Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen, työ- tai opiskelukaverin pöydän ympärille käymään keskustelua tekoälystä?

EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen verkon kautta toteutettava kansalaiskeskustelu. Hanke on osa EU:n rahoittamaa Human Brain Project tutkimushanketta, jossa tehdään tutkimusta neurotieteen, tietojenkäsittelyn ja lääketieteen aloilla. Aiemmin hankkeessa on perustutkimuksen lisäksi koottu laajasti tekoälyn asiantuntijoiden näkemyksiä ja nyt kerätään tavallisten ihmisten näkemyksiä.

Sinun ja koollekutsumasi ryhmän ei tarvitse tietää mitään erityistä tekoälystä etukäteen.

Kansalaiskeskustelut käydään kaikissa maissa 5-8 hengen ryhmissä kasvotusten saman web-työkalun avulla. Keskustelun aikana verkkosivulta katsotaan neljä lyhyttä videota, joissa esitellään erilaisia aiheita tekoälyyn liittyen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä keskustelee videon herättämistä ajatuksista ja yksi keskustelijoista kirjaa näkemyksiä ylös vastaamalla verkkosivulla esitettyihin kysymyksiin. Tämän lisäksi kukin osallistuja osallistuu oman älypuhelimen tai tietokoneen kautta.

Kaikki keskusteluun ja vastaamiseen tarvittava tieto ja ohjeet ovat verkkosivulla suomeksi. Keskustelun arvioitu kesto on 2h 30min.

Tekniset vaatimukset keskustelun käymiselle

Koollekutsuja ilmoittautuu mahdollisimman pian (lokakuun loppuun mennessä) ja saa tunnukset verkkoalustalle keskustelun järjestämistä varten.

Varsinaisessa keskustelutilanteessa tarvitaan yksi verkossa oleva tietokone videoiden katsomista ja kysymyksiin vastaamista varten. Lisäksi kullakin keskusteluun osallistuvalla tulee olla oma verkossa oleva älypuhelin, tabletti tai tietokone henkilökohtaisia kysymyksiä varten.
Kansalaiskeskustelut käydään 14 Euroopan maassa ajanjaksolla, joka alkaa lokakuun alusta ja päättyy marraskuun loppuun. Kukin osallistuja voi osallistua vain yhteen keskusteluun.

Ota yhteyttä jonna@akordi.fi, jos olet kiinnostunut kutsumaan 5-8 hengen seurueen koolle (koollekutsuja mukaan lukien) ja osallistumaan ensimmäiseen koko Euroopan laajuiseen tekoälyä koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Akordi vastaa kansalaiskeskustelujen toteutuksesta Suomessa Tanskan Teknologirådetin partnerina.

Lisätietoa Human Brain Project -hankkeesta
https://www.humanbrainproject.eu/en/

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointityössä tunnistettiin sopeutumistyön kehittämistarpeita

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointi on valmistui ja julkaistiin huhtikuussa 2019. Väliarvioinnin tavoitteena oli tunnistaa niitä toimialoja ja alueita, joihin tulisi erityiseti panostaa vuoteen 2022 ulottuvan sopeutumissuunnitelman loppukaudella.  Väliarvioinnin toteuttamisesta vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus (Luke). Väliarvioinnista keskeisinä kehittämistarpeina nousivat:

  • Tietoisuuden parantaminen sää- ja ilmastoriskeistä sekä sopeutumistarpeesta
  • Sopeutumiseen liittyvien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä riittävän koordinaation varmistaminen
  • Ohjauskeinojen kehittäminen sopeutumista tukeviksi ja ohjauksen toimeenpanoa edistävien välineiden kehittäminen

Akordi oli mukana suunnittelemassa ja fasilitoimassa väliarvioinnin yhteydessä pidettyjä sidosryhmätyöpajoja Helsingissä, Tampereella, Vaasassa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Esitämme arvioinnissa yhdessä Tyrsky Konsultoinnin kanssa tekemämme sidosryhmänäkemysten ulkopuolisen tarkastelun perusteella viittä
toimenpidettä sopeutumistyön kehittämiseksi:

  1. Ilmastovaikutuksia ja -riskejä sekä niihin sopeutumista tulee pyrkiä erittelemään eri toimialojen ja alueiden kannalta
  2. Tiedon tuottamisessa ja levittämisessä erityistä huomiota on syytä kiinnittää toimialoihin ja asioihin, joissa nykytilanne on tunnistettu muita heikommaksi
  3. Olemassa olevaa tietoa tulee paketoida ja viestiä käyttäjille käyttökelpoisessa muodossa
  4. Valtakunnallinen sopeutumistyö tarvitsee täydentäjäkseen alueellisia ja toimialakohtaisia työkaluja kuten sopeutumissuunnitelmia tai -paneeleja
  5. Vuoropuhelua kaivataan toimialojen ja alueiden välillä esimerkiksi vuotuisissa valtakunnallisissa sopeutumisfoorumeissa

Väliarviointiraporttiin voit tutustua täältä

Kainuun metsäkiistoissa on otettu askel oikeaan suuntaan

Kainuun metsäkiistojen taustaa, syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kartoitettiin Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen toimeksiannosta loppuvuodesta 2018. Akordi haastatteli kartoitusta varten 43 toimijaa, jotka edustavat eri osapuolia ja näkemyksiä. Haastatteluista koottiin raportti, jota kaikki haastattellut saivat luonnosvaiheessa kommentoida. Kartoitusraportti valmistui helmikuun alussa.

Kartoituksen tuloksia käsiteltiin 11.3.2019 Kainuun Opistolla Paltamossa pidetyssä työpajassa. Työpajassa hahmoteltiin myös mahdollisia jatkoaskeleita osapuolten kesken.

Tiedote: Metsäkiistoista kohti yhteistyötä

http://www.metsa.fi/-/metsakiistoista-kohti-yhteistyota-kainuun-metsakiistoja-pohdittiin-tyopajassa

 

Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivulla kerrotaan:

“Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä muistuttaa, että työ on vasta alussa ja on vielä aikaista sanoa, millaisia tuloksia tästä saadaan.

“Olemme kuitenkin varovaisen toiveikkaita siitä, että saamme luotua yhteiset konkreettiset tavoitteet ja etenemme niitä kohti erilaisten työpajojen ja neuvotteluiden kautta.”

Samaa painottaa Kainuun Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja ja metsävastaava Vesa Hyyryläinen.

“Olen tyytyväinen siihen, että aiheesta puhutaan nyt tilanteen vaatimalla vakavuudella. Olemme käyneet jo monia keskusteluja myös paikallistasolla, ja kevään aikana jatkamme keskusteluja eri aiheisiin ja alueisiin liittyen.”

Keskustelu Kainuussa on liikahtanut parempaan suuntaan myös Metsähallitus Metsätalous oy:n mielestä.

”Keskinäinen ymmärrys ja luottamus ovat lisääntyneet. Keskustelu Kainuun metsäasioissa on ottanut ison askeleen eteenpäin”, toimitusjohtaja Jussi Kumpula puolestaan toteaa.”

Uutisen yhteydessä Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla julkaistussa kuvassa on vanhaa metsää Riuskanselkosen suojelualueen pohjoispuolella. Kuva: Greenpeace/Liimatainen

Lue lisää Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulta:

https://www.sll.fi/2019/03/22/kainuun-metsakiistoissa-on-otettu-askel-oikeaan-suuntaan/

 

Etelä-Pohjanmaalla pohdittiin soiden käyttöä kansalaisraadissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä.

Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän jäsenet edustivat eri ikäryhmiä, sekä erilaisia näkemyksiä siitä, miten soita tulisi käyttää. Keskustelua käytiin turvetuotannosta ja soiden suojelusta, mutta myös muun muassa vesien suojelusta sekä suoalueiden virkistyskäytöstä. Raati kokoontui kolme kertaa syys-lokakuussa.

Raati ei ollut näkemyksissään yksimielinen, mutta kolmen kokoontumisen lopputuloksena ryhmä pystyi muodostamaan yhteisen kannanoton Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kannanoton mukaan maakuntakaavan tavoitteena on oltava kestävä soidenkäyttö.

Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa, mutta uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa.

Raadin jäsenten antama palaute työskentelystä oli erittäin positiivista. Etelä-Pohjanmaan liitolle kokemus oli rohkaiseva ja loi hyvän pohjan yhteiseen harkintaan perustuvien osallistumismenetelmien hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa.  Raadin jäsenet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että raadin kautta heille tarjoutui paikka ja aika avoimelle keskustelulle.

Uutisia kansalaisraadista:

https://yle.fi/uutiset/3-10445620

https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/soiden-kayttoa-pohtineelta-kansalaisraadilta-evastysta-maakunnan-paattajille

 

Iijoella löydettiin yhteinen tahtotila

Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista.

Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun sekä alueen vetovoiman ja virkistysmahdollisuuksien suotuisaa kehitystä. Hanke kesti yhteensä kaksi vuotta ja sen aikana tuotettiin Iijoen aluetta koskeva vesistövisio.

Viimeisessä tapaamisessa kirjattiin ylös vesistövisiotyön onnistumisia. Prosessin eteneminen ja hallinta, konkreettiset hankkeet, erilaisten näkemysten yhteensovittaminen, rakentava keskustelu, uuden oppiminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen saivat neuvottelukunnan jäseniltä kiitosta. Akordi kiittää kuluneesta prosessista ja toivoo yhteistyön alueen toimijoiden kanssa jatkuvan myös jatkossa. Vesistövisioprosessin vaiheista voit lukea lisää täältä.

Hankkeen vesistövisiotyöstä julkaistussa toimintamallissa on kuvattu hankkeen eri osa-alueet, joita olivat esiselvitys, neuvottelukunnan kokoaminen ja työskentely, paikkatietokysely Iijoen arvoista, paikalliset työpajat, Iijoen Wiki-sivusto, vesistövisio-dokumentti, vision toteutukseen tähtäävä toimenpideohjelma, Iijoki Foorumit sekä sopimus jatkuvuuden varmistamiseksi. Toimintamalli on luettavissa täältä.

Video osallistujien kokemuksista: https://vimeo.com/300548276

Iijoen otvan neuvottelukunnan jäsenten kirjaamia Iijoen vesistövisiotyön onnistumisia:

Prosessin hallinta

  • Onnistuttiin kokoamaan keskeiset tahot saman pöydän ääreen
  • Toimijakenttä tuli tutuksi
  • Toimijat tulivat tutuksi ja heidän kanssaan oli helppo verkostoitua
  • Tilaisuudet hyvin järjestettyjä ja vedettyjä
  • Onnistuttiin asioiden käsittelyssä
  • Mielenkiinto säilyi läpi prosessin
  • Jatkokehittämiselle hyvä perusta ja tavoitteita
  • Sitoutuminen jatkotyöhön
  • Loistavasti koordinoitu

Tavoitteellisuus

  • Onnistuttiin asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa
  • Visiotyö valmistui
  • Itse asia eteni
  • Saatiin konkreettisia hankkeita  vireille ja liikkeelle
  • Konkreettiset hankkeet loivat uskoa onnistumiseen

Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen

  • Pystyttiin hyvin keskustelemaan vaikeistakin asioista
  • Saatiin erilaisin taustoin olevat tahot tekemään työtä yhteisen tavoitteen eteen
  • yhteisen tahtotilan löytäminen
  • Konsultin neutraalius oli tärkeää

Vuorovaikutustilanteet

  • Hyvät keskustelut
  • Kaikkia kuunneltiin
  • Toisten kuunteleminen lisääntyi
  • Innostuneen ilmapiirin aikaansaaminen ja säilyttäminen
  • Keskusteleva ja hyvä ilmapiiri
  • Vuorovaikutteisuus ja osallistuminen onnistuivat

Uuden oppiminen

  • Oppimista uusista asioista
  • Parempi ymmärrys ja hyväksyntä kaikkien tavoitteista
  • Havainto: kaikki ei ole mustavalkoista
  • Syntyi kokonaisnäkemys

Uudenlainen toimintakulttuuri

  • Keskustelukulttuurin merkittävä muutos
  • ”Lukkojen avautuminen”
  • Onnistuttiin hyvän hengen luomisessa asioiden eteenpäin viemiseksi
  • Onnistuttiin luottamuksen rakentamisessa
  • Uskoa ja toivoa Iijokeen

 

Otva-hankkeen sivut: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva

Miten kaupunginosalle voidaan rakentaa suunnittelua ohjaava visio?

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä.

Kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden yhdessä tuottama visio ulottuu vuoteen 2030.  Työssä keskeistä on ollut alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien sekä kaupungin suunnittelijoiden ja henkilöstön vuoropuhelu sekä jaetun ymmärryksen muodostaminen. Kaupunginosavisiosta valmistunut julkaisu on synteesi työn aikana synnytetyistä ideoista ja luo pohjan Herttoniemen kaupunginosan tulevaisuuden kehittämiselle. Kaupunginosavisio kuvaa koko Herttoniemen kaupunginosan mahdollista ja toivottavaa tulevaisuutta. Yhdessä työstetty tahtotila alueen kehittämisestä tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että kaupunkilaiset ja viranhaltijat pystyvät toimimaan yhdessä myös vision toteuttamiseksi.

Kevään ja kesän 2018 aikana laadittu kaupunginosavisio on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kokeiluhanke. Hankkeessa konkretisoitiin sitä mitä kaupunkistrategian linjaukset osallisuuden ja yhdessä tekemisen vahvistamisesta ja kaupungin paikallisuudesta kasvavasta yhteisöllisyydestä voivat tarkoittaa käytännössä.

Visio tehtiin yhdessä

Työ kytkettiin alusta asti kiinteästi paikallisten toimijoiden omiin suunnitelmiin ja hankkeisiin, sekä kolmeen ajankohtaiseen viralliseen suunnitteluprosessiin:

  •    Koulujen, päiväkotien, nuorisotilojen ja muiden julkisten tilojen tarpeen kartoittamiseen
  •    Katujen, puistojen ja viheralueiden suunnitteluun (aluesuunnitelman laadinta)
  •    Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavan suunnitteluperiaatteiden laatimiseen

Visiotyö alkoi tilanteen kartoituksella loppuvuodesta 2017. Odotuksia ja tarpeita kartoittaviin taustahaastatteluihin osallistui alueelta noin 55 henkilöä. Mukana haastatteluissa oli noin 30 henkilöä niin sanotuista ’hiljaisista ryhmistä’, kuten nuoria ja maahanmuuttajia. Lisäksi työssä haastateltiin keskeisiä virkahenkilöitä ja järjestettiin kaupungin sisäisille toimijoille kaksi työpajaa, joissa visiotyön tavoitteita täsmennettiin. Kaupunginosavision lanseeraus tapahtui Herttoniemenrannassa 1.10.2017 LähiöFestin yhteydessä.

Kaupunginosavisiota työstettiin kevään 2018 aikana kolmessa avoimessa visioillassa. Visioilloissa käsiteltiin lisäksi joitain alueen erityiskysymyksiä, kuten Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavaa. Kaikki visioillat olivat avoimia ja osallistujia oli kussakin illassa yli 100. Tilaisuuksien lisäksi työtä edistettiin yhteistyöryhmän tapaamisissa, sekä kaupunginosavisiota varten perustetussa Facebook-keskusteluryhmässä (Kaupunginosavisio Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori). Työn aikana toteutettiin myös Herttoniemen kaupunginosaa käsittelevä verkkokarttakysely. Kyselyyn saatiin yli 2000 vastaajaa. Neljäs avoin visioiltapäivä järjestettiin 26.8. Herttoniemipäivän yhteydessä.

Visiotyön suunnittelusta, toteutuksesta ja fasilitoinnista vastasi yhdessä Akordin kanssa MDI sekä Mapita Oy. Vision sisältöihin ja visioiltoihin liittyvää suunnittelua ja keskustelua käytiin yhteistyöryhmän kanssa, jossa oli mukana alueen avaintoimijoita sekä kaupungin keskeisiä kaupunkiympäristön toimialan vastuuhenkilöitä. Työtä tukemaan koottiin ohjausryhmä, jossa oli mukana kaupunkiympäristön ja muiden toimialojen johtoa. Yhteistyöryhmä kokoontui kevään ja kesän 2018 aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja työtä tukemaan koottu ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa.

Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten osallistumisen oman ympäristön pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa kaupunkikehittämiseen. Kaupunginosavision toteutuminen vaatii koordinointia eri toimijoiden välillä sekä hankkeen selvää omistajuutta paitsi alueen toimijoilta myös kaupungilta. Parhaimmillaan visiotyö toimii pohjana alueen suunnittelulle ja informoi yksittäisiä suunnitteluhankkeita.

Tutustu kaupunginosavision esittelysivustoon (linkki) sekä lue visiodokumentti.

Visiotyöstä kootusti osoitteessa: www.hel.fi/herttoniemenvisio