Vantaalla käytiin keskustelua yleiskaavaluonnoksesta

Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä paikallisessa asukastilaisuudessa. Tiimimme oli fasilitoimassa tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsivät keskustelemaan Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa muun muassa liikenteeseen, asumiseen, viheraluiden käyttöön sekä palveluihin liittyen. Tilaisuuksia järjestettiin Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Kivistössä, Korsossa, Koivukylässä sekä Hakunilassa. Akordin Jonna on ollut lisäksi sparraamassa yleiskaavan suunnittelutiimiä työhön liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Lisätietoja kaavoitusprosessista: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille.

Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua niihin. Sidosryhmäosaaminen ja laadukas vuorovaikutus ovat avaimia konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Koulutuksessa pääset kuulemaan:

  • Yrityksen sosiaalisen toimiluvan peruspilareista sekä yrityksen ja sidosryhmien välisten kiistojen yleisimmistä piirteistä
  • Tavoista parantaa yrityksen sidosryhmäosaamista, toimia konfiktitilanteissa ja yhteensovittaa intressejä 
  • Käytännön esimerkkejä sosiaalisen toimiluvan saamisesta ja onnistuneesta sidosryhmätoiminnasta

 

Tilaisuus on avoin kaikille FIBSin jäsenille ja suunnattu yrityksille, joille teema on olennainen ja ajankohtainen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.fibsry.fi/tilaisuudet/konfliktiratkaisu-ja-sosiaalinen-toimilupa/

 

Ympäristösovittelun momentum Suomessa

Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle.

Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy.

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle huomiosta, että ympäristösovittelussa on usein kyse julkisen päätöksenteon tai suunnittelun avustamisesta tai julkisluontoisten, esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvien kiistojen ratkaisemisesta. Kun neuvottelussa on monia osapuolia, vaatii erilaisten intressien yhteensovittaminen erityistä prosessia, joka perustuu intressilähtöiselle neuvottelulle sekä yhteisten hyötyjen tavoittelulle. Prosessissa tärkeää on, että kaikki tahot, joita päätöksenteko tai suunnittelu koskee ovat neuvottelun osapuolina. Ympäristösovittelu voidaankin nähdä yhtenä keinona täydentää edustuksellisen demokratian tapoja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon.

Toinen keskeinen piirre, josta ryhmässä keskusteltiin oli ympäristösovitteluun liittyvä osaaminen ja pätevöitymisväylät. Ympäristösovittelu vaatii erityistä osaamista julkisten kiistojen hallintaan ja monenväliseen neuvotteluun liittyen, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tarjolla ympäristösovitteluun erikoistunutta koulutusohjelmaa. Ryhmässä nähtiin kuitenkin tärkeäksi alan osaamisen ja ammatillisen toiminnan standartointi. Ympäristösovittelua ohjaavat eettiset standardit, joista voit lukea lisää täältä.

Kolmanneksi ryhmässä keskusteltiin alan osaajien verkostoitumisesta, jonka kautta ymmärrystä ja osaamista voitaisiin laajentaa. Osallistujat toivoivat mahdollisuuksia tutustua ympäristösovittelun taustoihin sekä jakaa tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa mahdollisista verkostoitumistilanteista. Keskustelun päätteeksi kokosimmekin yhteen sähköpostilistan, jonka kautta tätä tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa. Jos olet kiinnostunut liittymään listalle, laita sähköpostia osoitteeseen emma@akordi.fi.

Etelä-Pohjanmaalla pohdittiin soiden käyttöä kansalaisraadissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä.

Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän jäsenet edustivat eri ikäryhmiä, sekä erilaisia näkemyksiä siitä, miten soita tulisi käyttää. Keskustelua käytiin turvetuotannosta ja soiden suojelusta, mutta myös muun muassa vesien suojelusta sekä suoalueiden virkistyskäytöstä. Raati kokoontui kolme kertaa syys-lokakuussa.

Raati ei ollut näkemyksissään yksimielinen, mutta kolmen kokoontumisen lopputuloksena ryhmä pystyi muodostamaan yhteisen kannanoton Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kannanoton mukaan maakuntakaavan tavoitteena on oltava kestävä soidenkäyttö.

Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa, mutta uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa.

Raadin jäsenten antama palaute työskentelystä oli erittäin positiivista. Etelä-Pohjanmaan liitolle kokemus oli rohkaiseva ja loi hyvän pohjan yhteiseen harkintaan perustuvien osallistumismenetelmien hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa.  Raadin jäsenet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että raadin kautta heille tarjoutui paikka ja aika avoimelle keskustelulle.

Uutisia kansalaisraadista:

https://yle.fi/uutiset/3-10445620

https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/soiden-kayttoa-pohtineelta-kansalaisraadilta-evastysta-maakunnan-paattajille

 

Iijoella löydettiin yhteinen tahtotila

Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista.

Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun sekä alueen vetovoiman ja virkistysmahdollisuuksien suotuisaa kehitystä. Hanke kesti yhteensä kaksi vuotta ja sen aikana tuotettiin Iijoen aluetta koskeva vesistövisio.

Viimeisessä tapaamisessa kirjattiin ylös vesistövisiotyön onnistumisia. Prosessin eteneminen ja hallinta, konkreettiset hankkeet, erilaisten näkemysten yhteensovittaminen, rakentava keskustelu, uuden oppiminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen saivat neuvottelukunnan jäseniltä kiitosta. Akordi kiittää kuluneesta prosessista ja toivoo yhteistyön alueen toimijoiden kanssa jatkuvan myös jatkossa. Vesistövisioprosessin vaiheista voit lukea lisää täältä.

Hankkeen vesistövisiotyöstä julkaistussa toimintamallissa on kuvattu hankkeen eri osa-alueet, joita olivat esiselvitys, neuvottelukunnan kokoaminen ja työskentely, paikkatietokysely Iijoen arvoista, paikalliset työpajat, Iijoen Wiki-sivusto, vesistövisio-dokumentti, vision toteutukseen tähtäävä toimenpideohjelma, Iijoki Foorumit sekä sopimus jatkuvuuden varmistamiseksi. Toimintamalli on luettavissa täältä.

Video osallistujien kokemuksista: https://vimeo.com/300548276

Iijoen otvan neuvottelukunnan jäsenten kirjaamia Iijoen vesistövisiotyön onnistumisia:

Prosessin hallinta

  • Onnistuttiin kokoamaan keskeiset tahot saman pöydän ääreen
  • Toimijakenttä tuli tutuksi
  • Toimijat tulivat tutuksi ja heidän kanssaan oli helppo verkostoitua
  • Tilaisuudet hyvin järjestettyjä ja vedettyjä
  • Onnistuttiin asioiden käsittelyssä
  • Mielenkiinto säilyi läpi prosessin
  • Jatkokehittämiselle hyvä perusta ja tavoitteita
  • Sitoutuminen jatkotyöhön
  • Loistavasti koordinoitu

Tavoitteellisuus

  • Onnistuttiin asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa
  • Visiotyö valmistui
  • Itse asia eteni
  • Saatiin konkreettisia hankkeita  vireille ja liikkeelle
  • Konkreettiset hankkeet loivat uskoa onnistumiseen

Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen

  • Pystyttiin hyvin keskustelemaan vaikeistakin asioista
  • Saatiin erilaisin taustoin olevat tahot tekemään työtä yhteisen tavoitteen eteen
  • yhteisen tahtotilan löytäminen
  • Konsultin neutraalius oli tärkeää

Vuorovaikutustilanteet

  • Hyvät keskustelut
  • Kaikkia kuunneltiin
  • Toisten kuunteleminen lisääntyi
  • Innostuneen ilmapiirin aikaansaaminen ja säilyttäminen
  • Keskusteleva ja hyvä ilmapiiri
  • Vuorovaikutteisuus ja osallistuminen onnistuivat

Uuden oppiminen

  • Oppimista uusista asioista
  • Parempi ymmärrys ja hyväksyntä kaikkien tavoitteista
  • Havainto: kaikki ei ole mustavalkoista
  • Syntyi kokonaisnäkemys

Uudenlainen toimintakulttuuri

  • Keskustelukulttuurin merkittävä muutos
  • ”Lukkojen avautuminen”
  • Onnistuttiin hyvän hengen luomisessa asioiden eteenpäin viemiseksi
  • Onnistuttiin luottamuksen rakentamisessa
  • Uskoa ja toivoa Iijokeen

 

Otva-hankkeen sivut: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva

Miten rakennetaan seudun yhteinen tahto ja sitoudutaan siihen?

Eilen 5.9.2018 Finlandia-talolla oli koolla satakunta seudun päätöksentekijää keskustelemassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuudesta MAL 2019 seminaarissa. MAL tarkoittaa maakäyttöä, asumista ja liikennettä, joiden seudullista kehittämistä on tarkasteltava samanaikaisesti. Suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa lausuntokierrokselle. Lausuntojen pohjalta suunnitelma viimeistellään ja viedään päätöksentekoon vuoden 2019 maaliskuussa.

 

Tavoitteet ovat yhteisiä, keinot puhuttavat edelleen

MAL 2019 suunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2016 perusteellisen selvitystiedon tuottamisella ja yhteisistä tavoitteista sopimisella. Suunnitelmaa on valmisteltu neljän tavoitteen pohjalta: vähäpäästöinen, sosiaalisesti kestävä, elivoimainen ja hyvinvoiva seutu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on varmistettu vaikutustenarvioinnissa mittareilla, jotka näyttävät miten hyvin eri toimet ja ratkaisut kutakin tavoitetta edistävät.

Määrällisesti sitova tavoite on, että Helsingin seudun on kyettävä vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2005 tasosta). Nykyinen suunnitelmanluonnos ei vielä yllä tähän. Kyse ei ole helposta paketista – vaikka kaikki tiedossa olevat keinot käytettäisiin, on löydettävä niiden lisäksi vielä uusiakin, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa.

 

Neuvottelussa tärkeintä on ymmärtää osapuolten tarpeet

Neljäntoista kunnan yhteisesti hyväksytyn suunnitelman aikaansaaminen on aito neuvotteluhaaste. Seudun kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia paitsi kooltaan, myös kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien puolesta riippuen siitä missä ne sijaitsevat seudun rakenteessa. Jokainen mukana oleva kunta tasapainottelee kahden näkökulman välillä: mikä on ensisijaista ja tärkeää juuri meidän kuntamme kannalta ja toisaalta, millä ratkaisuilla on eniten merkitystä koko seudun toimivuuden kannalta.

 

Akordin tiimi valmiina fasilitoimaan luottamushenkilötilaisuuden keskusteluita.

 

Eilen Finlandia-talolla järjestetyssä seudun luottamushenkilöseminaarissa tuli esiin, että päätöksentekijät välittävät ihmisten tarpeista, eli siitä miten hyvin suunnitelmaan sisällytetyillä ratkaisuilla pystytään varmistamaan sujuva hyvä arki kaikille seudun asukkaille. Tämä tarkoittaa mm. työmatkojen sujuvuutta ja sitä, että niihin kuluva aika on kohtuullinen, palvelujen saavutettavuutta, ruuhkattomuutta, sekä terveellistä, turvallista ja sosiaalisesti kestävää elinympäristöä.

Finlandia-talolla tuli esiin myös osapuolten prosessiin liittyviä tarpeita: erityisesti pienemmillä kunnilla on tarve tulla suunnittelussa kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Kaikilla on tarve reiluun ja tasapuoliseen kohteluun, sekä kukin erityistilanteen huomioimiseen. Tämä tarkoittaa erilaisten kuntien tilanteiden pohtimista ja suunnitelman reaalivaikutusten avaamista kunkin kohdalta: mitä tämä maksaa ja mitä hyötyjä se tuottaa. Toisaalta on pystyttävä avaamaan yksilöllisesti mitä tarkoittaisi se, että yhteistä suunnitelmaa ei synny. Seudun kasvaessa nykytila ei ole vaihtoehto, joka olisi enää valittavissa, vaan on varauduttava mm. kasvavan seudun liikkumistarpeisiin ja niiden seurauksiin.

Neuvottelunäkökulmasta näihin sekä sisällöllisiin, että prosessiin liittyviin tarpeisiin vastaaminen kannattaa nostaa kaikkein tärkeimmäksi kärjeksi suunnitelman viimeistelyssä. Jos siinä onnistutaan, voidaan seudun yhteisesti hyväksymän suunnitelman pohjalta aloittaa MAL-neuvottelut valtion kanssa.

Jonna Kangasoja