Iijoen vesistövisioprosessi

Taustaa

Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava suurjoki. Iijoella on useita käyttömerkityksiä ja arvoja, mutta alueella on nähty, että joessa olisi potentiaalia myös nykyistä enempään ja että määrätietoisesti kehitettynä joki voisi tukea alueen kehitystä nykyistä paremmin. Laajan ja osittain rakennetun vesistön merkittävät kehitysaskeleet ovat kuitenkin käytännössä olleet vaikeita. Yhteistä näkemystä kehityssuunnista ei ole löytynyt, sillä jokeen kohdistuvat toiveet ja käyttöoikeudet jakautuvat monelle taholle. Lähtötilanne on kuvattu Iijoen vesistövision esiselvitys raportissa.
Näistä lähtökohdista Iijoella lähdettiin toteuttamaan uutta toimintamallia, jossa pyritään rakentamaan yhteinen visio vesistön tulevaisuudesta ja varmistetaan eri osapuolten sitoutuminen siihen. Prosessin tavoitteena on saada luotua koko vesistöalueen kattava ja kaikkien toimijoiden ja asukkaiden hyväksymä visio jokivesistön tulevaisuudesta. Iijoella tällaisen näkemyksen tarve on erityisen suuri, sillä joen käytöstä on kiistelty pitkään. Iijoen vesistövisioprosessi on osa laajempaa Iijoen otva -hanketta, jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Akordi on mukana Iijoen otva-hankkeessa suunnittelemassa ja fasilitoimassa kuntien päättäjistä, asiantuntijoista ja eri alojen toimijoista koostuvan neuvottelukunnan vesistövisiotyötä. Toimijoiden välillä on vallinnut suurta epäluottamusta ja yhdeksi tärkeimmistä asioista vesistövision laatimisessa nousikin jo heti alussa esiin luottamuksen rakentamisen tärkeys eri toimijoiden välillä. Neuvottelukunnan tapaamiset on pyritty järjestämään ja fasilitoimaan siten, että luottamus toimijoiden välillä voisi kasvaa ja vahvistua. Tämä on prosessin aikana mahdollistanut aitojen neuvottelujen käymisen ja keskustelut, joiden kautta ratkaisuja on löydetty myös vaikeissa tilanteissa.

Toimivan yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen ohella visioprosessissa on huolehdittava samanaikaisesti myös asiakysymyksistä, kuten vaelluskalojen palauttamisen keinoista, Iijoen erilaisista käyttöpaineista, luontoarvoista ja taloudellisista intresseistä, sekä itse prosessista, kuten neuvottelukunnan ja paikallisryhmien rooleista, tiedon tuotannon ja tiedottamisen käytännöistä tai visioprosessin suhteesta paikalliseen päätöksentekoon. Osana tietodontuotantoa toteutettiin laaja paikkatietopohjainen kysely, jossa selvitettiin Iijoen arvoja. Kyselyn tulokset on ladattavissa tästä Iijoki_arvokartoitus_raportti_291116.

Yhteistyömallia, joka kattaisi kokonaisen vesistöalueen ei ole Suomessa aikaisemmin laadittu. Onnistuessaan vesistövision kaltainen prosessi voisi toimia myös tulevaisuudessa areenana, jossa esimerkiksi vaelluskalojen palauttamiseen ja kalatalousvelvoitteiden päivittämiseen liittyvistä tavoitteista ja toimenpiteistä keskusteltaisiin rinnakkain mahdollisimman suurta yhteisymmärrystä tavoitellen.

TAPAHTUNUTTA:

Iijoen vesistövision neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran Kierikissä 3.-4.5.2016. Neuvottelukunann työtä pohjustavassa tapaamisessa tutustuttiin maastoretkellä mm. Raasakan vanhaan uomaan sekä sovittiin prosessille yhteiset pelisäännöt.

Toinen tapaaminen järjestettiin 6.-7.9.2016 Taivalkoskella Saijassa. Maastossa neuvottelukunta tutustui konkreettisiin kohteisiin ja esimerkkeihin Iijoen vetovoiman lisäämiseksi. Lisäksi työskenneltiin työryhmissä vision tavoitteiden muuttamiseksi toimenpiteiksi sekä rakennettiin yhdessä Iijoki-kyselyä.

Kolmanness tapaamisessaan Pudasjärvellä 13.12.2016 neuvottelukunta hyväksyi vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteet: istutusohjelma, smolttien alasvaellusratkaisut, ylisiirrot, toimenpiteet Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla sekä Raasakan voimalaitoksen kalatie. Kärkihankkeen valmistelu jatkui rahoitusneuvotteluilla ja toimenpiteiden täsmennyksillä. Kärkihankkeen kustannusarvio on noin neljä miljoonaa euroa ja toteutuessaan se tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan tähän saakka mittavin vaelluskalojen palauttamistoimenpide.

”Neuvottelukunnan päätöksen myötä otimme tärkeän askeleen eteenpäin vaelluskalakärkihankkeen valmistelussa ja myös neuvottelukunnan yhteistyön vahvistumisessa”, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Pohjamo.

15.-16.3.2016 neuvottelukunta kokoontui Kuusamossa, jossa yhteisen vesistövision työstämistä jatkettiin eteenpäin.

Neuvottelukunta kokoontui viidennen kerran 18.5.2017 Iijoki Foorumissa,  joka oli avoin tilaisuus kaikille Iijoen vetovoiman kehittämisestä kiinnostuneille.

Seuraava neuvottelukunnan tapaaminen on 5.9.2017 Iissä.