Tuulivoiman hyväksyttävyys -seminaari 27.11.2018

Akordi järjestää marraskuussa seminaarin tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden ajankohtaisista kysymyksistä. Seminaari on jatkoa viime vuoden hyväksyttävyyshuoltamo -sarjalle. Sekä huoltamot että seminaari ovat osa tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä tutkivaa ja kehittävää IEA Wind (Task 28 Social Acceptance of Wind Energy Projects) – kansainvälistä yhteistyötä, johon Akordi osallistuu Suomen edustajana. Seminaari pääpuhuja Garry Keegan  tulee Irlannista, Edward M Kennedy Institute for Conflict Intervention, Maynooth […]

Etelä-Pohjanmaalla pohdittiin soiden käyttöä kansalaisraadissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä. Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän […]

Akordi 5-vuotta kekkerit 30.10. tervetuloa!

Tervetuloa juhlistamaan kanssamme Akordin 5-v. synttäreitä! Katajanokan toimiston ovet ovat avoinna tiistaina 30.10. klo 15-18. Takana viisi vuotta yhteistyötä ja yhdessä oppimista suomalaisten kuntien, ministeriöiden, yliopistojen, yritysten, järjestöjen ja paikallisyhteisöjen kanssa. Tule tiistaina 30.10. tapaamaan Akordin tiimiä ja pohtimaan kanssamme tulevaa: mitä Akordin tulisi tehdä seuraavaksi ja kenen kanssa? Tarjolla pientä purtavaa ja lyhyitä esittelyjä […]

Iijoella löydettiin yhteinen tahtotila

Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista. Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun […]

Miten rakennetaan seudun yhteinen tahto ja sitoudutaan siihen?

Eilen 5.9.2018 Finlandia-talolla oli koolla satakunta seudun päätöksentekijää keskustelemassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuudesta MAL 2019 seminaarissa. MAL tarkoittaa maakäyttöä, asumista ja liikennettä, joiden seudullista kehittämistä on tarkasteltava samanaikaisesti. Suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa lausuntokierrokselle. Lausuntojen pohjalta suunnitelma viimeistellään ja viedään päätöksentekoon vuoden 2019 maaliskuussa.   Tavoitteet ovat yhteisiä, keinot puhuttavat edelleen MAL 2019 suunnitelman […]

Miten kaupunginosalle voidaan rakentaa suunnittelua ohjaava visio?

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä. Kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden yhdessä tuottama visio ulottuu vuoteen 2030.  Työssä keskeistä on ollut alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien sekä kaupungin suunnittelijoiden ja henkilöstön vuoropuhelu sekä jaetun […]

Iijoen vesistövisio toteutuu yhteistyöllä

Maaliskuussa 2016 aloitettu Iijoen vesistövision laatiminen osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta on saatu päätökseen. Visiotyön painopisteenä oli Iijoen arvojen kehittäminen yhteisön omana hankkeena niin, että kaikki osapuolet kokisivat vision omakseen ja sitoutuisivat siihen. Tärkeämpää kuin vision tuottaminen sinänsä oli yhdessä tekemisen ja Iijoen arvoja kehittävään työhön sitoutumisen vahvistaminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen. Iijokeen […]

Iijoen vesistövisioprosessi

Taustaa Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava suurjoki. Iijoella on useita käyttömerkityksiä ja arvoja, mutta alueella on nähty, että joessa olisi potentiaalia myös nykyistä enempään ja että määrätietoisesti kehitettynä joki voisi tukea alueen kehitystä nykyistä paremmin. Laajan ja osittain rakennetun vesistön merkittävät kehitysaskeleet ovat kuitenkin käytännössä olleet vaikeita. Yhteistä näkemystä kehityssuunnista ei ole löytynyt, sillä jokeen […]

Tuulivoiman hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa

  Tuulivoiman hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa – millaista kehitystyötä tarvitaan? Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä niin globaalisti kuin Euroopassakin. Taustalla on ilmastopolitiikan paine uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen sähköntuotannossa. Vaikka tuulivoima onkin yleisesti hyväksytty energiantuotantomuoto, paikalliset projektit ovat kohdanneet yhä enenevässä määrin vastustusta myös Suomessa. Lisääntyneellä paikallisella vastustuksella on vaikutuksensa niin yksittäisiin projekteihin […]

Dialogi: Opetusministeri ja saamelaisnuoret: Saamen kielten säilyttäminen ja elvyttäminen on yhteinen asiamme

Saamen kielten ja kulttuurin nykytilanteesta keskusteltiin 14.11.2017 Helsingissä, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tapasi saamelaisnuoria. Nuoret kertoivat opetusministerille omista kokemuksistaan muun muassa saamen kielen opiskelusta, kielen merkityksestä omaan identiteettiin, kielen menetyksestä ja sen takaisin ottamisesta sekä saamen kielten asemasta ja nykytilanteesta. Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston yhteistyössä järjestämään vuoropuheluun osallistuivat opetusministerin, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n […]

Yhteisten hyötyjen löytäminen on kaikkien etu MAL-työssä

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (M+A+L) MAL-työlle on leimallista se, että toimijoita on huomattavan paljon. MAL-toimijat tarvitsevat toisiaan tavoitteidensa saavuttamiseksi ja siksi työ on luonteeltaan neuvottelua. Miten MAL 2019 -työtä voisi sitten parantaa monen välisen neuvottelun näkökulmasta? Helsingin seudun kunnat eroavat toisistaan kehityshaasteissa ja erityistarpeissa. Koko seudun kehityksen huomioivien yleisten tavoitteiden ja yksittäisten kuntien […]

Iijoen asukkaiden tulevaisuudessa joessa uivat vaelluskalat

Iijoen monimuotoisuus näkyy joen varrella asuvien tarinoissa ja ajatuksissa Iijoesta. Kiersin heinäkuun alussa jokilaakson tapahtumissa keräämässä Iijokeen liittyviä arvoja, tulevaisuuden toiveita, huolia ja kehityskohteita Iijoella Akordin korkeakouluharjoittelijana. Akordi on mukana tekemässä Iijoen vesistövisiota. Paikallisen tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen jokilaakson kehittämisessä on yksi vesistövision painopisteitä. Keskustelunaiheet ja merkitykset vaihtelivat eri osissa jokea, mutta myös yhdistäviä […]

Nuorten Iijoki-visio keräsi kehuja Iijoki Foorumissa

Ensimmäisen kerran järjestetty Iijoki Foorumi keräsi Syötteelle yli 70 Iijoen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa keskustelemaan Iijoen vetovoimasta ja tulevaisuudesta. Päivän tilaisuus koostui Iijoen mahdollisuuksiin liittyvistä esityksistä ja tietoiskuista, työpajatyöskentelystä sekä tulevaisuuteen tähyävästä yhteisestä keskustelusta. Kärkiteemoina olivat vetovoima, matkailu ja kulttuuri, vedenlaatu sekä vaelluskalat. Foorumiin kutsutut kuntapäättäjät kokoontuivat rakentamaan jokivarren kuntien yhteistyötä ja paneelikeskustelussa kartoitettiin keinoja Iijoen […]

Iijoen arvoista tekoihin

Iijoella on positiivinen vire päällä. Vaelluskalojen eteen tehdään päätöksiä, kansallispuistot keräävät mainetta maailmalla ja matkailun merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Iijoella on vuosien varrella tehty paljon suunnitelmia, monen mielestä ehkä liiankin paljon. Nyt kaivataan tekoja. Järjestimme Mapita Oy:n toteuttamana karttapohjaisen kyselyn Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista syksyllä 2016. Tulokset ovat ladattavissa tästä: Iijoki_arvokartoitus_raportti_291116. Ihmisten aktiivisuus yllätti positiivisesti, […]

FSC:n Standardipäivitys käynnistyi työpajalla ja metsäretkellä

FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä. Suomen FSC:n standardipäivitys käynnistyi tiistaina 11.10.2016 Standardityöryhmän ja FSC Suomen hallituksen yhteisellä työpajalla ja retkeilyllä. Päivän aikana keskityttiin erityisesti standardiprosessin suunnitteluun. Akordi Oy:n vetämässä työpajassa käytiin läpi onnistuneen prosessin elementtejä ja onnistumisen esteitä. https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/tapahtumat/id/108

Ympäristödialogeja 30.11.2016 – Ympäristökonfliktien sovittelu

Lasse Peltonen osallistui Nesslingin säätiön Ympäristödialogeja-keskusteluun 30.11.2016:   Miten sovittelua voidaan hyödyntää ympäristöasioissa? http://www.nessling.fi/blogi/mina-vaitan-sovittelun-hyodyntaminen-ymparistoasioissa-edellyttaa-monien-ennakkoluulojen-purkamista/ Minä väitän: sovittelun hyödyntäminen ympäristöasioissa edellyttää monien ennakkoluulojen purkamista

Turvetuotannon kiistat eivät ratkea pelkillä faktoilla

Tapio Salminen kuvasi hiljattain Helsingin Sanomissa (HS Mielipide 21.8.2016) kierrettä, johon turvetuotannossa on jouduttu: kansalaisten turvetuotannon kritiikkiin vastataan päästömittauksilla, mutta mittauksia ei uskota, koska ne ovat turvetuottajan tekemiä tai ainakin maksamia. Mitattu tieto on siis yksillä, epäluottamus toisilla, ja kaikki turhautuvat. Keskustelu turvetuotannon hyväksyttävyyden haasteista kertoo suomalaisten vahvasta uskosta faktojen kykyyn ratkaista ristiriitoja: vastauksena kansalaisten […]

Konfliktoituvaan luontopolitiikkaan tarvitaan luottamusta rakentavia menetelmiä

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman (29.5.2015) tavoitteeksi on asetettu luonnonsuojelun tason turvaaminen samalla, kun lisätään paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla. Saimaannorpan suojelun varmistaminen yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa on mainittu hallitusohjelmassa erityisenä tavoitteena. Ristiriitojen sijaan toivotaan eriävien näkemysten yhteensovittamista. Vastakkainasettelujen sitkeys nousi kuitenkin selvästi esiin viime vuoden lopulla raporttinsa jättäneen Maa-ja metsätalousministeriön asettaman saimaannorppa-ja […]

Iijoen vesistövision laatiminen käynnistyy laajalla yhteistyöllä

Iijoen vesistöalueella aloitetaan maaliskuussa vesistövision laatiminen. Vesistövisio on koko Iijoen vesistöalueen kattava kehittämis- ja toimenpidemalli, jossa sovitetaan yhteen erilaiset vesistön käyttöön kohdistuvat intressit. Koko vesistöalueen kattavaa yhteistyömallia ei ole Suomessa aikaisemmin laadittu. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus valitsi työn toteuttajaksi Pöyry Finland Oy:n yhteystyössä Akordi Oy:n ja Mapita Oy:n kanssa. Vesistövision on tarkoitus olla valmis syyskuussa vuonna 2018. […]

Avoimen demokratian päivänä yhteisöllisiä ongelmanratkaisuja

Helsingin kaupungin sivuilla 29.10.2015 02:15 julkaistu uutinen http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/avoin-joukkoistava-kaupunki-video-laurel-singer   Kaupungintalolla järjestettiin keskiviikkona 28. lokakuuta Avoin joukkoistava kaupunki -tapahtuma. Yksi pääpuhujista oli Oregon Consensus -järjestön johtaja Laurel Singer, joka puhui Oregonissa luodusta yhteisöllisen ongelmanratkaisun mallista. Mallia pidetään Yhdysvalloissa urauurtavana siinä, kuinka se on koonnut julkisen sektorin, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten edustajia samojen pöytien ääreen ja saavuttanut […]

Kärkihankkeita Oregonin tyyliin

Kuvernöörin nimeämät talkoohankkeet kokoavat eri osapuolten resursseja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen Oregonissa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitseva Oregon on 3,8 miljoonan asukkaan osavaltio, joka muistuttaa Suomea monessa suhteessa: se on pohjoinen, perinteisesti metsätaloudesta elantonsa saanut osavaltio, jonka suurin metropoli, Portland, on suunnilleen Helsingin kokoinen. Oregon on kärsinyt taantumasta viime vuosina. mutta osavaltiossa on vahva yhdessä tekemisen perinne. Suomalaissilmin […]