Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen, työ- tai opiskelukaverin pöydän ympärille käymään keskustelua tekoälystä?

EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen verkon kautta toteutettava kansalaiskeskustelu. Hanke on osa EU:n rahoittamaa Human Brain Project tutkimushanketta, jossa tehdään tutkimusta neurotieteen, tietojenkäsittelyn ja lääketieteen aloilla. Aiemmin hankkeessa on perustutkimuksen lisäksi koottu laajasti tekoälyn asiantuntijoiden näkemyksiä ja nyt kerätään tavallisten ihmisten näkemyksiä.

Sinun ja koollekutsumasi ryhmän ei tarvitse tietää mitään erityistä tekoälystä etukäteen.

Kansalaiskeskustelut käydään kaikissa maissa 5-8 hengen ryhmissä kasvotusten saman web-työkalun avulla. Keskustelun aikana verkkosivulta katsotaan neljä lyhyttä videota, joissa esitellään erilaisia aiheita tekoälyyn liittyen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä keskustelee videon herättämistä ajatuksista ja yksi keskustelijoista kirjaa näkemyksiä ylös vastaamalla verkkosivulla esitettyihin kysymyksiin. Tämän lisäksi kukin osallistuja osallistuu oman älypuhelimen tai tietokoneen kautta.

Kaikki keskusteluun ja vastaamiseen tarvittava tieto ja ohjeet ovat verkkosivulla suomeksi. Keskustelun arvioitu kesto on 2h 30min.

Tekniset vaatimukset keskustelun käymiselle

Koollekutsuja ilmoittautuu mahdollisimman pian (lokakuun loppuun mennessä) ja saa tunnukset verkkoalustalle keskustelun järjestämistä varten.

Varsinaisessa keskustelutilanteessa tarvitaan yksi verkossa oleva tietokone videoiden katsomista ja kysymyksiin vastaamista varten. Lisäksi kullakin keskusteluun osallistuvalla tulee olla oma verkossa oleva älypuhelin, tabletti tai tietokone henkilökohtaisia kysymyksiä varten.
Kansalaiskeskustelut käydään 14 Euroopan maassa ajanjaksolla, joka alkaa lokakuun alusta ja päättyy marraskuun loppuun. Kukin osallistuja voi osallistua vain yhteen keskusteluun.

Ota yhteyttä jonna@akordi.fi, jos olet kiinnostunut kutsumaan 5-8 hengen seurueen koolle (koollekutsuja mukaan lukien) ja osallistumaan ensimmäiseen koko Euroopan laajuiseen tekoälyä koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Akordi vastaa kansalaiskeskustelujen toteutuksesta Suomessa Tanskan Teknologirådetin partnerina.

Lisätietoa Human Brain Project -hankkeesta
https://www.humanbrainproject.eu/en/

Vantaalla käytiin keskustelua yleiskaavaluonnoksesta

Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä paikallisessa asukastilaisuudessa. Tiimimme oli fasilitoimassa tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsivät keskustelemaan Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa muun muassa liikenteeseen, asumiseen, viheraluiden käyttöön sekä palveluihin liittyen. Tilaisuuksia järjestettiin Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Kivistössä, Korsossa, Koivukylässä sekä Hakunilassa. Akordin Jonna on ollut lisäksi sparraamassa yleiskaavan suunnittelutiimiä työhön liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Lisätietoja kaavoitusprosessista: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille.

Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua niihin. Sidosryhmäosaaminen ja laadukas vuorovaikutus ovat avaimia konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Koulutuksessa pääset kuulemaan:

  • Yrityksen sosiaalisen toimiluvan peruspilareista sekä yrityksen ja sidosryhmien välisten kiistojen yleisimmistä piirteistä
  • Tavoista parantaa yrityksen sidosryhmäosaamista, toimia konfiktitilanteissa ja yhteensovittaa intressejä 
  • Käytännön esimerkkejä sosiaalisen toimiluvan saamisesta ja onnistuneesta sidosryhmätoiminnasta

 

Tilaisuus on avoin kaikille FIBSin jäsenille ja suunnattu yrityksille, joille teema on olennainen ja ajankohtainen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.fibsry.fi/tilaisuudet/konfliktiratkaisu-ja-sosiaalinen-toimilupa/

 

Ympäristösovittelun momentum Suomessa

Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle.

Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy.

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle huomiosta, että ympäristösovittelussa on usein kyse julkisen päätöksenteon tai suunnittelun avustamisesta tai julkisluontoisten, esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvien kiistojen ratkaisemisesta. Kun neuvottelussa on monia osapuolia, vaatii erilaisten intressien yhteensovittaminen erityistä prosessia, joka perustuu intressilähtöiselle neuvottelulle sekä yhteisten hyötyjen tavoittelulle. Prosessissa tärkeää on, että kaikki tahot, joita päätöksenteko tai suunnittelu koskee ovat neuvottelun osapuolina. Ympäristösovittelu voidaankin nähdä yhtenä keinona täydentää edustuksellisen demokratian tapoja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon.

Toinen keskeinen piirre, josta ryhmässä keskusteltiin oli ympäristösovitteluun liittyvä osaaminen ja pätevöitymisväylät. Ympäristösovittelu vaatii erityistä osaamista julkisten kiistojen hallintaan ja monenväliseen neuvotteluun liittyen, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tarjolla ympäristösovitteluun erikoistunutta koulutusohjelmaa. Ryhmässä nähtiin kuitenkin tärkeäksi alan osaamisen ja ammatillisen toiminnan standartointi. Ympäristösovittelua ohjaavat eettiset standardit, joista voit lukea lisää täältä.

Kolmanneksi ryhmässä keskusteltiin alan osaajien verkostoitumisesta, jonka kautta ymmärrystä ja osaamista voitaisiin laajentaa. Osallistujat toivoivat mahdollisuuksia tutustua ympäristösovittelun taustoihin sekä jakaa tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa mahdollisista verkostoitumistilanteista. Keskustelun päätteeksi kokosimmekin yhteen sähköpostilistan, jonka kautta tätä tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa. Jos olet kiinnostunut liittymään listalle, laita sähköpostia osoitteeseen emma@akordi.fi.

Etelä-Pohjanmaalla pohdittiin soiden käyttöä kansalaisraadissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä.

Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän jäsenet edustivat eri ikäryhmiä, sekä erilaisia näkemyksiä siitä, miten soita tulisi käyttää. Keskustelua käytiin turvetuotannosta ja soiden suojelusta, mutta myös muun muassa vesien suojelusta sekä suoalueiden virkistyskäytöstä. Raati kokoontui kolme kertaa syys-lokakuussa.

Raati ei ollut näkemyksissään yksimielinen, mutta kolmen kokoontumisen lopputuloksena ryhmä pystyi muodostamaan yhteisen kannanoton Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kannanoton mukaan maakuntakaavan tavoitteena on oltava kestävä soidenkäyttö.

Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa, mutta uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa.

Raadin jäsenten antama palaute työskentelystä oli erittäin positiivista. Etelä-Pohjanmaan liitolle kokemus oli rohkaiseva ja loi hyvän pohjan yhteiseen harkintaan perustuvien osallistumismenetelmien hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa.  Raadin jäsenet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että raadin kautta heille tarjoutui paikka ja aika avoimelle keskustelulle.

Uutisia kansalaisraadista:

https://yle.fi/uutiset/3-10445620

https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/soiden-kayttoa-pohtineelta-kansalaisraadilta-evastysta-maakunnan-paattajille

 

Iijoella löydettiin yhteinen tahtotila

Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista.

Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun sekä alueen vetovoiman ja virkistysmahdollisuuksien suotuisaa kehitystä. Hanke kesti yhteensä kaksi vuotta ja sen aikana tuotettiin Iijoen aluetta koskeva vesistövisio.

Viimeisessä tapaamisessa kirjattiin ylös vesistövisiotyön onnistumisia. Prosessin eteneminen ja hallinta, konkreettiset hankkeet, erilaisten näkemysten yhteensovittaminen, rakentava keskustelu, uuden oppiminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen saivat neuvottelukunnan jäseniltä kiitosta. Akordi kiittää kuluneesta prosessista ja toivoo yhteistyön alueen toimijoiden kanssa jatkuvan myös jatkossa. Vesistövisioprosessin vaiheista voit lukea lisää täältä.

Hankkeen vesistövisiotyöstä julkaistussa toimintamallissa on kuvattu hankkeen eri osa-alueet, joita olivat esiselvitys, neuvottelukunnan kokoaminen ja työskentely, paikkatietokysely Iijoen arvoista, paikalliset työpajat, Iijoen Wiki-sivusto, vesistövisio-dokumentti, vision toteutukseen tähtäävä toimenpideohjelma, Iijoki Foorumit sekä sopimus jatkuvuuden varmistamiseksi. Toimintamalli on luettavissa täältä.

Video osallistujien kokemuksista: https://vimeo.com/300548276

Iijoen otvan neuvottelukunnan jäsenten kirjaamia Iijoen vesistövisiotyön onnistumisia:

Prosessin hallinta

  • Onnistuttiin kokoamaan keskeiset tahot saman pöydän ääreen
  • Toimijakenttä tuli tutuksi
  • Toimijat tulivat tutuksi ja heidän kanssaan oli helppo verkostoitua
  • Tilaisuudet hyvin järjestettyjä ja vedettyjä
  • Onnistuttiin asioiden käsittelyssä
  • Mielenkiinto säilyi läpi prosessin
  • Jatkokehittämiselle hyvä perusta ja tavoitteita
  • Sitoutuminen jatkotyöhön
  • Loistavasti koordinoitu

Tavoitteellisuus

  • Onnistuttiin asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa
  • Visiotyö valmistui
  • Itse asia eteni
  • Saatiin konkreettisia hankkeita  vireille ja liikkeelle
  • Konkreettiset hankkeet loivat uskoa onnistumiseen

Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen

  • Pystyttiin hyvin keskustelemaan vaikeistakin asioista
  • Saatiin erilaisin taustoin olevat tahot tekemään työtä yhteisen tavoitteen eteen
  • yhteisen tahtotilan löytäminen
  • Konsultin neutraalius oli tärkeää

Vuorovaikutustilanteet

  • Hyvät keskustelut
  • Kaikkia kuunneltiin
  • Toisten kuunteleminen lisääntyi
  • Innostuneen ilmapiirin aikaansaaminen ja säilyttäminen
  • Keskusteleva ja hyvä ilmapiiri
  • Vuorovaikutteisuus ja osallistuminen onnistuivat

Uuden oppiminen

  • Oppimista uusista asioista
  • Parempi ymmärrys ja hyväksyntä kaikkien tavoitteista
  • Havainto: kaikki ei ole mustavalkoista
  • Syntyi kokonaisnäkemys

Uudenlainen toimintakulttuuri

  • Keskustelukulttuurin merkittävä muutos
  • ”Lukkojen avautuminen”
  • Onnistuttiin hyvän hengen luomisessa asioiden eteenpäin viemiseksi
  • Onnistuttiin luottamuksen rakentamisessa
  • Uskoa ja toivoa Iijokeen

 

Otva-hankkeen sivut: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva