Vesistökunnostuskoulutuksen toisen koulutuspäivän teemoina järvien ja virtavesien kunnostamisen haasteet

Valtakunnallisessa vesistökunnostusosaamisen täydennyskoulutuksessa otettiin askel eteenpäin, kun koulutuksen toiset koulutuspäivät järjestettiin elokuussa. Päivien aikana käsiteltiin vesiekosysteemien toimintaa keskittyen etenkin rehevöityneiden järvien ja virtavesien kunnostamisen haasteisiin. Päivän luennoitsijat olivat Helsingin yliopiston limnologian professori Jukka Horppila ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:n johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä (tallenne katsottavissa alla).

Koulutuspäivien luennot saivat paljon kehuja kurssilaisilta:
“Molemmat luennot olivat erinomaisia paketteja”
“Loistavat esitykset, joiden sisällössä on sulateltavaa.”
“Kaikki luennot olivat hyviä ja erittäin opettavaisia!!”

Koulutuksen luennot tarjolla laajemmalle yleisölle

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sekä ELY-keskuksen koordinoima vesiosaamisen kehittämishanke on merkittävä panostus suomalaisen vesistökunnostusosaamisen kehittämiseen. Koulutuksesta julkaistavien materiaalien on tarkoitus palvella valtakunnallisen Vesiosaamisen kehittämishankkeen tavoitteita laajemmin ja olla saatavilla mahdollisuuksien mukaan myös niille, jotka eivät osallistuneet kurssille. Akordi julkaisee osan luennoista videopalvelu Vimeossa.

Virtavedet ja niiden kunnostaminen, Timo Yrjänä

Koulutuksen seuraavat lähipäivät järjestetään syyskuussa. Koulutus jatkuu tammikuuhun 2022 asti.
Lisätietoja koulutuksesta löydät täältä.

Vesistökunnostuskoulutus käynnistyi 118 osallistujan voimin

Valtakunnallinen vesistökunnostusosaamisen täydennyskoulutus asiantuntijoille käynnistyi kesäkuussa. Kahteen samansisältöiseen kurssiin ilmoittautui yhteensä 118 osallistujaa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sekä ELY-keskuksen koordinoima vesiosaamisen kehittämishanke on merkittävä panostus suomalaisen vesistökunnostusosaamisen kehittämiseen. Vesistökunnostuskoulutus on toinen hankeen neljästä koulutusmoduulista. Koulutuksen järjestää Akordi.

Osallistujien tavoitteena laaja ymmärrys vesistökunnostuksista

Vesistökunnostuksen ja vesienhoitotehtävien parissa toimiville henkilöille suunnattu koulutus tähtää paitsi alan toimijoiden asiantuntijuuden päivittämiseen ja lisäämiseen, myös vesistökunnostuskäytänteiden kehittämiseen. Joukossa onkin valtava määrä erilaista asiantuntemusta ja kokemusta, sillä monipuolinen osallistujajoukko pitää sisällään eri vaiheissa uraansa olevia asiantuntijoita aina pian valmistuvista opiskelijoista vuosikymmeniä alalla työskennelleisiin “konkareihin”. Yhteistä osallistujajoukolle on toive saada koulutuksen myötä laaja ymmärrys vesistökunnostuksista sekä esimerkiksi kunnostusmenetelmien valinnasta, työn toteutuksesta ja -seurannasta sekä valuma-alue-tarkastelusta. Halu oppia uutta sekä oman osaamisen päivittäminen motivoivat osallistujia:

“Koulutus muodostaa yhdessä muiden koulutusmoduulien kanssa kattavan kokonaisuuden, joka täydentää hyvin pohjakoulutustani. Olen kiinnostunut laajentamaan osaamistani ja tavoitteena on laajempi käytettävyys oman organisaation tehtävissä.”
“Taustani luonnonmaantieteilijänä ja työyhteisö motivoivat. Työelämä on vienyt pohjavesien suojelun ja vesihuollon pariin, mutta aina on säilynyt kiinnostus myös vesistöihin ja niiden suojeluun, tilaan ja kunnostukseen.”

“Suomen vesistöjen tilaan positiivisesti vaikuttaminen on se seikka, mikä ajaa tälle alalle.”

“Minua motivoi halu oppia lisää ja syventää jo olemassa olevaa tietämystäni vesiekosysteemeistä ja vesistökunnostuksista.”

Ensimmäisen koulutuspäivän timanttina Iijoen paneelikeskustelu

Koulutuksen aloituspäivän avasi ja osallistujat tervetulleeksi toivotti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Jonas Liimatta. Ympäristöministeriön edustaja Jenni Jäänheimo toivotti puheenvuorossaan osallistujille antoisaa koulutusta.

Ensimmäinen koulutuspäivän ohjelma piti sisällään mm. Akordin Jonna Kangasojan koulutukseen virittävän puheenvuoron oppimisprosesseista sekä Akordin Emma Luoman puheenvuoron yhteistyön rakentamisesta. Päivän kohokohtana oli kuitenkin paljon kehuja saanut paneelikeskustelu laajapohjaisen yhteistyön rakentamisesta Iijoen vesistöalueella. Panelisteina olivat ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen, Iijoen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala sekä ProAgria Oulusta projektipäällikkö Riina Rahkila. Paneelikeskustelun veti Akordin Thomas Banafa.

Koulutuksen kesto on 7kk (kesäkuu-joulukuu 2021).

Lisätietoja koulutuksesta Akordin sivuilta
Lisätietoja vesiosaamisen kehittämishankkeesta

Maailman kestävintä vai ei lainkaan kestävää? Metsien käytön uudet indikaattorit webinaari

24.5.2021 järjesetty webinaari avasi Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista 2021-2023 -hankkeen. Hankkeen pääasiallisen tutkijatyöryhmän muodostavat Panu Halme (hankkeen johtaja) ja Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta ja Annika Kangas (hankkeen varajohtaja), Raisa Mäkipää ja Sari Pynnönen (hankkeen koordinaattori) Luonnonvarakeskuksesta. Hankkeessa järjestettäviä työpajoja fasilitoi ympäristökonfliktien neuvottelevaan ratkaisemiseen erikoistunut Akordi. Akordi on riippumaton yhteiskunnallinen yritys, jolla on kokemusta lukuisista metsien käyttöön liittyvien monen osapuolen välisten prosessien avustamisesta. Hanketta rahoittaa Suomen kulttuurirahasto.

Tutustu webinaarin esityksiin:https://www.luke.fi/uutinen/maailman-kestavinta-vai-ei-lainkaan-kestavaa-tutustu-kestavyysmuutos-metsien-kayton-uudet-indikaattorit-webinaarin-esityksiin/

 

Ilmoittaudu mukaan vesistökunnostuskoulutukseen

Valtakunnallinen vesistökunnostuskoulutus käynnistyy kesäkuussa 2021. Koulutus on osa YM:n ja MMM:n rahoittamaa laajempaa Vesiosaamisen kehittämishanketta. Koulutuksen kesto on 7kk (kesäkuu-joulukuu 2021). 

Vesistökunnostuskoulutus on suunnattu vesistökunnostuksen ja vesienhoitotehtävien parissa toimiville henkilöille mm.  ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista, Suomen ympäristökeskuksesta, kunnista, vesiensuojeluyhdistyksistä, sekä vesistökunnostusverkostoista.

Lue tarkemmat tiedot vesistökunnostuskoulutuksen sivuilta.

Koulutukseen voi ilmoittautua 4.6.2021 klo 21.00 asti.

Julkaistu 20.5.2021

Uusi hanke etsii keinoja mitata metsien käytön kokonaiskestävyyttä

Jyväskylän yliopiston tiedote 14.10.2020:

Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Keskustelu metsien käytön kestävyydestä tuntuu ajoittain kiertävän kehää, sillä jokaisella on oma käsityksensä kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Kestävyyskeskustelu pohjautuu esimerkiksi Luken “suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään”, mutta tätä indikaattoria myös kritisoidaan usein. Mikään yksittäinen indikaattori ei voi kuvata kestävyyttä tyhjentävästi. Metsätaloudesta on tullut entistä monitavoitteisempaa ja yksittäiseen metsäpalstaan kohdistuu samanaikaisesti epärealistisen suuri määrä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Globaalin viitekehyksen keskusteluun tuo ilmastonmuutos.

– Kaikki metsäkeskusteluun aktiivisesti osallistuvat tuntuvat olevan väsyneitä tilanteeseen, sanoo hanketta Jyväskylän yliopistolla vetävä luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme.

Nyt alkava hanke kokoaa metsien käytön kestävyydestä kiinnostuneet tutkijat ja sidosryhmät yhteen keskustelemaan siitä, mitkä osa-alueet määrittelevät suomalaisen metsätalouden kestävyyden. Keskustelut toteutetaan työpajoissa, joista ensimmäinen on tarkoitus järjestää ensi keväänä.

Mittarit metsäympäristön tilan seurantaan
Tavoitteena ei ole määritellä kestävyyttä yhden tai useamman mittarin avulla, sillä se on mahdotonta. Sen sijaan hankkeen tavoitteena on tunnistaa kestävyyden elementtejä, joita eri toimijat pitävät tärkeinä metsien käytön kestävyyttä mitattaessa ja arvioitaessa. Hankkeeseen kutsutaan kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet kehittämään mittareita metsien käytön kestävyyden eri osa-alueiden seurantaan.

– Jos saamme kehitettyä käyttökelpoisia ja toimijoiden hyväksymiä mittareita, ottaa Luonnonvarakeskus ne käyttöön osaksi metsien käytön seurantaa suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän rinnalle, toteaa tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.

Hanke pyrkii myös tuottamaan keinoja, joilla havainnollistetaan kestävyyden eri osa-alueiden ristiriitoja sekä niiden vaikutuksia. Hankkeen lopputuloksena eri tieteenaloilla metsiin liittyvää tutkimusta tekevät tahot kuvaavat kestävyyttä aiempaa monipuolisemmin ja sitä kautta metsätalouden kestävyyden arviointi on aiempaa useamman osallisen näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla tehty.

Hankkeen työryhmä:

  • Panu Halme, Dos., FT, Jyväskylän yliopisto
  • Annika Kangas, Prof., MMT, Luonnonvarakeskus
  • Atte Komonen, Dos., MMT, Jyväskylän yliopisto
  • Sari Pynnönen, MMT, Helsingin yliopisto
  • Jonna Kangasoja, TkT, Akordi

Lisätiedot:

  • Panu Halme, panu.halme@jyu.fi, 040 8054945
  • Annika Kangas, annika.kangas@luke.fi, 0295322461

 

Saamelaisten kotiseutualueen valtion metsien käytön ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet – Konfliktikartoitus

Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus. Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin. Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Metsähallituksen liiketoiminnot käynnistivät kartoitustyön yhdessä ja sen toteutti Akordi Oy:n asiantuntijatiimi. Kartoituksen keskeisenä aineistona on 54:n eri osapuolia ja tahoja edustavien henkilöiden haastattelut. Kartoituksen osana tehtiin myös laidunaluesopimuksia koskeva asiakirja-analyysi.

Metsätalouden ja poronhoidon väliset ristiriidat ovat olleet näköpiirissä ainakin yli 50 vuoden ajan, ja konflikti on kärjistynyt 2000-luvulla. Yhtäältä on kyse maankäytöstä ja siihen kohdistuvista metsätalouden, poronhoidon, metsien suojelun ja matkailuelinkeinon eriävistä tarpeista. Toisaalta on kyse saamelaisten oikeuksiin liittyvästä kamppailusta, jossa saamelaisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon kohtalo nähdään olennaisena saamelaisten alkuperäiskansan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Uutena kerroksena konfliktiin kytkeytyy myös ns. dekolonisaation tarkastelukehys, joka korostaa Suomen valtion aiheuttamien vääryyksien tunnustamista ja korjaamista saamelaisten kotiseutualueella. Paliskuntia yhdistää kokemus siitä, että poronhoito on elinkeinona jatkuvasti puolustuskannalla muiden maankäyttömuotojen paineessa ja sitä vaaditaan antamaan tilaa muille toiminnoille. Lisäksi paliskunnat kokevat laajasti, että heidän elinkeinoaan ja sen luonnetta ei tunneta eikä arvosteta Metsähallituksen sen paremmin kuin muiden elinkeinojen piirissä.

Kartoitus osoittaa, että Metsähallituksen ja paliskuntien välillä vallitsee paikoin syvä epäluottamus. Molemmin puolin nähdään vastapuolen tavoitteet kohtuuttomina ja toimintatavat arveluttavina. Syytökset väärinkäytöksistä ja harhaanjohtamisesta ovat yleisiä. Konfliktin keskiössä ovat olleet Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa Hammastunturin, Muddusjärven ja Paatsjoen paliskunnat sekä Nellimin tokkakunta. Metsähallitus on laatinut Nellimin tokkakunnan ja näiden paliskuntien kanssa sopimukset vuosina 2009 ja 2010 tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamisesta hakkuilta ja sittemmin keskeyttänyt hakkuut muuallakin paliskuntien alueella näiden vaatimuksesta.

Kartoituksen johtopäätöksenä on, että metsätalouden ja poronhoidon tulevaisuuden kestävyyttä on tarkasteltava yksittäisiä, paikallisia hakkuualueita laajempana kokonaisuutena. Monitahoinen ja pitkittynyt konflikti ei ole ratkaistavissa neuvottelemalla yksittäisistä kohteista. Tilanteen käsittely edellyttää monia muutosprosesseja henkilökohtaisella tasolla, toimijoiden välisissä suhteissa, rakenteissa sekä konflikteja ruokkivissa kulttuurisissa käytännöissä. Konfliktin umpisolmun avaaminen voisi lähteä siitä, että poronhoitoa tarkastellaan laajemmin kuin vain elinkeinona, joka tulisi sovittaa yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. Haasteena on löytää pitkäjänteinen ja luottamusta rakentava tapa turvata poronhoidon edellytykset ja näihin tukeutuvat saamelaisten oikeudet saamelaisten kotiseutualueella.

Kartoituksen perusteella on selvää, että Metsähallitus on valtion maiden haltijana keskeisessä, ja vaativassa roolissa konfliktin käsittelyn kannalta. Siltä odotetaan käytännön ratkaisuja, jotka huomioivat sekä poronhoidon käytännön tarpeet että saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet. Tähän työhön Metsähallitus tarvitsee riittävät valtuudet ja resurssit. Näin ollen huomio kiinnittyy myös valtiovallan toimiin Metsähallituksen tulosohjauksen ja omistajaohjauksen osalta. Kartoitusraportissa suositellaan muun muassa uudenlaisia vuoropuhelun muotoja ja olemassa olevien osallistumismuotojen kehittämistä edelleen, Metsähallituksen toimintatapojen kehittämistä sekä kartoituksen tulosten hyödyntämistä syksyllä 2020 käynnistyvässä luonnonvarasuunnittelutyössä (LVS).

Kartoitusraportti on ladattavissa ja luettavissa osoitteessa: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2496

Konfliktikartoituksen tulos: Metsähallitus suunnittelee Ylä-Lapin hakkuut nyt porotalouden ehdoilla – paliskunnat odottavat todellisia tekoja (Yle)

Matkailun vaikutukset ja maankäyttö puhuttivat saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman ensimmäisessä yhteistyöryhmän tapaamisessa

Metsähallituksen tiedote 23.10.2020:

Matkailun vaikutukset ja maankäyttö puhuttivat saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman ensimmäisessä yhteistyöryhmän tapaamisessa

Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella vuosina 2022–2027 ohjaavan suunnitelman laadinta käynnistyi. Suunnitelman yhteistyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja toi esiin alueeseen liittyviä tarpeita ja näkemyksiä. Sidosryhmien kuunteleminen jatkuu marraskuussa teemaryhmien tapaamisilla. Joulukuussa järjestettävässä nuorten työpajassa alueen 8-luokkalaiset pääsevät kertomaan, mikä heidän mielestään on tärkeää ottaa suunnittelussa huomioon.

Luonnonvarasuunnitelmalla yhteensovitetaan valtio-omistajan Metsähallitukselle asettamat tavoitteet paikallisiin tavoitteisiin. Keskeinen yhteissuunnittelun työkalu on yhteistyöryhmä, johon osallistuu alueen keskeisiä toimijoita. Yhteistyöryhmä pohtii neljässä työpajassa luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä sekä miettii toiminnan linjauksia suunnitelma-alueelle.

Ensimmäinen työpaja järjestettiin keskiviikkona 21.10. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi etäyhteydellä järjestetyssä työpajassa nousi keskusteluun lukuisa määrä matkailuun, maankäyttöön, metsästykseen, kalastukseen, poronhoitoon ja retkeilyyn liittyviä asioita luonnonvarasuunnittelussa käsiteltäväksi.

Tilaisuudessa keskusteltiin lisääntyneen kansainvälisen matkailun vaikutuksista ja toivottiin matkailutoimijoilta vastuullista, sääntöjä ja pohjoisen tapoja kunnioittavaa toimintaa. Keskustelussa nousi esille myös lisääntynyt kotimaan matkailu ja retkeilykohteiden huollon riittävyys. Metsähallitukselta toivottiin selkeitä ja riittäviä retkeilyreittejä ja -rakenteita sekä parempaa valvontaa, jotta retkeilijät ja maastopyöräilijät pysyisivät sallituilla reiteillä.

Keskusteluun osallistuneet kokivat, että matkailutoimijoilla ei ole riittävästi tietoa alueesta ja sen perinteisistä elinkeinoista. Koiravaljakko- ja moottorikelkkasafareiden lisääntyminen koettiin ongelmaksi porotaloudelle. Myös metsästyskoirien porotaloudelle aiheuttamat häiriöt puhuttivat.

Yhteistyöryhmässä toivottiin aitoa keskustelua eri toimijoiden kesken sekä avointa arvokeskustelua tavoitteista sopimiseen. Osallistamisen tärkeys tunnistettiin tonttien myynnissä tai vuokraamisessa, kaavoituksessa, metsätalouden suunnittelussa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Erityisesti toivottiin, että paliskuntakohtaiset metsätaloussuunnitelmat tehdään yhteistyössä, yksityiskohtaisesti ja selkeästi, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.

Nuorten äänet kuuluviin

Tärkeitä yhteissuunnittelun menetelmiä ovat työpajat, joista yksi on suunniteltu alueen nuorille. Työpajassa nuoret osallistuvat oman asuinseutunsa maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun ja saavat ajankohtaista tietoa alueen maankäyttöön ja luonnonvaroihin liittyvistä asioista. Lisäksi nuoret saavat mahdollisuuden oppia yhteensovittamisesta ja neuvottelusta sekä tuoda omat mielipiteensä esiin.

Nuorten työpajaan on kutsuttu kaikki alueen 8-luokkalaiset kouluineen. Työpaja järjestetään etäyhteydellä joulukuussa.

Teemaryhmistä asiantuntemusta suunnitteluun

Suunnittelun kuluessa järjestetään työpajoja myös teemaryhmille. Työpajoissa pohditaan tiettyjen teemojen alla luonnonvarasuunnitteluun liittyviä asioita. Teemaryhmiin osallistuu kuntien edustajia sekä elinkeinojen ja luonnon kestävän käytön, virkistyksen ja matkailun sekä kulttuuriperinnön parissa toimivia.

Yhteistyöryhmän, nuorten työpajan ja teemaryhmien lisäksi tullaan luomaan kaikille avoin nettipohjainen karttakysely, josta tiedotetaan myöhemmin.

Yhteistyöryhmän rinnalla toimii Saamelaiskäräjien nimeämä Akwè: Kon -työryhmä, jonka avulla varmistetaan, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset otetaan mahdollisimman hyvin suunnitelmassa huomioon.

Metsätalouden menetelmät ja toiminnan mitoitus määritetään paliskuntakohtaisissa neuvotteluissa yhdessä metsäpaliskuntien kanssa. Ensimmäinen yhteispalaveri järjestetään marraskuussa.

 

Lisätietoja luonnonvarasuunnittelusta saamelaisten kotiseutualueella antavat:

Projektipäällikkö Olli Lipponen, p. 0407384408, olli.lipponen@metsa.fi
Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Tolonen, p. 0400388609, jyrki.tolonen@metsa.fi

Uudenmaan seudullisissa työpajoissa tunnistetaan seudun kehittämis- ja elvytystoimia

Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen keskittyy tänä syksynä liiton sidosryhmiä paremmin palvelevan ja yhtenäisen toteuttamisen kokonaisuuden luomiseen. Tavoitteena on tuoda yhteen maakuntakaavalle, ilmastotiekartalle, liikennejärjestelmätyölle sekä Älykkään erikoistumisen strategialle yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.

Strategisen toiminnan kehittämisen johtoajatuksena on tunnistaa ja kommunikoida keskeisimmät kehittämistavoitteet ja niiden toteuttamisen mahdollisuudet Uudellamaalla. Akordi toimii työstä vastaavan ydinryhmän asiantuntijatukena ja on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhön liittyviä sidosryhmätilaisuuksia. Seudulliset työpajat järjestetään syys-lokakuun aikana.

Työpajoissa pohditaan seudullisia vahvuuksia ja eri teemojen yhtymäkohtia. Tavoitteena on yhdessä tunnistaa maakunnan ja seutujen keskeisimmät kestävät kehittämis- ja selviytymistoimet.

Työpajat keskittyvät maakunnan kehittämisen ajankohtaisiin aiheisiin, kaikki työpajat ovat samansisältöisiä:

  • EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytyspaketin mahdollisuudet rahoittaa Uudenmaan toipumista koronakriisistä
  • Elinkeinojen toimintaedellytykset ja seudun innovaatiotyö
  • Ilmastotyötä luotsaava Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta
  • Maankäytön, liikenteen ja viherrakenteen suuria linjoja ohjaava Uusimaa-kaava

Työpajat on suunnattu kuntien, kuntayhtymien, tutkimus- ja oppilaitosten sekä kehitysyhtiöiden asiantuntijoille. Työpajat järjestetään etäyhteydellä.

  • Kuuma-seutu tiistai 29.9. klo 12-15
  • Länsi-Uusimaa keskiviikko 30.9. klo 12-15
  • Itä-Uusimaa maanantai 5.10. klo 12-15
  • Pääkaupunkiseutu keskiviikko 7.10. klo 12-15

Uudenmaan liiton tiedote 7.9.: Tule rakentamaan yhteistä tulevaisuutta Uudellamaalla!