Miten neutraali osapuoli voi auttaa vaikeissa kiistoissa?

Akordi toimii neutraalina avustajana tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavana. Videolla Iijoen vesistövisiotyöhön osallistuneet kertovat, mitä hyötyä Akordin mukanaolosta oli työn etenemisen ja luottamuksen rakentamisen kannalta.

Katso myös video koko Iijoen vesistövisiotyöstä https://akordi.fi/?p=3305

Kohti rakentavampaa susikeskustelua

Susikeskustelussa kiteytyvät monet aikamme yhteiskunnallisen keskustelun huonot puolet. Akordin 17.12.2020 pidetyssä lounaswebinaarissa tutkijat Outi Ratamäki ja Taru Peltola sekä Akordin erityisasiantuntija Juha-Pekka Turunen jakoivat havaintojaan kuumana vellovasta susikeskustelusta ja miettivät miten susipuhe voisi muuttua rakentavammaksi. Webinaarin 40 minuutin mittainen tallenne on katsottavissa alla.

Webinaarissa pitkään susikeskustelua seurannut ja tutkinut Outi Ratamäki tunnistaa lukuisia ristiriitaa ylläpitäviä ja lietsoviakin puhetapoja, joiden jalkoihin neutraali ja pohdiskeleva puhe tuppaa jäämään. Taru Peltola puolestaan tuo esiin, että myös sillä, millaisissa puitteissa ja tunnelmissa keskustelua käydään on omat vaikutuksensa keskusteluun. Taru haastaakin kuulijat pohtimaan, miten susikeskustelujen ilmapiiriä voitaisiin saada myönteisemmäksi ja voisiko erimielisyyksien vallitessa asioista keskustella hyvässä hengessä? Susista ja monista muistakin kiistanalaisista aiheista lukuisia keskusteluja ohjanneen Akordin JP Turusen kokemusten perusteella repivienkin ristiriitojen äärellä on mahdollista käydä rakentavaa ja hyvähenkistä keskustelua kunhan keskustelun tavoitteet ovat kirkkaina mielessä ja käytetyt menetelmät tukevat kulloistakin tavoitetta.

(huom: webinaari järjestettiin 17.12.2020)

Lisää luettavaa aiheesta:

Ratamäki, Outi & Peltola, Taru (2020). Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:11. Ks. myös MMM:n uutinen 20.11.2020.

Saamelaisten kotiseutualueen valtion metsien käytön ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet – Konfliktikartoitus

Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus. Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin. Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Metsähallituksen liiketoiminnot käynnistivät kartoitustyön yhdessä ja sen toteutti Akordi Oy:n asiantuntijatiimi. Kartoituksen keskeisenä aineistona on 54:n eri osapuolia ja tahoja edustavien henkilöiden haastattelut. Kartoituksen osana tehtiin myös laidunaluesopimuksia koskeva asiakirja-analyysi.

Metsätalouden ja poronhoidon väliset ristiriidat ovat olleet näköpiirissä ainakin yli 50 vuoden ajan, ja konflikti on kärjistynyt 2000-luvulla. Yhtäältä on kyse maankäytöstä ja siihen kohdistuvista metsätalouden, poronhoidon, metsien suojelun ja matkailuelinkeinon eriävistä tarpeista. Toisaalta on kyse saamelaisten oikeuksiin liittyvästä kamppailusta, jossa saamelaisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon kohtalo nähdään olennaisena saamelaisten alkuperäiskansan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Uutena kerroksena konfliktiin kytkeytyy myös ns. dekolonisaation tarkastelukehys, joka korostaa Suomen valtion aiheuttamien vääryyksien tunnustamista ja korjaamista saamelaisten kotiseutualueella. Paliskuntia yhdistää kokemus siitä, että poronhoito on elinkeinona jatkuvasti puolustuskannalla muiden maankäyttömuotojen paineessa ja sitä vaaditaan antamaan tilaa muille toiminnoille. Lisäksi paliskunnat kokevat laajasti, että heidän elinkeinoaan ja sen luonnetta ei tunneta eikä arvosteta Metsähallituksen sen paremmin kuin muiden elinkeinojen piirissä.

Kartoitus osoittaa, että Metsähallituksen ja paliskuntien välillä vallitsee paikoin syvä epäluottamus. Molemmin puolin nähdään vastapuolen tavoitteet kohtuuttomina ja toimintatavat arveluttavina. Syytökset väärinkäytöksistä ja harhaanjohtamisesta ovat yleisiä. Konfliktin keskiössä ovat olleet Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa Hammastunturin, Muddusjärven ja Paatsjoen paliskunnat sekä Nellimin tokkakunta. Metsähallitus on laatinut Nellimin tokkakunnan ja näiden paliskuntien kanssa sopimukset vuosina 2009 ja 2010 tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta hakkuilta ja sittemmin keskeyttänyt hakkuut muuallakin paliskuntien alueella näiden vaatimuksesta.

Kartoituksen johtopäätöksenä on, että metsätalouden ja poronhoidon tulevaisuuden kestävyyttä on tarkasteltava yksittäisiä, paikallisia hakkuualueita laajempana kokonaisuutena. Monitahoinen ja pitkittynyt konflikti ei ole ratkaistavissa neuvottelemalla yksittäisistä kohteista. Tilanteen käsittely edellyttää monia muutosprosesseja henkilökohtaisella tasolla, toimijoiden välisissä suhteissa, rakenteissa sekä konflikteja ruokkivissa kulttuurisissa käytännöissä. Konfliktin umpisolmun avaaminen voisi lähteä siitä, että poronhoitoa tarkastellaan laajemmin kuin vain elinkeinona, joka tulisi sovittaa yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. Haasteena on löytää pitkäjänteinen ja luottamusta rakentava tapa turvata poronhoidon edellytykset ja näihin tukeutuvat saamelaisten oikeudet saamelaisten kotiseutualueella.

Kartoituksen perusteella on selvää, että Metsähallitus on valtion maiden haltijana keskeisessä, ja vaativassa roolissa konfliktin käsittelyn kannalta. Siltä odotetaan käytännön ratkaisuja, jotka huomioivat sekä poronhoidon käytännön tarpeet että saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet. Tähän työhön Metsähallitus tarvitsee riittävät valtuudet ja resurssit. Näin ollen huomio kiinnittyy myös valtiovallan toimiin Metsähallituksen tulosohjauksen ja omistajaohjauksen osalta. Kartoitusraportissa suositellaan muun muassa uudenlaisia vuoropuhelun muotoja ja olemassa olevien osallistumismuotojen kehittämistä edelleen, Metsähallituksen toimintatapojen kehittämistä sekä kartoituksen tulosten hyödyntämistä syksyllä 2020 käynnistyvässä luonnonvarasuunnittelutyössä (LVS).

Kartoitusraportti on ladattavissa ja luettavissa osoitteessa: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2496

Timber Wars – Metsäsodista kumppanuuteen Oregonissa

Timber Wars eli Oregonin metsäsotien vaiheet ja pitkä matka kumppanuuteen olivat aiheina Akordin ensimmäisessä webinaarissa 13.11.2020.

Lasse Peltonen kertoo videotallenteella metsätalouden ja valtionmaiden roolista Oregonissa, vanhoja metsiä puolustavan ympäristöliikkeen noususta, täpläpöllön suojelun vaikutuksista, sekä siitä, miten kiivaiden kamppailujen jälkeen Oregonissa löydettiin tapoja hallita metsien käyttöä yhdessä.

Webinaarin inspiraationa toimi Oregon Public Broadcastin tuottama seitsemänosainen podcast-sarja Timber Wars, jonka löydät täältä: https://www.opb.org/show/timberwars/

Timber Wars kuvaa jännittävällä tavalla tiedosta käytyä kamppailua, sekä tutkimustiedon roolia metsien ymmärtämisessä. Podcast-sarja kertoo viimeisten 30 vuoden aikana muuttuneista metsäkäsityksistä ja kehyksistä.

Thirty years ago, the Northwest was torn apart in a fight over trees, owls and the meaning of the natural world. “Timber Wars” looks at the history and consequences of this conflict.

Timber Wars podcast-sarja päättyy jaksoon, jossa kuvataan Blue Mountains Forest Partners -kumppanuuden syntyminen. Lue lisää täältä:

https://www.bluemountainsforestpartners.org

 

Yhteistyö vaatii monikärkistä johtamista

Intressien yhteensovittamiseen tähtäävä yhteistyö perustuu ajatukseen keskinäisriippuvuudesta: kaikilla osapuolilla on resursseja, joita tarvitaan tulosten saavuttamiseen. Jaettu vastuu ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tarvittaisi johtamista. Olemme nähneet, että tulokselliseen yhteistyöhön liittyy useita toisiaan täydentäviä johtamisen rooleja. Tässä blogissa kuvataan kolme yhteistyön johtamisen roolia: kannattelija, katalysaattori ja välittäjä.

Ansell & Gash (2012) tunnistavat yhteistoiminnallista johtajuutta (collaborative leardership) käsittelevässä artikkelissaan kolme erilaista roolia, jotka ovat keskeisiä yhteistoiminnalle: 1) kannattelijat, 2) katalysaattorit ja 3) välittäjät. Roolit korostavat yhteistyön johtamisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia ja taitoja sekä yhteistyöprosessin keskeisiä periaatteita. Osapuolet voivat toteuttaa samanaikaisesti useita näistä rooleista tai ne voivat olla hyvin selkeästi eriytyneitä ryhmän kesken. Töissämme Akordissa näemme jatkuvasti nämä johtamisen eri muodot käytännössä. Avustamissamme yhteistyö- ja sovitteluprosesseissa ihmiset johtavat yhteistyötä kohti yhteistä tavoitetta sekä yhdessä että erikseen.

Kannattelijat

Jotta eri osapuolet saadaan yhteen ja prosessi käyntiin, tarvitaan vähintään yksi henkilö tai taho, joka ottaa asiakseen edistää yhteistyötä ja huolehtii siitä, että prosessin etenemiselle on olemassa tarvittavat puitteet. Edellä mainittuja johtajuuden rooleja mukaillen, kannattelijoiksi voidaan kutsua niitä henkilöitä, joilla on merkittävä vaikutus siihen, että osapuolet näkevät yhteistyön osallistumisen arvoisena ja ovat valmiita sitoutumaan yhteiseen työskentelyyn pitkiksikin ajoiksi. Kannattelijat johtavat prosessia omaa asemaansa ja kokemustaan hyödyntäen ja ovat merkittävässä asemassa siinä, että asioita tapahtuu myös organisaatio- ja sektorirajojen yli. Kannattelijoiden rooli auttaakin yhteistyötä säilymään uskottavana niin osapuolten kesken kuin prosessin ulkopuolisille toimijoille.

Katalysaattorit

Kannattelijoiden lisäksi uusien ratkaisujen löytäminen vaatii substanssiasiantuntijuutta ja innovaatioita. Katalysaattorin roolissa toimivat henkilöt johtavat työskentelyä usein esimerkillään. He uskovat yhteistyön tarjoavan kaikille arvokkaita ratkaisuja ja omistautuvat näiden löytämiselle. Esittämällä aktiivisesti uusia ehdotuksia ja ideoita he osoittavat muille, että innovaatioiden syntyminen yhteisten työskentelyn kautta on todella mahdollista. Usein ristiriitoja herättäviä kysymyksiä käsittelevien ryhmien työskentelyssä katalysaattorit ovat henkilöitä, jotka auttavat muita näkemään yhteistyön konkreettisen arvon silloinkin, kun yhteistyö tuntuu vaikealta. Katalysaattoreiden läsnäololla ja asiantuntemuksella on erityinen merkitys ryhmän yhteishengelle ja sille, että yhteistyössä saadaan muotoiltua uusia ja luovia avauksia.

Välittäjät

Kolmas keskeinen johtamisen muoto ja rooli on välittäjän rooli. Toisin kuin kannattelijan tai ajurin roolissa, välittäjä keskittyy sovittelemaan osapuolten välisiä ristiriitoja sekä auttaa henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja suhteiden rakentamisessa. Välittäjä on usein myös vastuussa siitä, että osapuolten välillä syntyy ja säilyy luottamusta sekä toisiinsa että itse yhteistyöhön. Tämä rooli on erityisen tärkeä tilanteissa, joissa osapuolten välillä on luottamuspulaa eikä aiempi yhteistyö ole tuottanut toivottuja tuloksia. Joskus osapuolista yksi tai useampi toimii välittäjän roolissa ja ikään kuin neutraalina suhteessa asiakysymyksiin.

Kuvatut johtamisen roolit ja niiden merkitys yhteistyölle vaihtelee prosessin eri vaiheissa. Etenkin hyvin kiistanalaisia ja herkkiä kysymyksiä käsittelevässä yhteistyössä voikin olla tarpeen hakea apua johtamiseen oman ryhmän ulkopuolelta. Välittäjän rooliin voidaan tällöin valita ulkopuolinen neutraali taho, jolla on erityistä rooliin liittyvää osaamista. Ulkopuolinen neutraali välittäjä voi auttaa suunnittelemaan prosessin, jossa yhteistyö tapahtuu, esitellä uudenlaisia ja erilaisia työskentelytapoja, joiden myötä voidaan rakentaa luottamusta ja huolehtia siitä, että kaikkien osapuolten näkemykset ja tarpeet tulevat työskentelyssä esiin. Välittäjänä toimiminen on Akordissa työtämme ja rooli on meille tuttu useista muun muassa metsiin, vesistöihin ja maankäyttöön liittyvistä suunnittelu- ja sovitteluprosesseista.

Monimutkaisten ongelmien ratkaisuun tähtäävässä, intressejä yhteensovittavassa yhteistyössä johtajuus on siis tärkeää, mutta aina silti jaettua. Siinä missä osapuolilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteistyön lopputuloksiin, on kaikkien vastuulla saada aikaan ratkaisuja, joihin kaikki voivat olla tyytyväisiä ja joihin voidaan sitoutua. Se, millaista johtamista yhteistyö milloinkin vaatii, elää prosessin ja yhteisen tekemisen mukana. Yhteistyön johtaminen eri roolien kautta auttaa ryhmää löytämään oikeat työskentelytavat, yhteiset tavoitteet ja uudet ratkaisumahdollisuudet.

 

Emma Luoma

 

Teemaan liittyvää kirjallisuutta:

Ansell, C., & Gash, A. 2012. Stewards, mediators, and catalysts: Toward a model of collaborative leadership. The Innovation Journal: The Public Sector Innovation Journal, 17(1): 1–21.

Ansell, C., & Gash, A. (2008). Collaborative Governance in Theory and Practice. Journal of Public Administration Research and Theory, 18(4), 543–571.

Emerson, Kirk, Nabatchi, Tina & Stephen Balogh (2012). An Integrative Framework for Collaborative Governance. Journal of Public Administration Research & Theory 22(1): 1-29.

Nelson, D. H., O’Leary, R., Schroeder, L. D., Grayer, M., & N. Vij (2016). Collaboration across boundaries in the Indian Forest Service. In Margerum, R. D. & C. J. Robinson (Eds.) (2016). The Challenges of Collaboration in Environmental Governance – Barriers and Responses, 267-289. Edward Elgar Publishing. Cheltenham, UK.

Bodin, Örjan (2017). Collaborative environmental governance: Achieving collective action in social-ecological systems. Science 357. 10.1126/science.aan1114

Crosby, B. C. and J. Bryson. 2005. Leadership for the Common Good: Tackling Public Problems in a Shared-Power World. San Francisco:Jossey-Bass.

Sen minkä todella tietää tuntee nahoissaan

Kun olemme moraalisesti vakuuttuneita, että jokin asia on perustavalla…

Uusi hanke etsii keinoja mitata metsien käytön kokonaiskestävyyttä

Jyväskylän yliopiston tiedote 14.10.2020: Suomen kulttuurirahasto…

Uudenmaan seudullisissa työpajoissa tunnistetaan seudun kehittämis- ja elvytystoimia

Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen keskittyy tänä…

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen valmistelu lisäsi seudullista yhteistyötä

Jyväskylän kaupunkiseutu valmistautui kesällä ja syksyllä…

Vaikuta vesiin -päivän teemana oli yhteistyö

Vaikuta vesiin -päivä on vuosittainen vesien- ja merenhoidon…

Konfliktikartoitus petaa intressien yhteensovittamista

Intressejä yhteensovittamaan pyrkivät monenväliset neuvotteluprosessit…

Tenon lohikiistassa otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan

Suomen ja Norjan valtioiden väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön…