Miten rakennetaan seudun yhteinen tahto ja sitoudutaan siihen?

Eilen 5.9.2018 Finlandia-talolla oli koolla satakunta seudun päätöksentekijää keskustelemassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuudesta MAL 2019 seminaarissa. MAL tarkoittaa maakäyttöä, asumista ja liikennettä, joiden seudullista kehittämistä on tarkasteltava samanaikaisesti. Suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa lausuntokierrokselle. Lausuntojen pohjalta suunnitelma viimeistellään ja viedään päätöksentekoon vuoden 2019 maaliskuussa.

 

Tavoitteet ovat yhteisiä, keinot puhuttavat edelleen

MAL 2019 suunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2016 perusteellisen selvitystiedon tuottamisella ja yhteisistä tavoitteista sopimisella. Suunnitelmaa on valmisteltu neljän tavoitteen pohjalta: vähäpäästöinen, sosiaalisesti kestävä, elivoimainen ja hyvinvoiva seutu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on varmistettu vaikutustenarvioinnissa mittareilla, jotka näyttävät miten hyvin eri toimet ja ratkaisut kutakin tavoitetta edistävät.

Määrällisesti sitova tavoite on, että Helsingin seudun on kyettävä vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2005 tasosta). Nykyinen suunnitelmanluonnos ei vielä yllä tähän. Kyse ei ole helposta paketista – vaikka kaikki tiedossa olevat keinot käytettäisiin, on löydettävä niiden lisäksi vielä uusiakin, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa.

 

Neuvottelussa tärkeintä on ymmärtää osapuolten tarpeet

Neljäntoista kunnan yhteisesti hyväksytyn suunnitelman aikaansaaminen on aito neuvotteluhaaste. Seudun kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia paitsi kooltaan, myös kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien puolesta riippuen siitä missä ne sijaitsevat seudun rakenteessa. Jokainen mukana oleva kunta tasapainottelee kahden näkökulman välillä: mikä on ensisijaista ja tärkeää juuri meidän kuntamme kannalta ja toisaalta, millä ratkaisuilla on eniten merkitystä koko seudun toimivuuden kannalta.

 

Akordin tiimi valmiina fasilitoimaan luottamushenkilötilaisuuden keskusteluita.

 

Eilen Finlandia-talolla järjestetyssä seudun luottamushenkilöseminaarissa tuli esiin, että päätöksentekijät välittävät ihmisten tarpeista, eli siitä miten hyvin suunnitelmaan sisällytetyillä ratkaisuilla pystytään varmistamaan sujuva hyvä arki kaikille seudun asukkaille. Tämä tarkoittaa mm. työmatkojen sujuvuutta ja sitä, että niihin kuluva aika on kohtuullinen, palvelujen saavutettavuutta, ruuhkattomuutta, sekä terveellistä, turvallista ja sosiaalisesti kestävää elinympäristöä.

Finlandia-talolla tuli esiin myös osapuolten prosessiin liittyviä tarpeita: erityisesti pienemmillä kunnilla on tarve tulla suunnittelussa kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Kaikilla on tarve reiluun ja tasapuoliseen kohteluun, sekä kukin erityistilanteen huomioimiseen. Tämä tarkoittaa erilaisten kuntien tilanteiden pohtimista ja suunnitelman reaalivaikutusten avaamista kunkin kohdalta: mitä tämä maksaa ja mitä hyötyjä se tuottaa. Toisaalta on pystyttävä avaamaan yksilöllisesti mitä tarkoittaisi se, että yhteistä suunnitelmaa ei synny. Seudun kasvaessa nykytila ei ole vaihtoehto, joka olisi enää valittavissa, vaan on varauduttava mm. kasvavan seudun liikkumistarpeisiin ja niiden seurauksiin.

Neuvottelunäkökulmasta näihin sekä sisällöllisiin, että prosessiin liittyviin tarpeisiin vastaaminen kannattaa nostaa kaikkein tärkeimmäksi kärjeksi suunnitelman viimeistelyssä. Jos siinä onnistutaan, voidaan seudun yhteisesti hyväksymän suunnitelman pohjalta aloittaa MAL-neuvottelut valtion kanssa.

Jonna Kangasoja

Miten kaupunginosalle voidaan rakentaa suunnittelua ohjaava visio?

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä.

Kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden yhdessä tuottama visio ulottuu vuoteen 2030.  Työssä keskeistä on ollut alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien sekä kaupungin suunnittelijoiden ja henkilöstön vuoropuhelu sekä jaetun ymmärryksen muodostaminen. Kaupunginosavisiosta valmistunut julkaisu on synteesi työn aikana synnytetyistä ideoista ja luo pohjan Herttoniemen kaupunginosan tulevaisuuden kehittämiselle. Kaupunginosavisio kuvaa koko Herttoniemen kaupunginosan mahdollista ja toivottavaa tulevaisuutta. Yhdessä työstetty tahtotila alueen kehittämisestä tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että kaupunkilaiset ja viranhaltijat pystyvät toimimaan yhdessä myös vision toteuttamiseksi.

Kevään ja kesän 2018 aikana laadittu kaupunginosavisio on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kokeiluhanke. Hankkeessa konkretisoitiin sitä mitä kaupunkistrategian linjaukset osallisuuden ja yhdessä tekemisen vahvistamisesta ja kaupungin paikallisuudesta kasvavasta yhteisöllisyydestä voivat tarkoittaa käytännössä.

Visio tehtiin yhdessä

Työ kytkettiin alusta asti kiinteästi paikallisten toimijoiden omiin suunnitelmiin ja hankkeisiin, sekä kolmeen ajankohtaiseen viralliseen suunnitteluprosessiin:

  •    Koulujen, päiväkotien, nuorisotilojen ja muiden julkisten tilojen tarpeen kartoittamiseen
  •    Katujen, puistojen ja viheralueiden suunnitteluun (aluesuunnitelman laadinta)
  •    Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavan suunnitteluperiaatteiden laatimiseen

Visiotyö alkoi tilanteen kartoituksella loppuvuodesta 2017. Odotuksia ja tarpeita kartoittaviin taustahaastatteluihin osallistui alueelta noin 55 henkilöä. Mukana haastatteluissa oli noin 30 henkilöä niin sanotuista ’hiljaisista ryhmistä’, kuten nuoria ja maahanmuuttajia. Lisäksi työssä haastateltiin keskeisiä virkahenkilöitä ja järjestettiin kaupungin sisäisille toimijoille kaksi työpajaa, joissa visiotyön tavoitteita täsmennettiin. Kaupunginosavision lanseeraus tapahtui Herttoniemenrannassa 1.10.2017 LähiöFestin yhteydessä.

Kaupunginosavisiota työstettiin kevään 2018 aikana kolmessa avoimessa visioillassa. Visioilloissa käsiteltiin lisäksi joitain alueen erityiskysymyksiä, kuten Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavaa. Kaikki visioillat olivat avoimia ja osallistujia oli kussakin illassa yli 100. Tilaisuuksien lisäksi työtä edistettiin yhteistyöryhmän tapaamisissa, sekä kaupunginosavisiota varten perustetussa Facebook-keskusteluryhmässä (Kaupunginosavisio Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori). Työn aikana toteutettiin myös Herttoniemen kaupunginosaa käsittelevä verkkokarttakysely. Kyselyyn saatiin yli 2000 vastaajaa. Neljäs avoin visioiltapäivä järjestettiin 26.8. Herttoniemipäivän yhteydessä.

Visiotyön suunnittelusta, toteutuksesta ja fasilitoinnista vastasi yhdessä Akordin kanssa MDI sekä Mapita Oy. Vision sisältöihin ja visioiltoihin liittyvää suunnittelua ja keskustelua käytiin yhteistyöryhmän kanssa, jossa oli mukana alueen avaintoimijoita sekä kaupungin keskeisiä kaupunkiympäristön toimialan vastuuhenkilöitä. Työtä tukemaan koottiin ohjausryhmä, jossa oli mukana kaupunkiympäristön ja muiden toimialojen johtoa. Yhteistyöryhmä kokoontui kevään ja kesän 2018 aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja työtä tukemaan koottu ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa.

Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten osallistumisen oman ympäristön pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa kaupunkikehittämiseen. Kaupunginosavision toteutuminen vaatii koordinointia eri toimijoiden välillä sekä hankkeen selvää omistajuutta paitsi alueen toimijoilta myös kaupungilta. Parhaimmillaan visiotyö toimii pohjana alueen suunnittelulle ja informoi yksittäisiä suunnitteluhankkeita.

Tutustu kaupunginosavision esittelysivustoon (linkki) sekä lue visiodokumentti.

Visiotyöstä kootusti osoitteessa: www.hel.fi/herttoniemenvisio

Iijoen vesistövisio toteutuu yhteistyöllä

Maaliskuussa 2016 aloitettu Iijoen vesistövision laatiminen osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta on saatu päätökseen. Visiotyön painopisteenä oli Iijoen arvojen kehittäminen yhteisön omana hankkeena niin, että kaikki osapuolet kokisivat vision omakseen ja sitoutuisivat siihen. Tärkeämpää kuin vision tuottaminen sinänsä oli yhdessä tekemisen ja Iijoen arvoja kehittävään työhön sitoutumisen vahvistaminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen.

Iijokeen on toivottu nousukalaa jo vuosikymmeniä, mutta merkittävät kehitysaskeleet ovat jääneet käytännössä toteuttamatta. Joen käyttöoikeuksien jakaantuessa monelle eri taholle yhteisen näkemyksen muodostaminen joen kehityssuunnista on ollut haastavaa ja pitkään jatkunut kiistely on aiheuttanut myös luottamuspulaa eri toimijoiden välillä. Joen arvo kuitenkin ymmärretään alueella ja määrätietoisella yhteistyöllä joki voisi tukea alueen kehitystä entistä paremmin.

Ennen kun yhteistä visiota vesistön tulevaisuudesta lähdettiin rakentamaan, haluttiin selventää lähtötilannetta sekä visiotyön edellytyksiä. Laajan haastattelukierroksen avulla kartoitettiin sidosryhmien tavoitteita, uhkia ja epävarmuuksia liittyen Iijoen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Esiselvityksen mukaan tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat vaelluskalojen palauttaminen sekä veden laadun parantaminen. Uudenlaisen yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen tarve oli kuitenkin ilmeinen.

 

Työn tavoitteet ja toteutus

Työn tavoitteena oli laatia eri toimijoiden ja alueen asukkaiden hyväksymä vuoteen 2030 ulottuva visio Iijoelle ja edistää yhteisesti asetettujen toimenpiteiden toteutumista. Iijoen vesistöaluetta on jo pitkään kehitetty erilaisten julkishallinnon projektien kautta, mutta nyt työhön haluttiin mukaan laajemmin myös alueen yritykset ja asukkaat. Visiohanke oli luonteeltaan kansallinen pilotti, jolla haettiin uutta mallia jokialueiden monitoimijaiseen kehittämiseen. Prosessissa ja sen raportoinnissa ja dokumentoinnissa pyrittiin avoimuuteen, jota monikanavainen viestintä sekä tiedotus ja hankkeen ajantasaiset nettisivut palvelivat.

Visioprosessin toteuttajaorganisaatioina toimivat Akordi yhdessä Pöyryn Finlandin Oy:n ja Mapita Oy:n kanssa. Työn toteuttaminen vaati kokonaisvaltaista monitoimijaisen prosessin hallintaa sekä eri osapuolten intressien yhteensovittamista yhteisen vision rakentamiseksi. Visioprosessissa piti huolehtia samanaikaisesti kolmesta eri ulottuvuudesta: 1) asiakysymyksistä, kuten vaelluskalojen palauttamisen keinoista, 2) prosessista, kuten neuvottelukunnan roolista ja visioprosessin suhteesta paikalliseen päätöksentekoon sekä 3) toimivan yhteistyön ja luottamuksen rakentamisesta toimijoiden välillä.

Hankkeen ytimessä oli sidosryhmien hedelmällisen vuoropuhelun rakentaminen. Yhteensovittamisen haasteita lähestyttiin osapuolten välisen neuvottelun näkökulmasta tarkoituksena keskinäisen ymmärryksen ja kunnioitusta tukevan neuvottelutavan avulla lisätä osapuolten välistä luottamusta. Koko visioprosessissa hyödynnettiin neuvottelevan yhteensovittamisen sykliä, joka tarjosi puitteet ja toimintatavat visiotyölle.

 

Aloitusvaiheen tilannekartoitus ja neuvottelukunnan kokoaminen

Vaikka esiselvitys oli jo tuottanut tietoa eri toimijoiden intresseistä, oli prosessin aluksi kuitenkin tarpeen selvittää tarkemmin osapuolten lähtökohtia, sitoutumisen tasoa ja varauksia osallistumiselle. Kartoitus toteutettiin eri toimijoiden ja sidosryhmien kahdenvälisillä luottamuksellisilla haastatteluilla. Samalla varmistettiin, että neuvottelukuntaan osallistuvilla oli vahva mandaatti osallistua ja määritellä vision tavoitteita. Neuvottelukunta koottiin laajasta, erilaisia intressejä edustavasta alueen sidosryhmäjoukosta. Neuvottelukunnan tehtävänä oli ohjata visiotyön etenemistä ja se oli visioprosessin päätöksentekoelin. Neuvottelukunta kokoontui hankkeen kuluessa noin neljännesvuosittain. Akordi yhdessä Pöyryn kanssa suunnitteli ja fasilitoi kuntien päättäjistä, asiantuntijoista ja eri alojen toimijoista koostuvan neuvottelukunnan vesistövisiotyötä.

 

Prosessin käynnistys- ja määrittelyvaihe

Visioprosessin painopiste oli vision aloituksessa. Aloitusvaihe oli kriittinen koko prosessin onnistumisen kannalta, että työ saatiin liikkeelle oikealla jalalla. Luottamuksen rakentaminen oli koko vision kannalta avainasemassa. Lisäksi toimintaan haluttiin alusta lähtien kytkeä toimenpiteitä, jotta mielikuva visiosta pelkkänä jaaritteluna ilman konkreettisia toimia saatiin murrettua. Onnistumisina ja eteenpäin vievinä toimenpiteinä saatiinkin sovittua ja hyväksyttyä vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteet, kuten kalatien rakentaminen Raasakkaan. Vaelluskalakärkihanke on Pohjois-Pohjanmaan tähän saakka mittavin vaelluskalojen palauttamishanke ja tämä oli suuri etappi myös yhteistyön vahvistumisessa.

Neuvottelukunnan kokoontuessa ensimmäistä kertaa sovittiin prosessille yhteiset pelisäännöt, joiden määrittely toimintatapojen ohjaamiseksi on tärkeää. Pelisäännöissä sovittiin muun muassa, että päätöksenteossa pyritään konsensukseen, sillä enemmistö- ja äänestyspäätöksen teko nakertavat prosessin ja toimijoiden välistä luottamusta. Aloitusvaiheessa myös järjestettiin koulutustilaisuus yhteistoiminnallisesta työtavasta ja neuvottelevasta yhteensovittamisesta. Lisäksi sovittiin yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja tärkeimmät aihealueet, jonka jälkeen voitiin näitä teemoja edistää esim. erillisillä hankkeilla yhteistyössä Otva-hankkeen kanssa.

Neuvottelukunnan tapaamisissa hyödynnettiin perinteisen kokoustekniikan sijaan keskusteluja aktivoivaa fasilitointia. Yksittäiset kokoukset suunniteltiin niin, että ne palvelivat sekä substanssipäätöksentekoa että yhteistyön ja luottamuksen luontevaa rakentumista toimijoiden välillä.

 

Tiedon ja vision ideoiden kokoamisen vaihe

Tiedon kokoamisen vaiheessa Iijoen jokivarren asukkaille ja käyttäjäryhmille järjestettiin paikkatietopohjainen kysely, jossa kartoitettiin tietoa Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista. Neuvottelukunta osallistui aktiivisesti työskentelyssään kyselyn laatimiseen sekä kyselyaineiston jatkojalostamiseen.

Paikallisten tarpeita, ideoita ja toiveita koottiin Iin, Oulun (Yli-Iin), Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon paikallistilaisuuksissa. Tavoitteena oli tuottaa ruohojuuritason tietoa paikallisista haasteista, tarpeista ja kehittämisideoista Iijoen arvon nostamiseksi. Osana tiedon- ja ideoiden kokoamista järjestettiin myös Iijoki Foorumi, joka keräsi yli 70 Iijoen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa keskustelemaan Iijoen vetovoimasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi hankkeessa rakennettiin Iijoki-wiki, joka on avoin paikkatietopohjainen kanava jatkuvatoimiselle tiedon ja kansalaishavaintojen kokoamiselle Iijoen tilasta ja kehityksestä. Nuorten ääni haluttiin saada kuuluviin vision ideoiden kokoamiseen liittyen: Pudasjärven ja Iin lukiolaiset esittelivät omia ideoita ja toiveita Iijoen tulevaisuudesta neuvottelukunnalle sekä Iijoki Foorumissa.

Tiedon ja vision ideoiden kokoamisen vaihe synnytti ideapankin Iijoen arvoa nostavista kehittämistoimenpiteistä, joista neuvottelukunta työsti ja priorisoi ideoita toimenpideohjelmaan vision tavoitteiden muuttamiseksi toimenpiteiksi.

 

Iijoen vision laatiminen ja jatkuvuuden varmistaminen

Neuvottelukunta on työstänyt yhteistä vesistövisiota ja työ alkaa siltä osin olla valmis. Iijoen vesistövisio julkaistiin 27.2.2018, mutta neuvottelukunta jatkaa työtään yhteisten toimenpiteiden ja uusien hankkeiden priorisoinnin ja suunnittelun parissa vielä ensi syksyyn saakka.

Visioprosessi on jo luonut hyvät edellytykset yhteistyön jatkumiselle alueella, minkä osoitti myös kalatalousvelvoitteiden tarkistaminen Iijoella. Vaikka velvoitekokonaisuus jakoi neuvottelukunnan mielipiteet, rakentavaa yhteistyötä pystyttiin jatkamaan kaikkia osapuolia kunnioittaen ja arvostaen. Tärkeä ja kriittinen vaihe vision toteuttamiseksi onkin vielä edessä: toimijoiden vakiintuneen ja rakentavan yhteistyön Iijoella on jatkuttava vielä visioprosessin jälkeenkin.

 

Lisätietoja ja materiaalia visioprosessista: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva/ajankohtaista

Tutustu vesistövisioon tästä

Tutustu visiodokumenttiin tästä

Iijoen vesistövisioprosessi

Taustaa Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava suurjoki. Iijoella on useita käyttömerkityksiä ja arvoja, mutta alueella on nähty, että joessa olisi potentiaalia myös nykyistä enempään ja että määrätietoisesti kehitettynä joki voisi tukea alueen kehitystä nykyistä paremmin. Laajan ja osittain rakennetun vesistön merkittävät kehitysaskeleet ovat kuitenkin käytännössä olleet vaikeita. Yhteistä näkemystä kehityssuunnista ei ole löytynyt, sillä jokeen […]

Tuulivoiman hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa

Tuulivoiman hyväksyttävyys ja sosiaalinen toimilupa – millaista kehitystyötä tarvitaan?

Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä niin globaalisti kuin Euroopassakin. Taustalla on ilmastopolitiikan paine uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen sähköntuotannossa. Vaikka tuulivoima onkin yleisesti hyväksytty energiantuotantomuoto, paikalliset projektit ovat kohdanneet yhä enenevässä määrin vastustusta myös Suomessa. Lisääntyneellä paikallisella vastustuksella on vaikutuksensa niin yksittäisiin projekteihin mutta myös koko energiamurrokseen ja asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Kyse ei ole ns. NIMBY-ilmiöstä vaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys on ymmärrettävä laajempana ja monimutkaisempina suhteina yksilöiden, yhteisöjen, paikan, tuulivoimatoimijoiden, alan sääntelyn ja teknologian ja maantieteellisten mittakaavojen välillä. Koska sosiaalinen hyväksyttävyys ei liity vain yksittäiseen projektiin ja sen toimijoihin, erilliset korjausyritykset (viestinnän ja tiedon lisääminen, yhteisön hyödyt jne.) eivät aina toimi odotetulla tavalla. Tarvitaankin paljon strategisempi ote sosiaaliseen ulottuvuuteen tuulivoiman lisäämisessä.

Akordi aloitti 2017 hankkeen, jonka tarkoituksena oli tuottaa tuulivoima-alalle ja tuulivoimaan liittyvien kysymysten kanssa työskenteleville uusia valmiuksia konfliktien ennakointiin ja käsittelyyn sekä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja ns. sosiaalisen toimiluvan rakentamiseen omassa toiminnassaan. Hankkeessa kehitettiin läheisessä yhteistyössä tuulivoima-alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa uusia menetelmiä sidosryhmäyhteistyön ja hyväksyttävyyden (ns. sosiaalisen toimiluvan) parantamiseksi ja hyväksyttävyyden seuraamiseksi. Hankkeesta koostettiin myös raportti Tuulivoiman hyväksyttävyyshuoltamot – mitä opittiin?

Hanke koostui kolmesta osiosta

  1. ”Hyväksyttävyyshuoltamo” työpajojen sarja, jossa käsitellään alan haasteita ja kehitetään uusia toimintamalleja
  2. Uusien toimintamallien ja – työkalujen kokeilut ja näistä oppiminen, erityisesti ns. Sosiaalisen toimiluvan barometrin kehittäminen alan käyttöön
  3. IEA Wind (Task 28 Social Acceptance of Wind Energy Projects) – kansainvälinen yhteistyö, johon Akordi osallistuu Suomen edustajana

Hankkeen Kick off –tilaisuus “Tuulivoiman tulevaisuus ja hyväksyttävyyden haasteet Suomessa” järjestettiin 12.6. Helsingissä. Tutustu tilaisuuden ohjelmaan ja materiaaleihin tästä.

Hyväksyttävyyshuoltamot

Hyväksyttävyyshuoltamo 1 – Hyväksyttävyyden osatekijät
ma 9.10.2017 klo 9-16, Helsinki

  • Hyväksyttävyyden osatekijöiden tunnistaminen ja jäsentäminen, sidosryhmäyhteistyön merkitys ja muutos. Mihin asioihin yritys itse voi vaikuttaa? Yrityksen vs. toimialan hyväksyttävyys, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu tuulivoima-alalla?
  • Osallistuvien yritysten ja yhteisöjen lähtötilanteen kartoitus ja johdatus sidosryhmäanalyyseihin.
  • Tarkempi ohjelma luettavissa täällä

Hyväksyttävyyshuoltamo 2 – Uudet toimintamallit
ma 27.11.2017 klo 9-16, Helsinki

  • Tuulivoiman hyväksyttävyyttä tukevat toimintamallit, parhaita kotimaisia ja kansainvälisiä käytäntöjä, yhteisen tiedontuotannon prosessit (YVA), korvaukset ja kompensaatiot, neuvottelevat menetelmät
  • Osallistuvien yritysten ”yhteistyön kapasiteetin” kartoitus
  • Tarkempi ohjelma luettavissa täällä

Hyväksyttävyyshuoltamo 3 – Viestintä ja vuorovaikutus
ma 29.1.2018 klo 9.30-16.00, Helsinki 

  • Viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys hyväksyttävyyden rakentamisessa, media ja hyväksyttävyys, paikallisen vuorovaikutuksen hyvät käytännöt, konfliktitilanteiden kohtaaminen
  • Osallistujien omat viestintä / mediakäytännöt
  • Tilaisuuden ohjelma luettavissa täällä

Tuulivoiman hyväksyttävyys – ajankohtaiset haasteet ja seuraavat askeleet -seminaari
ti 27.11.2018 klo 13.00-16.30, Helsinki

Tilaisuus on kaikille avoin.
Lisää tietoa seminaarista täältä

Dialogi: Opetusministeri ja saamelaisnuoret: Saamen kielten säilyttäminen ja elvyttäminen on yhteinen asiamme

Saamen kielten ja kulttuurin nykytilanteesta keskusteltiin 14.11.2017 Helsingissä, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tapasi saamelaisnuoria. Nuoret kertoivat opetusministerille omista kokemuksistaan muun muassa saamen kielen opiskelusta, kielen merkityksestä omaan identiteettiin, kielen menetyksestä ja sen takaisin ottamisesta sekä saamen kielten asemasta ja nykytilanteesta.

Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston yhteistyössä järjestämään vuoropuheluun osallistuivat opetusministerin, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n edustajien lisäksi muun muassa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta. Keskustelua seurasivat myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan, Lapsiasiavaltuutetun ja Ihmisoikeusliitto ry:n edustajat.

Tilaisuus oli osa oikeusministeriön koordinoimaa Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -hanketta, jonka päätavoitteena on osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa tuoda esiin dialogisuutta toimivan demokratian perusedellytyksenä sekä löytää uusia tapoja rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Akordin Jonna Kangasoja ja Lasse Peltonen fasilitoivat dialogia.

 

Tiedote kokonaisuudessaan oikeusministeriön sivuilla:

http://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/opetusministeri-ja-saamelaisnuoret-saamen-kielten-sailyttaminen-ja-elvyttaminen-on-yhteinen-asiamme

 

 

 

Yhteisten hyötyjen löytäminen on kaikkien etu MAL-työssä

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (M+A+L) MAL-työlle on leimallista se, että toimijoita on huomattavan paljon. MAL-toimijat tarvitsevat toisiaan tavoitteidensa saavuttamiseksi ja siksi työ on luonteeltaan neuvottelua. Miten MAL 2019 -työtä voisi sitten parantaa monen välisen neuvottelun näkökulmasta?

Helsingin seudun kunnat eroavat toisistaan kehityshaasteissa ja erityistarpeissa. Koko seudun kehityksen huomioivien yleisten tavoitteiden ja yksittäisten kuntien tarpeiden välissä näyttäisi olevan juopa, jonka kuromiseen tarvittaisiin uusia välineitä. Vaikeimpien asiakysymysten ratkaisemiseen tarvitaan aikaa ja jos intressien ristiriidoista ei puhuta riittävän aikaisin, se voi johtaa eripuraan prosessin loppuvaiheessa.

Neuvotteluoppikirjojen mukaan viisainta on lähteä liikkeelle osapuolten todellisista tarpeista ja intresseistä, tehdä ne aikaisessa vaiheessa näkyviksi ja hakea yhteisiä hyötyjä parhaan tiedon valossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin etsii omien tavoitteidensa toteuttamiseksi viisaita, reiluja ja kestäviä ratkaisuja, jotka ovat hyväksyttäviä myös muille.

Poliittisten päätöksentekijöiden sitoutumista tarvitaan, koska päätöksillä muokataan seudun tulevaisuutta merkittävästi. Yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan tehokkaimmin silloin, kun kaikilla osapuolilla on mielekäs rooli yhteistyössä ja niille on yhteistyöstä aitoa hyötyä.  Kuntien yhteistyön ohella myös valtiolla on tärkeä rooli kumppanina MAL-tavoitteiden toteutumisessa. Neuvotteluun on tärkeää saada riittävän aikaisin mukaan kaikki ne tahot, joilla on mahdollisuus vaikuttaa syntyvään lopputulokseen.

Akordi on mukana MAL 2019 -työssä puitesopimuskonsulttina sparraamassa prosessin sidosryhmäyhteistyötä ja vuorovaikutusta.

 

Jonna Kangasoja