Miten neutraali osapuoli voi auttaa vaikeissa kiistoissa?

Akordi toimii neutraalina avustajana tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavana. Videolla Iijoen vesistövisiotyöhön osallistuneet kertovat, mitä hyötyä Akordin mukanaolosta oli työn etenemisen ja luottamuksen rakentamisen kannalta.

Katso myös video koko Iijoen vesistövisiotyöstä https://akordi.fi/?p=3305

Tutkimus: Yhteistyön haasteina metsäammattilaisten ennakkoasenteet ja vaikeus siirtyä asiantuntijan asemasta yhteistyön osapuoleksi

Metsäammattilaisten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja käsittelevä Maija Leppälän Pro gradu -työ ”’Me vastaan he -asetelmasta me yhdessä – asetelmaan”: Metsähallituksen toimihenkilöiden kokemuksia ja käsityksiä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoistaan’ on ensimmäinen laatuaan. Opinnäytetyön aineisto pohjautuu Akordin vuonna 2020 Metsähallituksen henkilöstölle järjestämiin Opi johtamaan yhteistyötä -koulutuksiin, jotka olivat osa laajempaa Kainuun metsäkiistojen sovitteluprosessia. Työ julkaistiin Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa helmikuussa 2021.

Opinnäytetyössä perehdyttiin siihen, miten ja millaisin edellytyksin yhteisten hyötyjen lähestymistapaa voidaan hyödyntää valtion metsiä koskevien kiistatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Leppälä tutkii työssään Metsähallituksen henkilöstön vahvuuksia ja kehittämistarpeita yhteisten hyötyjen lähestymistavan edellyttämien yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen näkökulmasta.

Työn tuloksista selviää, että yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa avoimuus, kuunteleminen, vuorovaikutussuhteiden rakentaminen ja asiantuntemus ovat Metsähallituksen toimihenkilöiden vahvuuksia. Haasteeksi puolestaan tunnistettiin metsäammattilaisten ennakkoasenteet ja vaikeus siirtyä asiantuntijan asemasta yhteistyön osapuoleksi. Yksi työn johtopäätöksista on, että Metsähallituksen toimintaympäristön muutos vaatii myös metsäammattilaisia laajentamaan ja kehittämään osaamistaan.

Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä metsäkiistojen ennaltaehkäisemisen ja metsien käyttöön liittyvän vastakkainasettelun lieventämisen kannalta.

Työ on luettavissa Tampereen yliopiston kirjaston verkkopalvelussa.

Sovittelijapäivät saivat yleisöltä kiitosta onnistuneesta toteutuksesta ja yhteisöllisyydestä

Valtakunnalliset Sovittelijapäivät järjestettiin 4.-5.2.2021 jo toista kertaa. Tapahtuma toi yhteen noin 250 sovittelun ammattilaisia ja aiheesta kiinnostuneita kuulemaan ja keskustelemaan sovittelun ajankohtaisista asioista. Myös ympäristökiistojen sovittelu oli yksi päivien teemoista. Tapahtuma toteutettiin kokonaan etäyhteyksien välityksellä, ja yleisö piti tapahtumaa kokonaisuudessaan erittäin onnistuneena. Sovittelijapäivien sisällön ja ohjelman suunnittelusta vastasivat Oikeusministeriö ja Sovittelijapäivien valmisteluverkosto. Akordi vastasi päivien järjestelyistä, toteutuksesta ja fasilitoinnista.

Päivien ohjelma koostui monipuolisista luennoista ja temaattisista työpajoista. Katso koonti päivien sisällöstä ja osallistujien kokemuksista: Sovittelijapäivät_koonti. Luentojen aiheina olivat sovittelu suomalaisessa oikeusvaltiossa, sovittelukentän tila ja kehitysnäkymät, sovittelun ulottuvuudet ja rajat, saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn lähtökohdat sekä restoratiivinen oikeus lasten oikeuksiin liittyen. Luentotallenteet ovat katsottavissa Sovittelijapäivien sivuilla.

Kahdessatoista eri työpajassa päästiin syventymään tarkemmin eri aihepiireihin. Akordin Jonna Kangasojan ja Emma Luoman vetämässä työpajassa käsiteltiin luonnonvarojen ja maankäyttöön liittyvien ristiriitojen ratkaisua. Esimerkkitapauksena kuultiin Kainuun metsäkiistojen sovitteluprosessista, sen vaiheista, onnistumisista ja haasteista sekä vaihtoehtoisen riidanratkaisun lähestymistavan mahdollisuuksista. Lisäksi keskusteltiin osaamisen kehittämisestä alalla ja erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Työpajan pienryhmäkeskustelu innoitti osallistuneita jatkamaan yhteistä keskustelua myös Sovittelijapäivien ulkopuolella, ja lopuksi sovittiinkin yhteinen tapaaminen elokuulle. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan ja osallistumaan, ota yhteyttä emma@akordi.fi.

Luennot, työpajat ja toteutus keräsivät kehuja

Akordin keräämän palautteen mukaan yleisö piti erityisen onnistuneena puhujien valintaa ja luentoja, työpajatyöskentelyä sekä pienryhmäkeskusteluja uusien kasvojen kanssa. Kehuja keräsivät myös fasilitointi ja toteutus, erilaisilla sähköisillä alustoilla toimiminen sekä yhteisöllisyys ja verkostoitumismahdollisuudet. Etätoteutusta pidettiin osin jopa perinteistä kasvokkaista toteutusta parempana vaihtoehtona. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavan kerran vuonna 2023.

Poimintoja palautteesta:

Hyvä ilmapiiri mahdollisti jouhevat keskustelun aloitukset aina uusien naamojen kanssa – verkostoituminen ja tutustuminen toimi jopa paremmin kuin usein livetapahtumissa, joissa tulee helposti pyörittyä tuttujen seurassa!

Monipuoliset teemat, asiantuntevat luennot ja alustukset, inspiroivat keskustelut.

Fasilitointi erinomaista – asiantuntevaa ja rauhallisuudellaan kannattelevaa.

Kohti rakentavampaa susikeskustelua

Susikeskustelussa kiteytyvät monet aikamme yhteiskunnallisen keskustelun huonot puolet. Akordin 17.12.2020 pidetyssä lounaswebinaarissa tutkijat Outi Ratamäki ja Taru Peltola sekä Akordin erityisasiantuntija Juha-Pekka Turunen jakoivat havaintojaan kuumana vellovasta susikeskustelusta ja miettivät miten susipuhe voisi muuttua rakentavammaksi. Webinaarin 40 minuutin mittainen tallenne on katsottavissa alla.

Webinaarissa pitkään susikeskustelua seurannut ja tutkinut Outi Ratamäki tunnistaa lukuisia ristiriitaa ylläpitäviä ja lietsoviakin puhetapoja, joiden jalkoihin neutraali ja pohdiskeleva puhe tuppaa jäämään. Taru Peltola puolestaan tuo esiin, että myös sillä, millaisissa puitteissa ja tunnelmissa keskustelua käydään on omat vaikutuksensa keskusteluun. Taru haastaakin kuulijat pohtimaan, miten susikeskustelujen ilmapiiriä voitaisiin saada myönteisemmäksi ja voisiko erimielisyyksien vallitessa asioista keskustella hyvässä hengessä? Susista ja monista muistakin kiistanalaisista aiheista lukuisia keskusteluja ohjanneen Akordin JP Turusen kokemusten perusteella repivienkin ristiriitojen äärellä on mahdollista käydä rakentavaa ja hyvähenkistä keskustelua kunhan keskustelun tavoitteet ovat kirkkaina mielessä ja käytetyt menetelmät tukevat kulloistakin tavoitetta.

(huom: webinaari järjestettiin 17.12.2020)

Lisää luettavaa aiheesta:

Ratamäki, Outi & Peltola, Taru (2020). Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:11. Ks. myös MMM:n uutinen 20.11.2020.

Saamelaisten kotiseutualueen valtion metsien käytön ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet – Konfliktikartoitus

Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus. Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin. Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Metsähallituksen liiketoiminnot käynnistivät kartoitustyön yhdessä ja sen toteutti Akordi Oy:n asiantuntijatiimi. Kartoituksen keskeisenä aineistona on 54:n eri osapuolia ja tahoja edustavien henkilöiden haastattelut. Kartoituksen osana tehtiin myös laidunaluesopimuksia koskeva asiakirja-analyysi.

Metsätalouden ja poronhoidon väliset ristiriidat ovat olleet näköpiirissä ainakin yli 50 vuoden ajan, ja konflikti on kärjistynyt 2000-luvulla. Yhtäältä on kyse maankäytöstä ja siihen kohdistuvista metsätalouden, poronhoidon, metsien suojelun ja matkailuelinkeinon eriävistä tarpeista. Toisaalta on kyse saamelaisten oikeuksiin liittyvästä kamppailusta, jossa saamelaisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon kohtalo nähdään olennaisena saamelaisten alkuperäiskansan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Uutena kerroksena konfliktiin kytkeytyy myös ns. dekolonisaation tarkastelukehys, joka korostaa Suomen valtion aiheuttamien vääryyksien tunnustamista ja korjaamista saamelaisten kotiseutualueella. Paliskuntia yhdistää kokemus siitä, että poronhoito on elinkeinona jatkuvasti puolustuskannalla muiden maankäyttömuotojen paineessa ja sitä vaaditaan antamaan tilaa muille toiminnoille. Lisäksi paliskunnat kokevat laajasti, että heidän elinkeinoaan ja sen luonnetta ei tunneta eikä arvosteta Metsähallituksen sen paremmin kuin muiden elinkeinojen piirissä.

Kartoitus osoittaa, että Metsähallituksen ja paliskuntien välillä vallitsee paikoin syvä epäluottamus. Molemmin puolin nähdään vastapuolen tavoitteet kohtuuttomina ja toimintatavat arveluttavina. Syytökset väärinkäytöksistä ja harhaanjohtamisesta ovat yleisiä. Konfliktin keskiössä ovat olleet Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa Hammastunturin, Muddusjärven ja Paatsjoen paliskunnat sekä Nellimin tokkakunta. Metsähallitus on laatinut Nellimin tokkakunnan ja näiden paliskuntien kanssa sopimukset vuosina 2009 ja 2010 tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta hakkuilta ja sittemmin keskeyttänyt hakkuut muuallakin paliskuntien alueella näiden vaatimuksesta.

Kartoituksen johtopäätöksenä on, että metsätalouden ja poronhoidon tulevaisuuden kestävyyttä on tarkasteltava yksittäisiä, paikallisia hakkuualueita laajempana kokonaisuutena. Monitahoinen ja pitkittynyt konflikti ei ole ratkaistavissa neuvottelemalla yksittäisistä kohteista. Tilanteen käsittely edellyttää monia muutosprosesseja henkilökohtaisella tasolla, toimijoiden välisissä suhteissa, rakenteissa sekä konflikteja ruokkivissa kulttuurisissa käytännöissä. Konfliktin umpisolmun avaaminen voisi lähteä siitä, että poronhoitoa tarkastellaan laajemmin kuin vain elinkeinona, joka tulisi sovittaa yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. Haasteena on löytää pitkäjänteinen ja luottamusta rakentava tapa turvata poronhoidon edellytykset ja näihin tukeutuvat saamelaisten oikeudet saamelaisten kotiseutualueella.

Kartoituksen perusteella on selvää, että Metsähallitus on valtion maiden haltijana keskeisessä, ja vaativassa roolissa konfliktin käsittelyn kannalta. Siltä odotetaan käytännön ratkaisuja, jotka huomioivat sekä poronhoidon käytännön tarpeet että saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet. Tähän työhön Metsähallitus tarvitsee riittävät valtuudet ja resurssit. Näin ollen huomio kiinnittyy myös valtiovallan toimiin Metsähallituksen tulosohjauksen ja omistajaohjauksen osalta. Kartoitusraportissa suositellaan muun muassa uudenlaisia vuoropuhelun muotoja ja olemassa olevien osallistumismuotojen kehittämistä edelleen, Metsähallituksen toimintatapojen kehittämistä sekä kartoituksen tulosten hyödyntämistä syksyllä 2020 käynnistyvässä luonnonvarasuunnittelutyössä (LVS).

Kartoitusraportti on ladattavissa ja luettavissa osoitteessa: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2496

Konfliktikartoituksen tulos: Metsähallitus suunnittelee Ylä-Lapin hakkuut nyt porotalouden ehdoilla – paliskunnat odottavat todellisia tekoja (Yle)

Timber Wars – Metsäsodista kumppanuuteen Oregonissa

Timber Wars eli Oregonin metsäsotien vaiheet ja pitkä matka…

Yhteistyö vaatii monikärkistä johtamista

Intressien yhteensovittamiseen tähtäävä yhteistyö perustuu…

Sen minkä todella tietää tuntee nahoissaan

Kun olemme moraalisesti vakuuttuneita, että jokin asia on perustavalla…

Uusi hanke etsii keinoja mitata metsien käytön kokonaiskestävyyttä

Jyväskylän yliopiston tiedote 14.10.2020: Suomen kulttuurirahasto…

Uudenmaan seudullisissa työpajoissa tunnistetaan seudun kehittämis- ja elvytystoimia

Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen keskittyy tänä…

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen valmistelu lisäsi seudullista yhteistyötä

Jyväskylän kaupunkiseutu valmistautui kesällä ja syksyllä…

Vaikuta vesiin -päivän teemana oli yhteistyö

Vaikuta vesiin -päivä on vuosittainen vesien- ja merenhoidon…

Konfliktikartoitus petaa intressien yhteensovittamista

Intressejä yhteensovittamaan pyrkivät monenväliset neuvotteluprosessit…

Tenon lohikiistassa otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan

Suomen ja Norjan valtioiden väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön…