16.01.2023

Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen

Siirry projektipankin etusivulle

Poronhoitoalue on houkutteleva tuulivoiman kehittämiselle harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Samat alueet ovat kuitenkin jo poronhoidon käytössä. Alojen välille on syntynyt jännitteitä mm. siksi, että poronhoito käytäntöineen on vieras tuulivoimatoimijoille, eikä poronhoidon erityisasemaa tunnisteta. Hankesuunnittelun aikaisessa vuorovaikutuksessa on koettu olevan paljon puutteita ja yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä on ollut yhteisen käsi­ tyksen muodostaminen tuulivoimahankkeiden vaikutuksista poronhoidon käytänteisiin, laidun­ alueisiin ja elinkeinon tulevaisuuden näkymiin.

Vuosien 2019 – 2023 aikana tuulivoima­-alan ja poronhoidon välille on systemaattisesti rakennettu vuoropuhelua alojen välisten jännitteiden käsittelemiseksi. Paliskuntain yhdistys ja Suomen tuulivoimayhdistys ovat riippumattoman osapuolen (Akordin) välittämänä onnistuneet synnyttämään jäsentensä välille neutraalin yhteistyöfoorumin vuositapaamisineen. Laaja­-alais­ten tapaamisten puitteissa tuulivoimatoimijoiden ja paliskuntien on ollut mahdollista tutustua toistensa todellisuuksiin ja tunnistaa yhteisesti tuulivoiman ja poronhoidon yhteensovittamisen kannalta olennaisia reunaehtoja ja tarpeita, sekä laatia yhteisesti hyväksytyt suositukset tuuli­voimahankkeiden suunnittelulle ja operoinnille poronhoitoalueella.

Alojen välinen vuoropuhelu on mahdollistanut siirtymisen hanketasolla käytävistä kamp­pailuista yhteisesti hyväksyttävien käytäntöjen kehittämiseen. Toteutunut “yhteistoiminnallinen interventio” perustuu ympäristökiistojen neuvottelevan ratkaisun periaatteille: neutraalin osa­puolen rooli, osapuolten intressien ja tarpeiden avaaminen ja tunnistaminen, sekä yhteisiin hyö­tyihin tähtäävä ratkaisuhakuinen lähestymistapa. Työn tuloksena alojen välille on muutamassa vuodessa vakiintunut jatkuvaluonteinen yhteistoiminnan foorumi, jonka piirissä on jo yli 100 ihmistä.

Tärkeimpänä saavutuksena osapuolet näkevät sen, että yhteistyön avulla on pystytty lisää­mään tuulivoima­-alan ja poronhoidon keskinäistä ymmärrystä. Avain tulokselliseen yhteistyöhön on ollut vaikeiden kysymysten äärelle pysähtymisessä ja kiireettömyydessä: paikallinen hyväk­syttävyys rakentuu arjen tilanteissa säännöllisestä yhteydenpidosta ja sovituista toimintatavoista.

 

Mitä on tehty ja mitä siitä on seurannut?

Prosessi alkoi 2020 epävirallisilla tunnusteluilla ja hyvin pienen molempia aloja edustavan ydinryhmän keskusteluilla Akordin toimiessa välittäjänä. Ennen syksylle 2021 sovittua ensimmäistä laajaa alojen yhteistä tapaamista järjestetiin kesän ja alkusyksyn aikana vuoropuhelua ja tutustumista edistäviä vastavuoroisia maastovierailuja paliskuntiin ja tuulipuistoihin. Tutustumisella ja paremmalla ymmärryksellä puolin ja toisin nähtiin suuri arvo, koska sitä mitä ei tunne ei osaa myöskään kunnioittaa, tai ottaa huomioon.

Syyskuun 2021 puolivälissä järjestetyn ensimmäisen laajan yhteisen tilaisuuden keskusteluissa painottuivat yhteydenpidon ja tiedonvaihdon teemat. Mahdollisimman varhaisen yhteydenpidon merkitys korostui. Tilaisuudessa tunnistettiin tarve jatkokeskustelulle, joiden tulisi johtaa yhteisesti hyväksyttävän toimintamallin laatimiseen sille miten tuulivoiman ja poronhoidon vuorovaikutus tulisi jatkossa järjestää.

Syyskuussa 2022 järjestettiin toinen tapaaminen (kuva yllä), johon osallistui laajeneva joukko yhdistysten jäseniä ja lisäksi asiantuntijoita Lapin ELY-keskuksesta, Lapin liitosta, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitoista, Metsähallituksesta ja Luonnonvarakeskuksesta. Tilaisuudessa käsiteltiin ”Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja operointi poronhoitoalueella” -toimintamallin luonnosta sekä keskusteltiin yhteistyön tiivistämisen ja ymmärryksen lisäämisen tavoista sekä mahdollisista laidunalueille kohdistuvien haittojen lieventämisen ja kompensaation keinoista.

Yhdessä laadittu toimintamalli julkaistiin 16.1.2023

Toimintamalli koskee vain saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolista poronhoitoaluetta. Saamelaisten kotiseutualueella tuulivoimalla ei ole sosiaalista hyväksyttävyyttä, eivätkä tuulivoimatoimijatkaan suunnittele hankkeita sinne.

Vuonna 2023 edistettiin toimintamallin jalkauttamista ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä kohti pitkäjänteisesti toimivaa ‘yhteistoiminta-alusta’ (collaborative platform), jonka tarkoituksena on mahdollistaa toimijoiden välinen tiedonvaihto, neuvottelu ja ennakoiva ongelmanratkaisu.

Toimintamallin jalkauttamiseksi hankkeessa järjestettiin keväällä 2023 tuulivoimatoimijoille ja poronhoitajille alueittain yhteistä koulutusta hyvistä käytänteistä sekä rakentavan neuvottelun menetelmistä. Koulutukset jatkuvat 2024 keväällä.

Seuraavaksi tuotetaan yhdessä tietopohjaa (joint-fact-finding) liittyen kysymyksiin siitä, mitä tuulivoiman takia menetettävien laidunalueiden kompensaatio voisi käytännössä tarkoittaa (esim. rakentamisen aikaisten alueiden ennallistaminen, jäkälän istutukset ym.) ja millä menetelmillä ennallistamista ja muita kompensaatiotoimia voidaan tehdä.

Yhteistyö vakiintuu, laajenee ja saa uusia muotoja. Kun tullaan tutuksi, on helpompi tulla toimeen ja ratkoa vaikeat asiat silloin kun niihin voidaan vielä löytää yhteisiä ratkaisija. Syyskuussa 2024 järjestetään jo neljäs alojen välinen vuositapaaminen Rovaniemellä.

Prosessista ja sen tähänastisista tuloksista kertova julkaisu Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydenlle poronhoitoalueella ilmestyi 29.11.2023. Julkaisu syntyi ympäristöministeriön ja Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoituksella.

Jonna Kangasoja
Jonna Kangasoja
Toimitusjohtaja
jonna@akordi.fi
+358 50 441 2863