Akordi sai vieraita Virginia Techistä kun Leadership in Global Sustainability ohjelman opiskelijaryhmä professoreineen tulivat tutustumaan toimintaamme osana Suomen vierailuaan. Jonna Kangasoja ja Lasse Peltonen kertoivat Akordin lähestymistavasta ja töistä esimerkkien kautta. Opiskelijat pääsivät itsekin kokeilemaan intressien yhteensovittamista neuvottelusimulaation kautta. Pelillisen kokemuksen kautta opittiin neuvotteluun valmistautumisesta, strategioista, skenaarioista ja neuvottelijoiden välisistä suhteista. Ryhmä oli utelias kuulemaan mm. millaisia ratkaisuja Suomessa on kehitetty kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja luonnonvarapolitiikan toimeenpanon haasteiden selättämiseen. Vierailun ilmapiiri oli avoin ja keskusteleva.

Kirjoittaja: Juliane Boy, Akordin korkeakouluharjoittelija

Linkki raporttiin: Metsäkiistoja ennakoitiin ja ratkottiin yhteistyössä – isot kysymykset edelleen auki. Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018–2021

Raportti kuvaa Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n välisen vuosina 2018-2021 toteutuneen neuvottelu- ja sovitteluprosessin vaihe vaiheelta. Raportissa avataan työskentelyssä käytettyä intressipohjaisen neuvottelun lähestymistapaa ja sen taustalla olevia periaatteita sekä arvioidaan prosessin onnistuneisuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. 

Osapuolet  (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen. Kartoitusta varten haastateltiin 46 henkilöä. Kartoituksesta tuli esille, että Kainuun valtion metsillä on valtakunnallista merkittävyyttä ja kiinnostavuutta, mikä tarkoitti sitä, että kiistojen ratkaisemiseksi keskustelu ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välillä olisi avattava paikallisen tason lisäksi valtakunnallisella tasolla.

Osapuolten ja ulkopuolisen sovittelijan Akordin välisessä toimeksiantosopimuksessa määriteltiin kiistakohteiden ratkaisemisen kontekstiksi Kainuun alue-ekologisen suunnitelman päivitystyö. Kiistakohde tarkoittaa sitä, että kohteen luontoarvoista ja/tai mahdollisista käsittelytavoista vallitsee ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välillä erilainen näkemys.

Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Akordilta työskentelyyn osallistui koko prosessin ajan vähintään kaksi henkilöä. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa.

Työskentely alkoi tutustumisella sekä luottamuksen, yhteisten työtapojen ja pelisääntöjen rakentamisella. Sen jälkeen ryhmä määritteli työlleen tavoitteet ja laati yhdessä työsuunnitelman prosessin etenemiselle. Sovitteluprosessi nimettiin ‘Kainuun prosessiksi’.

Turvalliseksi, toimivaksi ja rakentavaksi koettu yhteinen foorumi avasi osapuolten välille aiemmin puuttuneen aktiivisen keskusteluyhteyden. Nopeasti havaittiin, että halua ja kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen ja ratkaisukeskeiseen asioiden käsittelyyn löytyi paljon enemmän kuin mitä puolin ja toisin oli uskallettu odottaa. Pohjanmaan-Kainuun ja Lapin aluejohtajan lisäksi myös Etelä-Suomen aluejohtaja liittyi ryhmään mukaan 17. maaliskuuta 2020 alkaen.

Työn fokus laajeni alkuperäistä tarkoitusta huomattavasti laajemmaksi, kun ympäristöjärjestöjen rajauksilla olevia ajankohtaisia leimikkosuunnitelmia alettiin käsitellä Kainuun lisäksi myös Lapissa ja Etelä-Suomessa. Työskentelyn tarkoituksena oli ennaltaehkäistä mahdollisia konflikteja käsittelemällä hakkuusuunnitelmia etukäteen yhdessä. Yhteensä yli kolmenkymmenen tapaamisen aikana käsiteltiin hyvässä ja rakentavassa keskustelussa yhteensä yli tuhat kohdetta. Kohdeneuvotteluiden rinnalla ryhmässä virisi tarve käsitellä yhdessä niitä kriteerejä, joita Metsähallituksen Metsätalous Oy käyttää määrittäessään kohteiden luontoarvoja omassa metsätaloustoiminnassaan.

Kokonaisuutena arvioiden voidaan sanoa, että sovitteluprosessin suurin merkitys on ollut säännöllisen keskusteluyhteyden avaaminen ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n avainhenkilöiden välille. Kuten yksi ryhmän jäsenistä kuvaa prosessia koskevassa palautteessaan, se mitä oli puuttunut, ei ollut pelkkä keskusteluyhteys, vaan kokemus siitä, että toisen kanssa on mahdollista tehdä vaativaa ja tuloksellista yhteistyötä, joka edellyttää luottamusta:

“Opin ymmärtämään selkeästi paremmin miksi asiat ovat menneet välillä aika solmuun osapuolten kesken. Se on ollut ilo huomata myös, että sovitut asiat ovat pitäneet ja sovittuihin asioihin on voinut luottaa. Olen oppinut kuuntelemaan selkeästi paremmin toisen osapuolen näkemyksiä ja ottamaan niitä työssämme huomioon sekä arvostan enemmän myös sitä ammattitaitoa, mitä toisella osapuolella on asioiden hoidossa käytössä.” 

Prosessissa on onnistuttu rakentamaan ns. neuvottelupöytä, johon osapuolet ovat voineet tuoda alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin niitä asioita, joista ovat kokeneet tarvetta käydä keskustelua. Muuta vastaavaa foorumia asioiden käsittelyyn ei ole ollut. ‘Kainuun prosessista’ kasvoi näin ollen valtakunnallinen ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n vuoropuhelun foorumi. Valtakunnallisessa työssä ollaan edetty jaetun tietopohjan rakentamisessa. Isot ylätason kysymykset on vielä ratkaisematta.

Sovitteluprosessia koskevat seurantatapaamiset sovittiin viimeisestä yhteisestä tapaamisesta vuoden päähän tammikuulle 2022 ja kahden vuoden päähän tammikuulle 2023. Tähän raporttiin on koottu ensimmäisen seurantatapaamisen keskeiset havainnot.