Miten neutraali osapuoli voi auttaa vaikeissa kiistoissa?

Akordi toimii neutraalina avustajana tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavana. Videolla Iijoen vesistövisiotyöhön osallistuneet kertovat, mitä hyötyä Akordin mukanaolosta oli työn etenemisen ja luottamuksen rakentamisen kannalta.

Katso myös video koko Iijoen vesistövisiotyöstä https://akordi.fi/?p=3305

Harjoittelukokemus Akordilla: Viisaus piilee monien eri näkökulmien yhdistymisessä

Kevään 2022 aikana suorittamani korkeakouluharjoittelu Akordilla vastasi hyvin jo pitkään minua kiehtoneisiin teemoihin. Noin seitsemän vuotta sitten vieraillessani ensimmäistä kertaa elämässäni ekokylässä eli yhteisössä, joka oli rakentunut pyrkimyksen ympärille elää kestävästi, tutustuin termiin joukkoäly. Tämä on käsite, joka kuvaa joukossa olevaa älykyyttä, minkä usein ajatellaan ylittävän yksilön älykkyyden. Tästä oletuksesta tuli osa ajatteluani ja opin näissä yhteisöissä käytetyistä työkaluista, kuten esimerkiksi sosiokratiasta, jotka tähtäävät joukkoälyn tiivistämiseen ja hyödyntämiseen yhteisissä päätöksentekotilanteissa. 

Tästä joitakin vuosia myöhemmin aloitin Saksassa Karlshochschule International University:ssa kandiohjelman nimeltä ’Politics, Philosophy and Economics’. Kansainvälisen politiikan kurssin ensimmäisellä oppitunnilla, opettaja kysyi luokalta: ”Tietääkö joku mitä politiikassa yleinen ilmiö, ’Groupthink’ eli ryhmäajattelu tarkoittaa?” Oman maailmankuvani mukaisesti odotin sen edustavan jotakin versiota kollektiivisen älykkyyden käsitteestä, tai vähintäänkin tarkoittavan jotain myönteistä. Hämmästyksekseni opin sen kuvaavan psykologista ilmiötä, jossa jokainen ryhmän jäsen yrittää sopeuttaa mielipiteensä vastaamaan muun ryhmän ajattelua, minkä kautta ryhmä tekee huonoja tai irrationaalisia päätöksiä. Niin kuin olettaa saattaa, aikaisempien kokemuksieni ja koulussa oppimani välillä oli iso kuilu yhtenäiseksi maailmankuvaksi kurottavana. Hyväksyin tosiasian, että monia yhteiskunnallisesti tärkeitä päätöksiä joudutaan tekemään kiireessä ja paineessa eikä usein ole mahdollista luoda päätöksenteolle otollisia olosuhteita eli tilannetta, joissa ihmiset ovat psykologisesti, neurologisesti ja fysiologisesti parhaimmillaan tekemään harkittuja päätöksiä.

Aika ajoin jatkoin kuitenkin pohdiskelua siitä, millaisessa maailmassa eläisimme, jos valtava kollektiivinen älykkyytemme todella olisi valjastettu yhteisistä asioista päättämiseen. Akordin soveltamien yhteistoiminnallisten lähestymistapojen voi ajatella tähtäävän tähän kollektiivisen älyn hyödyntämiseen yleisen edun saavuttamiseksi, sillä kyseisten menetelmien viisaus piilee monien eri näkökulmien yhdistymisessä ja siitä käsin kirkastuvassa kokonaiskuvassa. On ollut kiinnostavaa oppia ja nähdä käytännössä esimerkkejä kuinka intressien yhteensovittaminen, yhteisiä hyötyjä hakeva vaiheistettu neuvottelu soveltuvat kunnissa tapahtuvaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja kehittämiseen. Tästä sain aiheen kandityöhöni ja pääsen sen kautta syventymään vielä huolella prosessissa hyödynnettyjen lähestymistapojen taustalla vaikuttavaan rikkaaseen teoriapohjaan.

Harjoittelukokemukseni on ollut monella tapaa rikas ja avartava. Olen kiitollinen, että olen saanut työskennellä ammattimaisen tiimin jäsenenä, joka soveltaa näitä teoriatietoisia menetelmiä. Lisäksi mielestäni Suomen kaltaiselle luonnonvaroiltaan rikkaalle kansakunnalle on oleellista omata asiantuntemusta yhteistoiminnallisista menetelmistä ja teoriasta. Odotan innolla alan tulevia sovelluksia, karttuvaa tutkimusta ja mahdollisia innovaatioita sekä toivon, että voin itsekin niihin osallistua omalla panoksellani.

 

Kirjoittaja Juliane Boy

Virginia Techin opiskelijaryhmä Akordin vieraana

Akordi sai vieraita Virginia Techistä kun Leadership in Global Sustainability ohjelman opiskelijaryhmä professoreineen tulivat tutustumaan toimintaamme osana Suomen vierailuaan. Jonna Kangasoja ja Lasse Peltonen kertoivat Akordin lähestymistavasta ja töistä esimerkkien kautta. Opiskelijat pääsivät itsekin kokeilemaan intressien yhteensovittamista neuvottelusimulaation kautta. Pelillisen kokemuksen kautta opittiin neuvotteluun valmistautumisesta, strategioista, skenaarioista ja neuvottelijoiden välisistä suhteista. Ryhmä oli utelias kuulemaan mm. millaisia ratkaisuja Suomessa on kehitetty kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja luonnonvarapolitiikan toimeenpanon haasteiden selättämiseen. Vierailun ilmapiiri oli avoin ja keskusteleva.

Kirjoittaja: Juliane Boy, Akordin korkeakouluharjoittelija

Vesistökunnostuskoulutus päättyi – lue kattava blogikirjoitus koulutuksesta vesi.fi-sivulta

Kesäkuussa 2021 alkanut valtakunnallinen vesistökunnostuskoulutus saatiin päätökseen alkuvuodesta 2022.  Saadun palautteen mukaan suurin osa osallistujista kertoi koulutuksen vastanneen odotuksiaan, joten koulutuksen voidaan todeta onnistuneen kokonaisuudessaan melko hyvin.

Lue kattava blogikirjoitus koko koulutuksesta vesi.fi-sivulta.

Koulutuksen luentotallenteet löytyvät Akordin sivulta.

Metsäkiistoja ennakoitiin ja ratkottiin yhteistyössä – isot kysymykset edelleen auki

Linkki raporttiin: Metsäkiistoja ennakoitiin ja ratkottiin yhteistyössä – isot kysymykset edelleen auki. Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018–2021

Raportti kuvaa Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n välisen vuosina 2018-2021 toteutuneen neuvottelu- ja sovitteluprosessin vaihe vaiheelta. Raportissa avataan työskentelyssä käytettyä intressipohjaisen neuvottelun lähestymistapaa ja sen taustalla olevia periaatteita sekä arvioidaan prosessin onnistuneisuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. 

Osapuolet  (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen. Kartoitusta varten haastateltiin 46 henkilöä. Kartoituksesta tuli esille, että Kainuun valtion metsillä on valtakunnallista merkittävyyttä ja kiinnostavuutta, mikä tarkoitti sitä, että kiistojen ratkaisemiseksi keskustelu ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välillä olisi avattava paikallisen tason lisäksi valtakunnallisella tasolla.

Osapuolten ja ulkopuolisen sovittelijan Akordin välisessä toimeksiantosopimuksessa määriteltiin kiistakohteiden ratkaisemisen kontekstiksi Kainuun alue-ekologisen suunnitelman päivitystyö. Kiistakohde tarkoittaa sitä, että kohteen luontoarvoista ja/tai mahdollisista käsittelytavoista vallitsee ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välillä erilainen näkemys.

Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Akordilta työskentelyyn osallistui koko prosessin ajan vähintään kaksi henkilöä. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa.

Työskentely alkoi tutustumisella sekä luottamuksen, yhteisten työtapojen ja pelisääntöjen rakentamisella. Sen jälkeen ryhmä määritteli työlleen tavoitteet ja laati yhdessä työsuunnitelman prosessin etenemiselle. Sovitteluprosessi nimettiin ‘Kainuun prosessiksi’.

Turvalliseksi, toimivaksi ja rakentavaksi koettu yhteinen foorumi avasi osapuolten välille aiemmin puuttuneen aktiivisen keskusteluyhteyden. Nopeasti havaittiin, että halua ja kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen ja ratkaisukeskeiseen asioiden käsittelyyn löytyi paljon enemmän kuin mitä puolin ja toisin oli uskallettu odottaa. Pohjanmaan-Kainuun ja Lapin aluejohtajan lisäksi myös Etelä-Suomen aluejohtaja liittyi ryhmään mukaan 17. maaliskuuta 2020 alkaen.

Työn fokus laajeni alkuperäistä tarkoitusta huomattavasti laajemmaksi, kun ympäristöjärjestöjen rajauksilla olevia ajankohtaisia leimikkosuunnitelmia alettiin käsitellä Kainuun lisäksi myös Lapissa ja Etelä-Suomessa. Työskentelyn tarkoituksena oli ennaltaehkäistä mahdollisia konflikteja käsittelemällä hakkuusuunnitelmia etukäteen yhdessä. Yhteensä yli kolmenkymmenen tapaamisen aikana käsiteltiin hyvässä ja rakentavassa keskustelussa yhteensä yli tuhat kohdetta. Kohdeneuvotteluiden rinnalla ryhmässä virisi tarve käsitellä yhdessä niitä kriteerejä, joita Metsähallituksen Metsätalous Oy käyttää määrittäessään kohteiden luontoarvoja omassa metsätaloustoiminnassaan.

Kokonaisuutena arvioiden voidaan sanoa, että sovitteluprosessin suurin merkitys on ollut säännöllisen keskusteluyhteyden avaaminen ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n avainhenkilöiden välille. Kuten yksi ryhmän jäsenistä kuvaa prosessia koskevassa palautteessaan, se mitä oli puuttunut, ei ollut pelkkä keskusteluyhteys, vaan kokemus siitä, että toisen kanssa on mahdollista tehdä vaativaa ja tuloksellista yhteistyötä, joka edellyttää luottamusta:

“Opin ymmärtämään selkeästi paremmin miksi asiat ovat menneet välillä aika solmuun osapuolten kesken. Se on ollut ilo huomata myös, että sovitut asiat ovat pitäneet ja sovittuihin asioihin on voinut luottaa. Olen oppinut kuuntelemaan selkeästi paremmin toisen osapuolen näkemyksiä ja ottamaan niitä työssämme huomioon sekä arvostan enemmän myös sitä ammattitaitoa, mitä toisella osapuolella on asioiden hoidossa käytössä.” 

Prosessissa on onnistuttu rakentamaan ns. neuvottelupöytä, johon osapuolet ovat voineet tuoda alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin niitä asioita, joista ovat kokeneet tarvetta käydä keskustelua. Muuta vastaavaa foorumia asioiden käsittelyyn ei ole ollut. ‘Kainuun prosessista’ kasvoi näin ollen valtakunnallinen ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n vuoropuhelun foorumi. Valtakunnallisessa työssä ollaan edetty jaetun tietopohjan rakentamisessa. Isot ylätason kysymykset on vielä ratkaisematta.

Sovitteluprosessia koskevat seurantatapaamiset sovittiin viimeisestä yhteisestä tapaamisesta vuoden päähän tammikuulle 2022 ja kahden vuoden päähän tammikuulle 2023. Tähän raporttiin on koottu ensimmäisen seurantatapaamisen keskeiset havainnot.

Julkisten riitojen ratkaisuapua tarjoava Akordi täyttää kahdeksan vuotta

Kahdeksanvuotias yritys taitaa olla jo ihan täysi-ikäinen.…

Mitä tarkoittaa ’Public Policy Mediation’?

Perinteinen ja edelleen paljon käytetty tapa ratkaista konflikteja…
Kuvaaja: Ksenia Senkova

Vesistökunnostuskoulutuksen toisen koulutuspäivän teemoina järvien ja virtavesien kunnostamisen haasteet

Valtakunnallisessa vesistökunnostusosaamisen täydennyskoulutuksessa…

Vesistökunnostuskoulutus käynnistyi 118 osallistujan voimin

Valtakunnallinen vesistökunnostusosaamisen täydennyskoulutus…

Kevään 2021 YHYS Politiikkadialogissa tutkittiin ympäristökonfliktien luonnetta ja ratkaisumahdollisuuksia

Ympäristökonflikteja on perinteisesti syntynyt ympäristölle…

Ilmoittaudu mukaan vesistökunnostuskoulutukseen

Valtakunnallinen vesistökunnostuskoulutus käynnistyy kesäkuussa…