Miten neutraali osapuoli voi auttaa vaikeissa kiistoissa?

Akordi toimii neutraalina avustajana tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavana. Videolla Iijoen vesistövisiotyöhön osallistuneet kertovat, mitä hyötyä Akordin mukanaolosta oli työn etenemisen ja luottamuksen rakentamisen kannalta.

Katso myös video koko Iijoen vesistövisiotyöstä https://akordi.fi/?p=3305

Uusi hanke etsii keinoja mitata metsien käytön kokonaiskestävyyttä

Jyväskylän yliopiston tiedote 14.10.2020:

Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Keskustelu metsien käytön kestävyydestä tuntuu ajoittain kiertävän kehää, sillä jokaisella on oma käsityksensä kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Kestävyyskeskustelu pohjautuu esimerkiksi Luken “suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään”, mutta tätä indikaattoria myös kritisoidaan usein. Mikään yksittäinen indikaattori ei voi kuvata kestävyyttä tyhjentävästi. Metsätaloudesta on tullut entistä monitavoitteisempaa ja yksittäiseen metsäpalstaan kohdistuu samanaikaisesti epärealistisen suuri määrä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Globaalin viitekehyksen keskusteluun tuo ilmastonmuutos.

– Kaikki metsäkeskusteluun aktiivisesti osallistuvat tuntuvat olevan väsyneitä tilanteeseen, sanoo hanketta Jyväskylän yliopistolla vetävä luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme.

Nyt alkava hanke kokoaa metsien käytön kestävyydestä kiinnostuneet tutkijat ja sidosryhmät yhteen keskustelemaan siitä, mitkä osa-alueet määrittelevät suomalaisen metsätalouden kestävyyden. Keskustelut toteutetaan työpajoissa, joista ensimmäinen on tarkoitus järjestää ensi keväänä.

Mittarit metsäympäristön tilan seurantaan
Tavoitteena ei ole määritellä kestävyyttä yhden tai useamman mittarin avulla, sillä se on mahdotonta. Sen sijaan hankkeen tavoitteena on tunnistaa kestävyyden elementtejä, joita eri toimijat pitävät tärkeinä metsien käytön kestävyyttä mitattaessa ja arvioitaessa. Hankkeeseen kutsutaan kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet kehittämään mittareita metsien käytön kestävyyden eri osa-alueiden seurantaan.

– Jos saamme kehitettyä käyttökelpoisia ja toimijoiden hyväksymiä mittareita, ottaa Luonnonvarakeskus ne käyttöön osaksi metsien käytön seurantaa suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän rinnalle, toteaa tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.

Hanke pyrkii myös tuottamaan keinoja, joilla havainnollistetaan kestävyyden eri osa-alueiden ristiriitoja sekä niiden vaikutuksia. Hankkeen lopputuloksena eri tieteenaloilla metsiin liittyvää tutkimusta tekevät tahot kuvaavat kestävyyttä aiempaa monipuolisemmin ja sitä kautta metsätalouden kestävyyden arviointi on aiempaa useamman osallisen näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla tehty.

Hankkeen työryhmä:

  • Panu Halme, Dos., FT, Jyväskylän yliopisto
  • Annika Kangas, Prof., MMT, Luonnonvarakeskus
  • Atte Komonen, Dos., MMT, Jyväskylän yliopisto
  • Sari Pynnönen, MMT, Helsingin yliopisto
  • Jonna Kangasoja, TkT, Akordi

Lisätiedot:

  • Panu Halme, panu.halme@jyu.fi, 040 8054945
  • Annika Kangas, annika.kangas@luke.fi, 0295322461

 

Uudenmaan seudullisissa työpajoissa tunnistetaan seudun kehittämis- ja elvytystoimia

Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen keskittyy tänä syksynä liiton sidosryhmiä paremmin palvelevan ja yhtenäisen toteuttamisen kokonaisuuden luomiseen. Tavoitteena on tuoda yhteen maakuntakaavalle, ilmastotiekartalle, liikennejärjestelmätyölle sekä Älykkään erikoistumisen strategialle yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.

Strategisen toiminnan kehittämisen johtoajatuksena on tunnistaa ja kommunikoida keskeisimmät kehittämistavoitteet ja niiden toteuttamisen mahdollisuudet Uudellamaalla. Akordi toimii työstä vastaavan ydinryhmän asiantuntijatukena ja on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhön liittyviä sidosryhmätilaisuuksia. Seudulliset työpajat järjestetään syys-lokakuun aikana.

Työpajoissa pohditaan seudullisia vahvuuksia ja eri teemojen yhtymäkohtia. Tavoitteena on yhdessä tunnistaa maakunnan ja seutujen keskeisimmät kestävät kehittämis- ja selviytymistoimet.

Työpajat keskittyvät maakunnan kehittämisen ajankohtaisiin aiheisiin, kaikki työpajat ovat samansisältöisiä:

  • EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytyspaketin mahdollisuudet rahoittaa Uudenmaan toipumista koronakriisistä
  • Elinkeinojen toimintaedellytykset ja seudun innovaatiotyö
  • Ilmastotyötä luotsaava Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta
  • Maankäytön, liikenteen ja viherrakenteen suuria linjoja ohjaava Uusimaa-kaava

Työpajat on suunnattu kuntien, kuntayhtymien, tutkimus- ja oppilaitosten sekä kehitysyhtiöiden asiantuntijoille. Työpajat järjestetään etäyhteydellä.

  • Kuuma-seutu tiistai 29.9. klo 12-15
  • Länsi-Uusimaa keskiviikko 30.9. klo 12-15
  • Itä-Uusimaa maanantai 5.10. klo 12-15
  • Pääkaupunkiseutu keskiviikko 7.10. klo 12-15

Uudenmaan liiton tiedote 7.9.: Tule rakentamaan yhteistä tulevaisuutta Uudellamaalla!

Vaikuta vesiin -päivän teemana oli yhteistyö

Vaikuta vesiin -päivä on vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille. Tämän vuoden teemoina olivat yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Vaikuta vesiin -päivä järjestettiin keskiviikkona 26.8.2020 etäyhteydellä, Teams-kokouksena.

Akordi vastasi tilaisuuden vuorovaikutteisten osuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta. Päivän aikana kartoitettiin osallistujien näkemyksiä vesien- ja merenhoidon yhteistyön nykytilasta ja tulevaisuuden toiveista. Keskusteluissa nousi esiin tarve yhteistyön kehittämisestä vuorovaikutteisemmaksi, yhteistyön toteuttamisen resurssitarpeet sekä yhteisen tietopohjan luomisen ja tiedon avoimuuden merkitys.

Tilaisuuden ohjelman ja puheenvuorot voit käydä katsomassa Vaikuta vesiin -päivän sivuilta: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Vaikuta_vesiin_paiva(57490)

Konfliktikartoitus petaa intressien yhteensovittamista

Intressejä yhteensovittamaan pyrkivät monenväliset neuvotteluprosessit vaativat huomattavasti kahden osapuolen välistä neuvottelua laajempaa valmistelua. Usein on ratkaistava keiden osapuolten ja tahojen tulisi olla mukana, ja mitkä ovat ne keskeiset kiistakysymykset, joita prosessissa tulisi käsitellä. Näiden rajaamisessa ja valmistelussa auttaa ammattilaisen neutraalin osapuolen tekemä konfliktikartoitus (Conflict assessment). Olennaista on, että herkkyyttä vaativan kartoituksen tekijä koetaan puolueettomaksi ja hänellä on kaikkien osapuolten luottamus työn toteuttamiseen. Konfliktikartoituksessa selvitetään paitsi tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja, myös tulevan neuvotteluprosessin kannalta keskeiset tahot, heille tärkeät intressit, ja saadaan tietoa siitä mitkä asiat ovat kiistanalaisia ja toisaalta mistä asioista ollaan samaa mieltä.

Kun on havaittu tarve käynnistää erilaisia intressejä yhteensovittamaan pyrkivä neuvotteluprosessi, voi sitä edeltävällä konfliktikartoituksella olla kriittinen merkitys  onnistumisen kannalta. Konfliktikartoituksella voidaan tunnistaa keskeiset osapuolet ja arvioida heidän osallistumishalukkuutensa, kartoittaa ja rajata keskeiset asiakysymykset ja erimielisyyksien aiheet, sekä arvioida näiden pohjalta onko neuvotteluprosessilla realistisia mahdollisuuksia onnistua. Mikäli näin on, kartoitus alustaa alkavan neuvotteluprosessin käytännön toteutusta.

Konfliktikartoituksessa hyödynnetään olemassa olevia asiakirjoja ja muuta dokumentaatiota, mutta lopullisen arviointiraportin tärkein sisältö rakentuu luottamuksellisista haastatteluista eri osapuolten kanssa. Konfliktin kartoitusraportti tarjoaa osallistujille puolueettoman kuvauksen taustalla olevista jännitteistä ja kiistakysymyksistä, joita tulisi käsitellä. Samalla se antaa osapuolille mahdollisuuden tarkastella tilannettaan riippumattoman konfliktinkartoittajan tarjoamin ”ulkopuolisen silmin” ja näin osapuolet pystyvät ehkä ensimmäistä kertaa hahmottamaan myös sen, millaisena tilanne näyttäytyy toisten näkökulmasta.

Kun osapuolten huolenaiheet ja intressit on kuvattu ja kirjattu ylös, niiden painoarvo asettuu osaksi konfliktitilanteen kokonaisuutta. Toisten näkökulmista ja intresseistä lukeminen tarjoaa kullekin mahdollisuuden katsoa tilanneetta uudesta laajemmasta perspektiivistä. Kartoitus on myös tilaisuus valmistaa osapuolia siihen, mitä tuleva neuvotteluprosessi vaatii onnistuakseen.

Jos kartoitusta ei tehdä, on olemassa riski, että joku keskeinen taho jää prosessin ulkopuolelle. Yhdenkin tällaisen tahon puuttuminen voi viedä pohjan ja tuen syntyvältä ratkaisulta. Toinen riski liittyy siihen, että asiakysymykset rajataan väärin. Jollekin taholle olennaisten kysymysten puuttuminen vie uskottavuutta neuvotteluprosessilta. Yksi riski liittyy siihen, että  ilman kartoitusta prosessiin voidaan sisällyttää liian vaikeita tai laajoja kysymyksiä, joita ei ole mahdollista ratkaista sen puitteissa. Lisäksi jollakulla taholla voi olla aktiivinen pyrkimys estää neuvottelutuloksen syntyminen. Tämän kaltaisista syistä konfliktikartoituksen aikana voi käydä ilmeiseksi, että osapuolten väliselle intressien yhteensovittamisprosessille ei löydy onnistumisen edellytyksiä. Paljon aikaa ja muita resursseja vievää neuvotteluprosessia ei silloin kannata aloittaa.

Mikäli yhteensovittavalle neuvotteluprosessille näyttää kartoituksen perusteella olevan riittävät edellytykset, on tärkeää, että osapuolet arvioivat haluavatko he valita konfliktikartoituksen tehneen neutraalin tahon myös alkavan prosessin avustajaksi. Usein näin onkin, koska kartoituksen aikana tutustutaan ja rakennetaan luottamusta neutraalin kartoittajan ja kaikkien osapuolten välille. Kartoittaja voi jatkaa tehtävässä mikäli kaikki osapuolet kokevat hänet puolueettomaksi ja sopivaksi avustamaan jatkoprosessia.

Kartoitusraportin on tarkoitus toimia riskiarvioina ja lähtölaukauksena varsinaiselle neuvotteluprosessille. Raporttiin sisältyy suosituksia tulevaan prosessiin liittyen. Konfliktinkartoitus auttaa myös ratkomaan monia käytännön kysymyksiä joilla on suuri merkitys vaativien monenvälisten ongelmanratkaisuprosessien onnistumiselle. Näitä ovat esimerkiksi: miten prosessi pitäisi kehystää, eli mistä kaikesta on kyse, mitä tässä prosessissa pyritään sopimaan. Sellaiset kysymykset kuin miten pitkään prosessiin lähdetään, kuinka paljon tapaamisia järjestetään ja kuinka prosessin kulut tullaan jakamaan jne., sekä alkavan prosessin tavoitteet ja pelisäännöt ratkaistaan vasta kartoituksen jälkeen osapuolten kesken prosessin määrittelyvaiheessa.

Konfliktikartoituksesta puhuttaessa sanan ensimmäinen osa, konflikti, saattaa antaa hieman kapean kuva menetelmän sovellettavuudesta. Tilanteen ei välttämättä tarvitse olla varsinainen konflikti, jotta eri osapuolten näkemysten systemaattisesta kartoituksesta olisi hyötyä tulevan yhteistyön fokuksen rajaamiselle ja suuntaamiselle. Mikä tahansa monenvälinen prosessi, jossa pyritään yhdessä neuvottelemalla ratkaisemaan joitakin moniin ryhmiin vaikuttavia asioita, voi hyötyä siitä suuresti. Menetelmästä puhutaankin myös nimellä kokoonkutsumisen kartoitus (Convening assessment), tai lähtötilanteen kartoitus (Situation assessment).

 

Juha Kotilainen & Jonna Kangasoja

 

Seuraavien linkkien kautta pääset lukemaan tarkemmin Akordin toteuttamista kartoituksista:

Jyväskylän kaupungin metsäohjelmatyön lähtötilanteen kartoitus, joka johti laajempaan intressien yhteensovittamisprosessiin.

Kainuun metsäkiistojen tilannekartoitus, joka johti käynnissä olevaan kiistojen ratkaisuun ja sovitteluun tähtäävään sovitteluprosessiin.

Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointi, jonka tavoitteena on ollut luoda kokonaisvaltainen näkemys Tenon kalastussopimuksen toimivuudesta eri osapuolten kannalta sekä kartoittaa eri ryhmien näkemykset kalastussäännön muutostarpeista ja pohjustaa näiden kautta Suomen ja Norjan välillä alkavia sopimusneuvotteluja.

Käynnissä oleva konfliktikartoitus Saamelaisalueen paliskuntien ja Metsähallituksen liiketoimintojen välillä.

 

Kirjallisuutta aiheesta:

Peltonen, L. & Kangasoja, J. (2009). “Konfliktien kartoitus suunnittelun apuvälineenä” Yhdyskuntasuunnittelu 47(4): 88-97.

Susskind, L. & Thomas-Larmer, J. (1999). Conducting a Conflict Assessment. Teoksessa Susskind, L., McKearnan, S., & Thomas-Larmer, J. (toim.): Consensus Building Handbook: A comprehensive guide to reaching agreement, 99-136. Sage Publications, Thousand Oaks, CA.

Schenk, T. (2007). Conflict Assessment: A Review of the State of Practice. CBI Institute. https://www.cbi.org/assets/files/ConflictAssessmentSummary_Schenk.pdf

Tenon lohikiistassa otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan

Suomen ja Norjan valtioiden väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön…

Eväitä osallistumisprosessien suunnitteluun ja yhteistyön johtamiseen

Maakuntakaavan hyväksyttävyys, seudun ilmastotyön suunnittelu…

Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen,…

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointityössä tunnistettiin sopeutumistyön kehittämistarpeita

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointi…

Vantaalla käytiin keskustelua yleiskaavaluonnoksesta

Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä…

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto…

Kainuun metsäkiistoissa on otettu askel oikeaan suuntaan

Kainuun metsäkiistojen taustaa, syitä ja ratkaisumahdollisuuksia…