Uudenmaan seudullisissa työpajoissa tunnistetaan seudun kehittämis- ja elvytystoimia

Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen keskittyy tänä syksynä liiton sidosryhmiä paremmin palvelevan ja yhtenäisen toteuttamisen kokonaisuuden luomiseen. Tavoitteena on tuoda yhteen maakuntakaavalle, ilmastotiekartalle, liikennejärjestelmätyölle sekä Älykkään erikoistumisen strategialle yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.

Strategisen toiminnan kehittämisen johtoajatuksena on tunnistaa ja kommunikoida keskeisimmät kehittämistavoitteet ja niiden toteuttamisen mahdollisuudet Uudellamaalla. Akordi toimii työstä vastaavan ydinryhmän asiantuntijatukena ja on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhön liittyviä sidosryhmätilaisuuksia. Seudulliset työpajat järjestetään syys-lokakuun aikana.

Työpajoissa pohditaan seudullisia vahvuuksia ja eri teemojen yhtymäkohtia. Tavoitteena on yhdessä tunnistaa maakunnan ja seutujen keskeisimmät kestävät kehittämis- ja selviytymistoimet.

Työpajat keskittyvät maakunnan kehittämisen ajankohtaisiin aiheisiin, kaikki työpajat ovat samansisältöisiä:

  • EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytyspaketin mahdollisuudet rahoittaa Uudenmaan toipumista koronakriisistä
  • Elinkeinojen toimintaedellytykset ja seudun innovaatiotyö
  • Ilmastotyötä luotsaava Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta
  • Maankäytön, liikenteen ja viherrakenteen suuria linjoja ohjaava Uusimaa-kaava

Työpajat on suunnattu kuntien, kuntayhtymien, tutkimus- ja oppilaitosten sekä kehitysyhtiöiden asiantuntijoille. Työpajat järjestetään etäyhteydellä.

  • Kuuma-seutu tiistai 29.9. klo 12-15
  • Länsi-Uusimaa keskiviikko 30.9. klo 12-15
  • Itä-Uusimaa maanantai 5.10. klo 12-15
  • Pääkaupunkiseutu keskiviikko 7.10. klo 12-15

Uudenmaan liiton tiedote 7.9.: Tule rakentamaan yhteistä tulevaisuutta Uudellamaalla!

Vaikuta vesiin -päivän teemana oli yhteistyö

Vaikuta vesiin -päivä on vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille. Tämän vuoden teemoina olivat yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Vaikuta vesiin -päivä järjestettiin keskiviikkona 26.8.2020 etäyhteydellä, Teams-kokouksena.

Akordi vastasi tilaisuuden vuorovaikutteisten osuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta. Päivän aikana kartoitettiin osallistujien näkemyksiä vesien- ja merenhoidon yhteistyön nykytilasta ja tulevaisuuden toiveista. Keskusteluissa nousi esiin tarve yhteistyön kehittämisestä vuorovaikutteisemmaksi, yhteistyön toteuttamisen resurssitarpeet sekä yhteisen tietopohjan luomisen ja tiedon avoimuuden merkitys.

Tilaisuuden ohjelman ja puheenvuorot voit käydä katsomassa Vaikuta vesiin -päivän sivuilta: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Vaikuta_vesiin_paiva(57490)

Eväitä osallistumisprosessien suunnitteluun ja yhteistyön johtamiseen

Maakuntakaavan hyväksyttävyys, seudun ilmastotyön suunnittelu siten, että osapuolet sitoutuvat myös toteutukseen, tuulivoiman sijoittaminen, tulvaryhmien johtaminen ja liiton oma strategiatyö. Tässä muutamia ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien osallistumisen suunnittelun ja yhteistyön johtamisen haasteita, joihin Uudenmaanliiton asiantuntijat saivat uusia eväitä Akordin ’Opi johtamaan yhteistyötä’- koulutuksesta syksyllä 2019.

Koulutus koostui kahdesta lähijaksosta, niiden välillä tehdyistä omista kokeiluista, sekä välitapaamisesta. Akordin Jonna Kangasoja, Emma Luoma ja Juha-Pekka Turunen tutustuttivat liiton työntekijät yhteistyöhön perustuvan collaborative governance -hallintatavan periaatteisiin. Opi johtamaan yhteistyötä -koulutuksen ydin muodostuu kolmesta elementistä: yhteistyön johtamiseen liittyvistä perusperiaatteista, prosesseista ja henkilökohtaisista taidoista. Näitä osa-alueita lähestytään osallistujien omien kokemusten ja ajankohtaisten haasteiden kautta.

Koulutuksen sisällöt on työstetty yhteistyössä yhdysvaltalaisen National Policy Consensus Centerin asiantuntijoiden kanssa. Keskuksen johtaja Laurel Singer, koulutusjohtaja Steve Greenwood ja luonnonvara-asiantuntija Turner Odell olivat ensimäistä kertaa Akordin vieraina Suomessa syksyllä 2015.

Kuinka Uudenmaan liiton osallistujat kommentoivat koulutusta?

“Koulutus muutti ajatuksiani yhteistyöstä ja siihen osallistumisesta. Ymmärrän nyt yhteistyöhön vaikuttavia prosesseja ja sitä, miten minun kannattaa rakentaa yhteistyötä erilaisissa tilanteissa. Koen muuttuneeni työyhteisön jäsenenä ratkaisukeskeisemmäksi ja empaattisemmaksi.”

“Erinomainen koulutus, joka antoi monipuolisia ja helposti käyttöön otettavia työkaluja yhteistyön kehittämiseen niin työssä kuin arjessakin.”

“Akordin koulutus antaa hyvät eväät vuorovaikutustilanteisiin valmistautumiseen ja tarjoaa hyväksi havaitun toimintamallin yhteistyöprosessin vaiheistamiseen.”

“Koulutus oli hyvin laadittu ja ammattimaisesti toteutettu. Välittömät ja omistautuneet vetäjät loivat tilaisuuteen rauhallisen ja keskustelevan ilmapiirin. Näistä opeista on hyötyä työni kaikissa vaiheissa, ei vain itse vuorovaikutustilanteissa.”

 

’Collaborative governance’ on yhteistyöhön perustuva hallinnan tapa, jolla on Oregonissa pitkät perinteet. Kyse on käytännönläheisestä ongelmanratkaisusta silloin kuin julkinen valta, yritykset ja kansalaisyhteiskunta tarvitsevat toisiaan ja kun mikään näistä ei voi määritellä, eikä myöskään toteuttaa ratkaisua yksin. Koulutuksessa tutustutaan tällä lähestymistavalla aikaan saatuihin tuloksiin niin Oregonissa kuin Suomessakin.

Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen, työ- tai opiskelukaverin pöydän ympärille käymään keskustelua tekoälystä?

EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen verkon kautta toteutettava kansalaiskeskustelu. Hanke on osa EU:n rahoittamaa Human Brain Project tutkimushanketta, jossa tehdään tutkimusta neurotieteen, tietojenkäsittelyn ja lääketieteen aloilla. Aiemmin hankkeessa on perustutkimuksen lisäksi koottu laajasti tekoälyn asiantuntijoiden näkemyksiä ja nyt kerätään tavallisten ihmisten näkemyksiä.

Sinun ja koollekutsumasi ryhmän ei tarvitse tietää mitään erityistä tekoälystä etukäteen.

Kansalaiskeskustelut käydään kaikissa maissa 5-8 hengen ryhmissä kasvotusten saman web-työkalun avulla. Keskustelun aikana verkkosivulta katsotaan neljä lyhyttä videota, joissa esitellään erilaisia aiheita tekoälyyn liittyen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä keskustelee videon herättämistä ajatuksista ja yksi keskustelijoista kirjaa näkemyksiä ylös vastaamalla verkkosivulla esitettyihin kysymyksiin. Tämän lisäksi kukin osallistuja osallistuu oman älypuhelimen tai tietokoneen kautta.

Kaikki keskusteluun ja vastaamiseen tarvittava tieto ja ohjeet ovat verkkosivulla suomeksi. Keskustelun arvioitu kesto on 2h 30min.

Tekniset vaatimukset keskustelun käymiselle

Koollekutsuja ilmoittautuu mahdollisimman pian (lokakuun loppuun mennessä) ja saa tunnukset verkkoalustalle keskustelun järjestämistä varten.

Varsinaisessa keskustelutilanteessa tarvitaan yksi verkossa oleva tietokone videoiden katsomista ja kysymyksiin vastaamista varten. Lisäksi kullakin keskusteluun osallistuvalla tulee olla oma verkossa oleva älypuhelin, tabletti tai tietokone henkilökohtaisia kysymyksiä varten.
Kansalaiskeskustelut käydään 14 Euroopan maassa ajanjaksolla, joka alkaa lokakuun alusta ja päättyy marraskuun loppuun. Kukin osallistuja voi osallistua vain yhteen keskusteluun.

Ota yhteyttä jonna@akordi.fi, jos olet kiinnostunut kutsumaan 5-8 hengen seurueen koolle (koollekutsuja mukaan lukien) ja osallistumaan ensimmäiseen koko Euroopan laajuiseen tekoälyä koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Akordi vastaa kansalaiskeskustelujen toteutuksesta Suomessa Tanskan Teknologirådetin partnerina.

Lisätietoa Human Brain Project -hankkeesta
https://www.humanbrainproject.eu/en/

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointityössä tunnistettiin sopeutumistyön kehittämistarpeita

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointi on valmistui ja julkaistiin huhtikuussa 2019. Väliarvioinnin tavoitteena oli tunnistaa niitä toimialoja ja alueita, joihin tulisi erityiseti panostaa vuoteen 2022 ulottuvan sopeutumissuunnitelman loppukaudella.  Väliarvioinnin toteuttamisesta vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus (Luke). Väliarvioinnista keskeisinä kehittämistarpeina nousivat:

  • Tietoisuuden parantaminen sää- ja ilmastoriskeistä sekä sopeutumistarpeesta
  • Sopeutumiseen liittyvien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä riittävän koordinaation varmistaminen
  • Ohjauskeinojen kehittäminen sopeutumista tukeviksi ja ohjauksen toimeenpanoa edistävien välineiden kehittäminen

Akordi oli mukana suunnittelemassa ja fasilitoimassa väliarvioinnin yhteydessä pidettyjä sidosryhmätyöpajoja Helsingissä, Tampereella, Vaasassa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Esitämme arvioinnissa yhdessä Tyrsky Konsultoinnin kanssa tekemämme sidosryhmänäkemysten ulkopuolisen tarkastelun perusteella viittä
toimenpidettä sopeutumistyön kehittämiseksi:

  1. Ilmastovaikutuksia ja -riskejä sekä niihin sopeutumista tulee pyrkiä erittelemään eri toimialojen ja alueiden kannalta
  2. Tiedon tuottamisessa ja levittämisessä erityistä huomiota on syytä kiinnittää toimialoihin ja asioihin, joissa nykytilanne on tunnistettu muita heikommaksi
  3. Olemassa olevaa tietoa tulee paketoida ja viestiä käyttäjille käyttökelpoisessa muodossa
  4. Valtakunnallinen sopeutumistyö tarvitsee täydentäjäkseen alueellisia ja toimialakohtaisia työkaluja kuten sopeutumissuunnitelmia tai -paneeleja
  5. Vuoropuhelua kaivataan toimialojen ja alueiden välillä esimerkiksi vuotuisissa valtakunnallisissa sopeutumisfoorumeissa

Väliarviointiraporttiin voit tutustua täältä

Kainuun metsäkiistoissa on otettu askel oikeaan suuntaan

Kainuun metsäkiistojen taustaa, syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kartoitettiin Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen toimeksiannosta loppuvuodesta 2018. Akordi haastatteli kartoitusta varten 43 toimijaa, jotka edustavat eri osapuolia ja näkemyksiä. Haastatteluista koottiin raportti, jota kaikki haastattellut saivat luonnosvaiheessa kommentoida. Kartoitusraportti valmistui helmikuun alussa.

Kartoituksen tuloksia käsiteltiin 11.3.2019 Kainuun Opistolla Paltamossa pidetyssä työpajassa. Työpajassa hahmoteltiin myös mahdollisia jatkoaskeleita osapuolten kesken.

Tiedote: Metsäkiistoista kohti yhteistyötä

http://www.metsa.fi/-/metsakiistoista-kohti-yhteistyota-kainuun-metsakiistoja-pohdittiin-tyopajassa

 

Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivulla kerrotaan:

“Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä muistuttaa, että työ on vasta alussa ja on vielä aikaista sanoa, millaisia tuloksia tästä saadaan.

“Olemme kuitenkin varovaisen toiveikkaita siitä, että saamme luotua yhteiset konkreettiset tavoitteet ja etenemme niitä kohti erilaisten työpajojen ja neuvotteluiden kautta.”

Samaa painottaa Kainuun Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja ja metsävastaava Vesa Hyyryläinen.

“Olen tyytyväinen siihen, että aiheesta puhutaan nyt tilanteen vaatimalla vakavuudella. Olemme käyneet jo monia keskusteluja myös paikallistasolla, ja kevään aikana jatkamme keskusteluja eri aiheisiin ja alueisiin liittyen.”

Keskustelu Kainuussa on liikahtanut parempaan suuntaan myös Metsähallitus Metsätalous oy:n mielestä.

”Keskinäinen ymmärrys ja luottamus ovat lisääntyneet. Keskustelu Kainuun metsäasioissa on ottanut ison askeleen eteenpäin”, toimitusjohtaja Jussi Kumpula puolestaan toteaa.”

Uutisen yhteydessä Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla julkaistussa kuvassa on vanhaa metsää Riuskanselkosen suojelualueen pohjoispuolella. Kuva: Greenpeace/Liimatainen

Lue lisää Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulta:

https://www.sll.fi/2019/03/22/kainuun-metsakiistoissa-on-otettu-askel-oikeaan-suuntaan/