Entries by admin

Tenon lohikiistassa otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan

Suomen ja Norjan valtioiden väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön päivittämisestä käynnistyvät keväällä. Akordi oli avustamassa kalastussäännön muutostarpeiden kartoittamisessa ja Suomen neuvottelutavoitteiden luonnostelussa Utsjoella 7.-8.3. järjestetyissä työpajoissa. Lauantain työpaja oli avoin kaikille kiinnostuneille ja tilaisuudessa keskityttiin muutostarpeiden kartoitukseen 40 osallistujan voimin. Sunnuntain työpajassa kalastussopimuksen seurantaryhmä luonnosteli alustavia neuvottelutavoitteita. Helmikuussa valmistunut Akordin raportti Tenon kalastussopimuksen vaikutukset: sopimuksen toimivuuden […]

Eväitä osallistumisprosessien suunnitteluun ja yhteistyön johtamiseen

Maakuntakaavan hyväksyttävyys, seudun ilmastotyön suunnittelu siten, että osapuolet sitoutuvat myös toteutukseen, tuulivoiman sijoittaminen, tulvaryhmien johtaminen ja liiton oma strategiatyö. Tässä muutamia ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien osallistumisen suunnittelun ja yhteistyön johtamisen haasteita, joihin Uudenmaanliiton asiantuntijat saivat uusia eväitä Akordin ’Opi johtamaan yhteistyötä’- koulutuksesta syksyllä 2019. Koulutus koostui kahdesta lähijaksosta, niiden välillä tehdyistä omista kokeiluista, sekä välitapaamisesta. […]

Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen, työ- tai opiskelukaverin pöydän ympärille käymään keskustelua tekoälystä? EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen verkon kautta toteutettava kansalaiskeskustelu. Hanke on osa EU:n rahoittamaa Human Brain Project tutkimushanketta, jossa tehdään tutkimusta neurotieteen, tietojenkäsittelyn ja lääketieteen aloilla. Aiemmin hankkeessa on perustutkimuksen lisäksi koottu laajasti tekoälyn asiantuntijoiden näkemyksiä ja […]

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointityössä tunnistettiin sopeutumistyön kehittämistarpeita

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointi on valmistui ja julkaistiin huhtikuussa 2019. Väliarvioinnin tavoitteena oli tunnistaa niitä toimialoja ja alueita, joihin tulisi erityiseti panostaa vuoteen 2022 ulottuvan sopeutumissuunnitelman loppukaudella.  Väliarvioinnin toteuttamisesta vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus (Luke). Väliarvioinnista keskeisinä kehittämistarpeina nousivat: Tietoisuuden parantaminen sää- ja ilmastoriskeistä sekä sopeutumistarpeesta Sopeutumiseen liittyvien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä riittävän […]

Vantaalla käytiin keskustelua yleiskaavaluonnoksesta

Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä paikallisessa asukastilaisuudessa. Tiimimme oli fasilitoimassa tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsivät keskustelemaan Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa muun muassa liikenteeseen, asumiseen, viheraluiden käyttöön sekä palveluihin liittyen. Tilaisuuksia järjestettiin Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Kivistössä, Korsossa, Koivukylässä sekä Hakunilassa. Akordin Jonna on ollut lisäksi sparraamassa yleiskaavan suunnittelutiimiä työhön liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä. Lisätietoja kaavoitusprosessista: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille. Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua […]

Kainuun metsäkiistoissa on otettu askel oikeaan suuntaan

Kainuun metsäkiistojen taustaa, syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kartoitettiin Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen toimeksiannosta loppuvuodesta 2018. Akordi haastatteli kartoitusta varten 43 toimijaa, jotka edustavat eri osapuolia ja näkemyksiä. Haastatteluista koottiin raportti, jota kaikki haastattellut saivat luonnosvaiheessa kommentoida. Kartoitusraportti valmistui helmikuun alussa. Kartoituksen tuloksia käsiteltiin 11.3.2019 Kainuun Opistolla Paltamossa pidetyssä työpajassa. Työpajassa hahmoteltiin myös mahdollisia jatkoaskeleita osapuolten kesken. Tiedote: […]

Ympäristösovittelun momentum Suomessa

Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle. Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy. Keskustelussa lähdettiin […]

Etelä-Pohjanmaalla pohdittiin soiden käyttöä kansalaisraadissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä. Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän […]

Iijoella löydettiin yhteinen tahtotila

Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista. Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun […]

Miten rakennetaan seudun yhteinen tahto ja sitoudutaan siihen?

Eilen 5.9.2018 Finlandia-talolla oli koolla satakunta seudun päätöksentekijää keskustelemassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuudesta MAL 2019 seminaarissa. MAL tarkoittaa maakäyttöä, asumista ja liikennettä, joiden seudullista kehittämistä on tarkasteltava samanaikaisesti. Suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa lausuntokierrokselle. Lausuntojen pohjalta suunnitelma viimeistellään ja viedään päätöksentekoon vuoden 2019 maaliskuussa.   Tavoitteet ovat yhteisiä, keinot puhuttavat edelleen MAL 2019 suunnitelman […]

Miten kaupunginosalle voidaan rakentaa suunnittelua ohjaava visio?

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä. Kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden yhdessä tuottama visio ulottuu vuoteen 2030.  Työssä keskeistä on ollut alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien sekä kaupungin suunnittelijoiden ja henkilöstön vuoropuhelu sekä jaetun […]

Iijoen vesistövisio toteutuu yhteistyöllä

Maaliskuussa 2016 aloitettu Iijoen vesistövision laatiminen osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta on saatu päätökseen. Visiotyön painopisteenä oli Iijoen arvojen kehittäminen yhteisön omana hankkeena niin, että kaikki osapuolet kokisivat vision omakseen ja sitoutuisivat siihen. Tärkeämpää kuin vision tuottaminen sinänsä oli yhdessä tekemisen ja Iijoen arvoja kehittävään työhön sitoutumisen vahvistaminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen. Iijokeen […]

Iijoen vesistövisioprosessi

Taustaa Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava suurjoki. Iijoella on useita käyttömerkityksiä ja arvoja, mutta alueella on nähty, että joessa olisi potentiaalia myös nykyistä enempään ja että määrätietoisesti kehitettynä joki voisi tukea alueen kehitystä nykyistä paremmin. Laajan ja osittain rakennetun vesistön merkittävät kehitysaskeleet ovat kuitenkin käytännössä olleet vaikeita. Yhteistä näkemystä kehityssuunnista ei ole löytynyt, sillä jokeen […]

Tuulivoiman hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa

Tuulivoiman hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa – millaista kehitystyötä tarvitaan? Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä niin globaalisti kuin Euroopassakin. Taustalla on ilmastopolitiikan paine uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen sähköntuotannossa. Vaikka tuulivoima onkin yleisesti hyväksytty energiantuotantomuoto, paikalliset projektit ovat kohdanneet yhä enenevässä määrin vastustusta myös Suomessa. Lisääntyneellä paikallisella vastustuksella on vaikutuksensa niin yksittäisiin projekteihin mutta […]

Dialogi: Opetusministeri ja saamelaisnuoret: Saamen kielten säilyttäminen ja elvyttäminen on yhteinen asiamme

Saamen kielten ja kulttuurin nykytilanteesta keskusteltiin 14.11.2017 Helsingissä, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tapasi saamelaisnuoria. Nuoret kertoivat opetusministerille omista kokemuksistaan muun muassa saamen kielen opiskelusta, kielen merkityksestä omaan identiteettiin, kielen menetyksestä ja sen takaisin ottamisesta sekä saamen kielten asemasta ja nykytilanteesta. Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston yhteistyössä järjestämään vuoropuheluun osallistuivat opetusministerin, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n […]

Yhteisten hyötyjen löytäminen on kaikkien etu MAL-työssä

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (M+A+L) MAL-työlle on leimallista se, että toimijoita on huomattavan paljon. MAL-toimijat tarvitsevat toisiaan tavoitteidensa saavuttamiseksi ja siksi työ on luonteeltaan neuvottelua. Miten MAL 2019 -työtä voisi sitten parantaa monen välisen neuvottelun näkökulmasta? Helsingin seudun kunnat eroavat toisistaan kehityshaasteissa ja erityistarpeissa. Koko seudun kehityksen huomioivien yleisten tavoitteiden ja yksittäisten kuntien […]

Iijoen asukkaiden tulevaisuudessa joessa uivat vaelluskalat

Iijoen monimuotoisuus näkyy joen varrella asuvien tarinoissa ja ajatuksissa Iijoesta. Kiersin heinäkuun alussa jokilaakson tapahtumissa keräämässä Iijokeen liittyviä arvoja, tulevaisuuden toiveita, huolia ja kehityskohteita Iijoella Akordin korkeakouluharjoittelijana. Akordi on mukana tekemässä Iijoen vesistövisiota. Paikallisen tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen jokilaakson kehittämisessä on yksi vesistövision painopisteitä. Keskustelunaiheet ja merkitykset vaihtelivat eri osissa jokea, mutta myös yhdistäviä […]

Nuorten Iijoki-visio keräsi kehuja Iijoki Foorumissa

Ensimmäisen kerran järjestetty Iijoki Foorumi keräsi Syötteelle yli 70 Iijoen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa keskustelemaan Iijoen vetovoimasta ja tulevaisuudesta. Päivän tilaisuus koostui Iijoen mahdollisuuksiin liittyvistä esityksistä ja tietoiskuista, työpajatyöskentelystä sekä tulevaisuuteen tähyävästä yhteisestä keskustelusta. Kärkiteemoina olivat vetovoima, matkailu ja kulttuuri, vedenlaatu sekä vaelluskalat. Foorumiin kutsutut kuntapäättäjät kokoontuivat rakentamaan jokivarren kuntien yhteistyötä ja paneelikeskustelussa kartoitettiin keinoja Iijoen […]

Iijoen arvoista tekoihin

Iijoella on positiivinen vire päällä. Vaelluskalojen eteen tehdään päätöksiä, kansallispuistot keräävät mainetta maailmalla ja matkailun merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Iijoella on vuosien varrella tehty paljon suunnitelmia, monen mielestä ehkä liiankin paljon. Nyt kaivataan tekoja. Järjestimme Mapita Oy:n toteuttamana karttapohjaisen kyselyn Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista syksyllä 2016. Tulokset ovat ladattavissa tästä: Iijoki_arvokartoitus_raportti_291116. Ihmisten aktiivisuus yllätti positiivisesti, […]

FSC:n Standardipäivitys käynnistyi työpajalla ja metsäretkellä

FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä. Suomen FSC:n standardipäivitys käynnistyi tiistaina 11.10.2016 Standardityöryhmän ja FSC Suomen hallituksen yhteisellä työpajalla ja retkeilyllä. Päivän aikana keskityttiin erityisesti standardiprosessin suunnitteluun. Akordi Oy:n vetämässä työpajassa käytiin läpi onnistuneen prosessin elementtejä ja onnistumisen esteitä. https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/tapahtumat/id/108

Ympäristödialogeja 30.11.2016 – Ympäristökonfliktien sovittelu

Lasse Peltonen osallistui Nesslingin säätiön Ympäristödialogeja-keskusteluun 30.11.2016:   Miten sovittelua voidaan hyödyntää ympäristöasioissa? http://www.nessling.fi/blogi/mina-vaitan-sovittelun-hyodyntaminen-ymparistoasioissa-edellyttaa-monien-ennakkoluulojen-purkamista/ Minä väitän: sovittelun hyödyntäminen ympäristöasioissa edellyttää monien ennakkoluulojen purkamista

Turvetuotannon kiistat eivät ratkea pelkillä faktoilla

Tapio Salminen kuvasi hiljattain Helsingin Sanomissa (HS Mielipide 21.8.2016) kierrettä, johon turvetuotannossa on jouduttu: kansalaisten turvetuotannon kritiikkiin vastataan päästömittauksilla, mutta mittauksia ei uskota, koska ne ovat turvetuottajan tekemiä tai ainakin maksamia. Mitattu tieto on siis yksillä, epäluottamus toisilla, ja kaikki turhautuvat. Keskustelu turvetuotannon hyväksyttävyyden haasteista kertoo suomalaisten vahvasta uskosta faktojen kykyyn ratkaista ristiriitoja: vastauksena kansalaisten […]

Konfliktoituvaan luontopolitiikkaan tarvitaan luottamusta rakentavia menetelmiä

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman (29.5.2015) tavoitteeksi on asetettu luonnonsuojelun tason turvaaminen samalla, kun lisätään paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla. Saimaannorpan suojelun varmistaminen yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa on mainittu hallitusohjelmassa erityisenä tavoitteena. Ristiriitojen sijaan toivotaan eriävien näkemysten yhteensovittamista. Vastakkainasettelujen sitkeys nousi kuitenkin selvästi esiin viime vuoden lopulla raporttinsa jättäneen Maa-ja metsätalousministeriön asettaman saimaannorppa-ja […]

Iijoen vesistövision laatiminen käynnistyy laajalla yhteistyöllä

Iijoen vesistöalueella aloitetaan maaliskuussa vesistövision laatiminen. Vesistövisio on koko Iijoen vesistöalueen kattava kehittämis- ja toimenpidemalli, jossa sovitetaan yhteen erilaiset vesistön käyttöön kohdistuvat intressit. Koko vesistöalueen kattavaa yhteistyömallia ei ole Suomessa aikaisemmin laadittu. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus valitsi työn toteuttajaksi Pöyry Finland Oy:n yhteystyössä Akordi Oy:n ja Mapita Oy:n kanssa. Vesistövision on tarkoitus olla valmis syyskuussa vuonna 2018. […]

Avoimen demokratian päivänä yhteisöllisiä ongelmanratkaisuja

Helsingin kaupungin sivuilla 29.10.2015 02:15 julkaistu uutinen http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/avoin-joukkoistava-kaupunki-video-laurel-singer   Kaupungintalolla järjestettiin keskiviikkona 28. lokakuuta Avoin joukkoistava kaupunki -tapahtuma. Yksi pääpuhujista oli Oregon Consensus -järjestön johtaja Laurel Singer, joka puhui Oregonissa luodusta yhteisöllisen ongelmanratkaisun mallista. Mallia pidetään Yhdysvalloissa urauurtavana siinä, kuinka se on koonnut julkisen sektorin, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten edustajia samojen pöytien ääreen ja saavuttanut […]

Kärkihankkeita Oregonin tyyliin

Kuvernöörin nimeämät talkoohankkeet kokoavat eri osapuolten resursseja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen Oregonissa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitseva Oregon on 3,8 miljoonan asukkaan osavaltio, joka muistuttaa Suomea monessa suhteessa: se on pohjoinen, perinteisesti metsätaloudesta elantonsa saanut osavaltio, jonka suurin metropoli, Portland, on suunnilleen Helsingin kokoinen. Oregon on kärsinyt taantumasta viime vuosina. mutta osavaltiossa on vahva yhdessä tekemisen perinne. Suomalaissilmin […]

Koulutus: Osallistuva suunnittelu ja päätöksenteko – mitä opittavaa Oregonista?

Akordi järjestää koulutustilaisuuden Osallistuva suunnittelu ja päätöksenteko – mitä opittavaa Oregonista? Tools for Collaborative Governance  -koulutuspäivä to 29.10.2015 klo 8.00-17.00 Paikka: Kanavaranta 7 D, 2 krs, Helsinki Miten tukea talouskasvua, suojella ympäristöä tai edistää kansalaisten terveyttä, kun hallinnolla, kuntalaisilla, järjestöillä ja yrityksillä on eriäviä näkemyksiä siitä, miten ratkaista käsillä oleva ongelma tai suunnitella tulevaisuutta? Oregon […]