Akordi toimii neutraalina avustajana tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavana. Videolla Iijoen vesistövisiotyöhön osallistuneet kertovat, mitä hyötyä Akordin mukanaolosta oli työn etenemisen ja luottamuksen rakentamisen kannalta.
Katso myös 6min video Iijoen vesistövisiotyöstä https://akordi.fi/?p=3305
Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä paikallisessa asukastilaisuudessa. Tiimimme oli fasilitoimassa tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsivät keskustelemaan Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa muun muassa liikenteeseen, asumiseen, viheraluiden käyttöön sekä palveluihin liittyen. Tilaisuuksia järjestettiin Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Kivistössä, Korsossa, Koivukylässä sekä Hakunilassa. Akordin Jonna on ollut lisäksi sparraamassa yleiskaavan suunnittelutiimiä työhön liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä.
Lisätietoja kaavoitusprosessista: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020
Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille.
Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua niihin. Sidosryhmäosaaminen ja laadukas vuorovaikutus ovat avaimia konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Koulutuksessa pääset kuulemaan:
Tilaisuus on avoin kaikille FIBSin jäsenille ja suunnattu yrityksille, joille teema on olennainen ja ajankohtainen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.fibsry.fi/tilaisuudet/konfliktiratkaisu-ja-sosiaalinen-toimilupa/
Kainuun metsäkiistojen taustaa, syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kartoitettiin Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen toimeksiannosta loppuvuodesta 2018. Akordi haastatteli kartoitusta varten 43 toimijaa, jotka edustavat eri osapuolia ja näkemyksiä. Haastatteluista koottiin raportti, jota kaikki haastattellut saivat luonnosvaiheessa kommentoida. Kartoitusraportti valmistui helmikuun alussa.
Kartoituksen tuloksia käsiteltiin 11.3.2019 Kainuun Opistolla Paltamossa pidetyssä työpajassa. Työpajassa hahmoteltiin myös mahdollisia jatkoaskeleita osapuolten kesken.
Tiedote: Metsäkiistoista kohti yhteistyötä
http://www.metsa.fi/-/metsakiistoista-kohti-yhteistyota-kainuun-metsakiistoja-pohdittiin-tyopajassa
Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivulla kerrotaan:
“Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä muistuttaa, että työ on vasta alussa ja on vielä aikaista sanoa, millaisia tuloksia tästä saadaan.
“Olemme kuitenkin varovaisen toiveikkaita siitä, että saamme luotua yhteiset konkreettiset tavoitteet ja etenemme niitä kohti erilaisten työpajojen ja neuvotteluiden kautta.”
Samaa painottaa Kainuun Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja ja metsävastaava Vesa Hyyryläinen.
“Olen tyytyväinen siihen, että aiheesta puhutaan nyt tilanteen vaatimalla vakavuudella. Olemme käyneet jo monia keskusteluja myös paikallistasolla, ja kevään aikana jatkamme keskusteluja eri aiheisiin ja alueisiin liittyen.”
Keskustelu Kainuussa on liikahtanut parempaan suuntaan myös Metsähallitus Metsätalous oy:n mielestä.
”Keskinäinen ymmärrys ja luottamus ovat lisääntyneet. Keskustelu Kainuun metsäasioissa on ottanut ison askeleen eteenpäin”, toimitusjohtaja Jussi Kumpula puolestaan toteaa.”
Uutisen yhteydessä Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla julkaistussa kuvassa on vanhaa metsää Riuskanselkosen suojelualueen pohjoispuolella. Kuva: Greenpeace/Liimatainen
Lue lisää Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulta:
https://www.sll.fi/2019/03/22/kainuun-metsakiistoissa-on-otettu-askel-oikeaan-suuntaan/
Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle.
Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy.
Keskustelussa lähdettiin liikkeelle huomiosta, että ympäristösovittelussa on usein kyse julkisen päätöksenteon tai suunnittelun avustamisesta tai julkisluontoisten, esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvien kiistojen ratkaisemisesta. Kun neuvottelussa on monia osapuolia, vaatii erilaisten intressien yhteensovittaminen erityistä prosessia, joka perustuu intressilähtöiselle neuvottelulle sekä yhteisten hyötyjen tavoittelulle. Prosessissa tärkeää on, että kaikki tahot, joita päätöksenteko tai suunnittelu koskee ovat neuvottelun osapuolina. Ympäristösovittelu voidaankin nähdä yhtenä keinona täydentää edustuksellisen demokratian tapoja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon.
Toinen keskeinen piirre, josta ryhmässä keskusteltiin oli ympäristösovitteluun liittyvä osaaminen ja pätevöitymisväylät. Ympäristösovittelu vaatii erityistä osaamista julkisten kiistojen hallintaan ja monenväliseen neuvotteluun liittyen, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tarjolla ympäristösovitteluun erikoistunutta koulutusohjelmaa. Ryhmässä nähtiin kuitenkin tärkeäksi alan osaamisen ja ammatillisen toiminnan standartointi. Ympäristösovittelua ohjaavat eettiset standardit, joista voit lukea lisää täältä.
Kolmanneksi ryhmässä keskusteltiin alan osaajien verkostoitumisesta, jonka kautta ymmärrystä ja osaamista voitaisiin laajentaa. Osallistujat toivoivat mahdollisuuksia tutustua ympäristösovittelun taustoihin sekä jakaa tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa mahdollisista verkostoitumistilanteista. Keskustelun päätteeksi kokosimmekin yhteen sähköpostilistan, jonka kautta tätä tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa. Jos olet kiinnostunut liittymään listalle, laita sähköpostia osoitteeseen emma@akordi.fi.
Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä.
Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän jäsenet edustivat eri ikäryhmiä, sekä erilaisia näkemyksiä siitä, miten soita tulisi käyttää. Keskustelua käytiin turvetuotannosta ja soiden suojelusta, mutta myös muun muassa vesien suojelusta sekä suoalueiden virkistyskäytöstä. Raati kokoontui kolme kertaa syys-lokakuussa.
Raati ei ollut näkemyksissään yksimielinen, mutta kolmen kokoontumisen lopputuloksena ryhmä pystyi muodostamaan yhteisen kannanoton Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kannanoton mukaan maakuntakaavan tavoitteena on oltava kestävä soidenkäyttö.
Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa, mutta uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.
Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.
Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.
Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa.
Raadin jäsenten antama palaute työskentelystä oli erittäin positiivista. Etelä-Pohjanmaan liitolle kokemus oli rohkaiseva ja loi hyvän pohjan yhteiseen harkintaan perustuvien osallistumismenetelmien hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa. Raadin jäsenet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että raadin kautta heille tarjoutui paikka ja aika avoimelle keskustelulle.
Uutisia kansalaisraadista:
https://yle.fi/uutiset/3-10445620
Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista.
Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun sekä alueen vetovoiman ja virkistysmahdollisuuksien suotuisaa kehitystä. Hanke kesti yhteensä kaksi vuotta ja sen aikana tuotettiin Iijoen aluetta koskeva vesistövisio.
Viimeisessä tapaamisessa kirjattiin ylös vesistövisiotyön onnistumisia. Prosessin eteneminen ja hallinta, konkreettiset hankkeet, erilaisten näkemysten yhteensovittaminen, rakentava keskustelu, uuden oppiminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen saivat neuvottelukunnan jäseniltä kiitosta. Akordi kiittää kuluneesta prosessista ja toivoo yhteistyön alueen toimijoiden kanssa jatkuvan myös jatkossa. Vesistövisioprosessin vaiheista voit lukea lisää täältä.
Hankkeen vesistövisiotyöstä julkaistussa toimintamallissa on kuvattu hankkeen eri osa-alueet, joita olivat esiselvitys, neuvottelukunnan kokoaminen ja työskentely, paikkatietokysely Iijoen arvoista, paikalliset työpajat, Iijoen Wiki-sivusto, vesistövisio-dokumentti, vision toteutukseen tähtäävä toimenpideohjelma, Iijoki Foorumit sekä sopimus jatkuvuuden varmistamiseksi. Toimintamalli on luettavissa täältä.
Video osallistujien kokemuksista: https://vimeo.com/300548276
Prosessin hallinta
Tavoitteellisuus
Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen
Vuorovaikutustilanteet
Uuden oppiminen
Uudenlainen toimintakulttuuri
Otva-hankkeen sivut: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva