Vesistökunnostuskoulutus päättyi – lue kattava blogikirjoitus koulutuksesta vesi.fi-sivulta

Kesäkuussa 2021 alkanut valtakunnallinen vesistökunnostuskoulutus saatiin päätökseen alkuvuodesta 2022.  Saadun palautteen mukaan suurin osa osallistujista kertoi koulutuksen vastanneen odotuksiaan, joten koulutuksen voidaan todeta onnistuneen kokonaisuudessaan melko hyvin.

Lue kattava blogikirjoitus koko koulutuksesta vesi.fi-sivulta.

Koulutuksen luentotallenteet löytyvät Akordin sivulta.

Vesistökunnostuskoulutuksen toisen koulutuspäivän teemoina järvien ja virtavesien kunnostamisen haasteet

Valtakunnallisessa vesistökunnostusosaamisen täydennyskoulutuksessa otettiin askel eteenpäin, kun koulutuksen toiset koulutuspäivät järjestettiin elokuussa. Päivien aikana käsiteltiin vesiekosysteemien toimintaa keskittyen etenkin rehevöityneiden järvien ja virtavesien kunnostamisen haasteisiin. Päivän luennoitsijat olivat Helsingin yliopiston limnologian professori Jukka Horppila ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:n johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä (tallenne katsottavissa alla).

Koulutuspäivien luennot saivat paljon kehuja kurssilaisilta:
“Molemmat luennot olivat erinomaisia paketteja”
“Loistavat esitykset, joiden sisällössä on sulateltavaa.”
“Kaikki luennot olivat hyviä ja erittäin opettavaisia!!”

Koulutuksen luennot tarjolla laajemmalle yleisölle

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sekä ELY-keskuksen koordinoima vesiosaamisen kehittämishanke on merkittävä panostus suomalaisen vesistökunnostusosaamisen kehittämiseen. Koulutuksesta julkaistavien materiaalien on tarkoitus palvella valtakunnallisen Vesiosaamisen kehittämishankkeen tavoitteita laajemmin ja olla saatavilla mahdollisuuksien mukaan myös niille, jotka eivät osallistuneet kurssille. Akordi julkaisee osan luennoista videopalvelu Vimeossa.

Virtavedet ja niiden kunnostaminen, Timo Yrjänä

Koulutuksen seuraavat lähipäivät järjestetään syyskuussa. Koulutus jatkuu tammikuuhun 2022 asti.
Lisätietoja koulutuksesta löydät täältä.

Ympäristöpääkaupunki Lahti pilotoi ekologista kompensaatiota ensimmäisenä kaupunkina Suomessa

Ympäristöpääkaupunki Lahti pilotoi ekologista kompensaatiota ensimmäisenä kaupunkina Suomessa

Ekologisen kompensaation pilotissa Kytölä II -pientaloalueen rakentamisen aiheuttamaa luontoheikennystä kompensoidaan säilyttämällä Alvojärven alueen rantametsää. Lahden kaupungin ekologinen kompensaatiohanke on ensimmäinen, jossa kunta hyvittää taloudellisen toiminnan aiheuttamaa luontoheikennystä parantamalla luonnon tilaa toisaalla. Ekologisen kompensaation pilotointi toteutetaan Lahden kaupungin ja Koneen säätiön rahoittaman EKOTEKO-hankkeen yhteistyönä. EKOTEKO-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Akordi.

Ekologinen kompensaatio tarjoaa kunnille ja yrityksille uuden keinon vähentää ja ehkäistä luontokatoa, jota väistämättä syntyy rakentamisen, liikenneväylien avaamisen ja muun luontoa muuttavan toiminnan myötä. Lahden kompensaatiopilotissa kokeillaan kuinka ekologinen kompensaatio voidaan toteuttaa kaupunkiympäristössä. Lahden kaupunki kompensoi Kytölä II -alueen rakentamisesta aiheutuvan luontoheikennyksen. Hyvityskohteeksi on valittu luontoarvoiltaan erittäin korkeatasoinen alue, Alvojärven ja Kukkasjoen rantametsä, jonka monimuotoisuusarvojen säilyminen varmistetaan.

Lue koko uutinen (SYKE 17.11.2021): https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ymparistopaakaupunki_Lahti_pilotoi_ekolo(61895)

Vesistökunnostuskoulutus käynnistyi 118 osallistujan voimin

Valtakunnallinen vesistökunnostusosaamisen täydennyskoulutus asiantuntijoille käynnistyi kesäkuussa. Kahteen samansisältöiseen kurssiin ilmoittautui yhteensä 118 osallistujaa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sekä ELY-keskuksen koordinoima vesiosaamisen kehittämishanke on merkittävä panostus suomalaisen vesistökunnostusosaamisen kehittämiseen. Vesistökunnostuskoulutus on toinen hankeen neljästä koulutusmoduulista. Koulutuksen järjestää Akordi.

Osallistujien tavoitteena laaja ymmärrys vesistökunnostuksista

Vesistökunnostuksen ja vesienhoitotehtävien parissa toimiville henkilöille suunnattu koulutus tähtää paitsi alan toimijoiden asiantuntijuuden päivittämiseen ja lisäämiseen, myös vesistökunnostuskäytänteiden kehittämiseen. Joukossa onkin valtava määrä erilaista asiantuntemusta ja kokemusta, sillä monipuolinen osallistujajoukko pitää sisällään eri vaiheissa uraansa olevia asiantuntijoita aina pian valmistuvista opiskelijoista vuosikymmeniä alalla työskennelleisiin “konkareihin”. Yhteistä osallistujajoukolle on toive saada koulutuksen myötä laaja ymmärrys vesistökunnostuksista sekä esimerkiksi kunnostusmenetelmien valinnasta, työn toteutuksesta ja -seurannasta sekä valuma-alue-tarkastelusta. Halu oppia uutta sekä oman osaamisen päivittäminen motivoivat osallistujia:

“Koulutus muodostaa yhdessä muiden koulutusmoduulien kanssa kattavan kokonaisuuden, joka täydentää hyvin pohjakoulutustani. Olen kiinnostunut laajentamaan osaamistani ja tavoitteena on laajempi käytettävyys oman organisaation tehtävissä.”
“Taustani luonnonmaantieteilijänä ja työyhteisö motivoivat. Työelämä on vienyt pohjavesien suojelun ja vesihuollon pariin, mutta aina on säilynyt kiinnostus myös vesistöihin ja niiden suojeluun, tilaan ja kunnostukseen.”

“Suomen vesistöjen tilaan positiivisesti vaikuttaminen on se seikka, mikä ajaa tälle alalle.”

“Minua motivoi halu oppia lisää ja syventää jo olemassa olevaa tietämystäni vesiekosysteemeistä ja vesistökunnostuksista.”

Ensimmäisen koulutuspäivän timanttina Iijoen paneelikeskustelu

Koulutuksen aloituspäivän avasi ja osallistujat tervetulleeksi toivotti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Jonas Liimatta. Ympäristöministeriön edustaja Jenni Jäänheimo toivotti puheenvuorossaan osallistujille antoisaa koulutusta.

Ensimmäinen koulutuspäivän ohjelma piti sisällään mm. Akordin Jonna Kangasojan koulutukseen virittävän puheenvuoron oppimisprosesseista sekä Akordin Emma Luoman puheenvuoron yhteistyön rakentamisesta. Päivän kohokohtana oli kuitenkin paljon kehuja saanut paneelikeskustelu laajapohjaisen yhteistyön rakentamisesta Iijoen vesistöalueella. Panelisteina olivat ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen, Iijoen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala sekä ProAgria Oulusta projektipäällikkö Riina Rahkila. Paneelikeskustelun veti Akordin Thomas Banafa.

Koulutuksen kesto on 7kk (kesäkuu-joulukuu 2021).

Lisätietoja koulutuksesta Akordin sivuilta
Lisätietoja vesiosaamisen kehittämishankkeesta

Maailman kestävintä vai ei lainkaan kestävää? Metsien käytön uudet indikaattorit webinaari

24.5.2021 järjesetty webinaari avasi Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista 2021-2023 -hankkeen. Hankkeen pääasiallisen tutkijatyöryhmän muodostavat Panu Halme (hankkeen johtaja) ja Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta ja Annika Kangas (hankkeen varajohtaja), Raisa Mäkipää ja Sari Pynnönen (hankkeen koordinaattori) Luonnonvarakeskuksesta. Hankkeessa järjestettäviä työpajoja fasilitoi ympäristökonfliktien neuvottelevaan ratkaisemiseen erikoistunut Akordi. Akordi on riippumaton yhteiskunnallinen yritys, jolla on kokemusta lukuisista metsien käyttöön liittyvien monen osapuolen välisten prosessien avustamisesta. Hanketta rahoittaa Suomen kulttuurirahasto.

Tutustu webinaarin esityksiin:https://www.luke.fi/uutinen/maailman-kestavinta-vai-ei-lainkaan-kestavaa-tutustu-kestavyysmuutos-metsien-kayton-uudet-indikaattorit-webinaarin-esityksiin/

 

Ilmoittaudu mukaan vesistökunnostuskoulutukseen

Valtakunnallinen vesistökunnostuskoulutus käynnistyy kesäkuussa 2021. Koulutus on osa YM:n ja MMM:n rahoittamaa laajempaa Vesiosaamisen kehittämishanketta. Koulutuksen kesto on 7kk (kesäkuu-joulukuu 2021). 

Vesistökunnostuskoulutus on suunnattu vesistökunnostuksen ja vesienhoitotehtävien parissa toimiville henkilöille mm.  ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista, Suomen ympäristökeskuksesta, kunnista, vesiensuojeluyhdistyksistä, sekä vesistökunnostusverkostoista.

Lue tarkemmat tiedot vesistökunnostuskoulutuksen sivuilta.

Koulutukseen voi ilmoittautua 4.6.2021 klo 21.00 asti.

Julkaistu 20.5.2021

Uusi hanke etsii keinoja mitata metsien käytön kokonaiskestävyyttä

Jyväskylän yliopiston tiedote 14.10.2020:

Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Keskustelu metsien käytön kestävyydestä tuntuu ajoittain kiertävän kehää, sillä jokaisella on oma käsityksensä kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Kestävyyskeskustelu pohjautuu esimerkiksi Luken “suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään”, mutta tätä indikaattoria myös kritisoidaan usein. Mikään yksittäinen indikaattori ei voi kuvata kestävyyttä tyhjentävästi. Metsätaloudesta on tullut entistä monitavoitteisempaa ja yksittäiseen metsäpalstaan kohdistuu samanaikaisesti epärealistisen suuri määrä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Globaalin viitekehyksen keskusteluun tuo ilmastonmuutos.

– Kaikki metsäkeskusteluun aktiivisesti osallistuvat tuntuvat olevan väsyneitä tilanteeseen, sanoo hanketta Jyväskylän yliopistolla vetävä luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme.

Nyt alkava hanke kokoaa metsien käytön kestävyydestä kiinnostuneet tutkijat ja sidosryhmät yhteen keskustelemaan siitä, mitkä osa-alueet määrittelevät suomalaisen metsätalouden kestävyyden. Keskustelut toteutetaan työpajoissa, joista ensimmäinen on tarkoitus järjestää ensi keväänä.

Mittarit metsäympäristön tilan seurantaan
Tavoitteena ei ole määritellä kestävyyttä yhden tai useamman mittarin avulla, sillä se on mahdotonta. Sen sijaan hankkeen tavoitteena on tunnistaa kestävyyden elementtejä, joita eri toimijat pitävät tärkeinä metsien käytön kestävyyttä mitattaessa ja arvioitaessa. Hankkeeseen kutsutaan kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet kehittämään mittareita metsien käytön kestävyyden eri osa-alueiden seurantaan.

– Jos saamme kehitettyä käyttökelpoisia ja toimijoiden hyväksymiä mittareita, ottaa Luonnonvarakeskus ne käyttöön osaksi metsien käytön seurantaa suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän rinnalle, toteaa tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.

Hanke pyrkii myös tuottamaan keinoja, joilla havainnollistetaan kestävyyden eri osa-alueiden ristiriitoja sekä niiden vaikutuksia. Hankkeen lopputuloksena eri tieteenaloilla metsiin liittyvää tutkimusta tekevät tahot kuvaavat kestävyyttä aiempaa monipuolisemmin ja sitä kautta metsätalouden kestävyyden arviointi on aiempaa useamman osallisen näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla tehty.

Hankkeen työryhmä:

  • Panu Halme, Dos., FT, Jyväskylän yliopisto
  • Annika Kangas, Prof., MMT, Luonnonvarakeskus
  • Atte Komonen, Dos., MMT, Jyväskylän yliopisto
  • Sari Pynnönen, MMT, Helsingin yliopisto
  • Jonna Kangasoja, TkT, Akordi

Lisätiedot:

  • Panu Halme, panu.halme@jyu.fi, 040 8054945
  • Annika Kangas, annika.kangas@luke.fi, 0295322461