Tenon lohikiistassa otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan

Suomen ja Norjan valtioiden väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön päivittämisestä käynnistyvät keväällä. Akordi oli avustamassa kalastussäännön muutostarpeiden kartoittamisessa ja Suomen neuvottelutavoitteiden luonnostelussa Utsjoella 7.-8.3. järjestetyissä työpajoissa.

Lauantain työpaja oli avoin kaikille kiinnostuneille ja tilaisuudessa keskityttiin muutostarpeiden kartoitukseen 40 osallistujan voimin. Sunnuntain työpajassa kalastussopimuksen seurantaryhmä luonnosteli alustavia neuvottelutavoitteita.

Helmikuussa valmistunut Akordin raportti Tenon kalastussopimuksen vaikutukset: sopimuksen toimivuuden arviointi eri osapuolten näkökulmasta toi esiin kattavasti eri osapuolten kokemia kalastuksen sääntelyn ongelmia ja kipupisteitä mutta myös konkreettisia muutostarpeita, joita hyödynnettiin viime viikonlopun työpajoissa. Yhtenä osapuolten haastatteluihin perustuvan raportin johtopäätöksenä oli laajasti jaettu kokemus siitä, että ristiriidoista ja perustuslaillisista oikeudellisista erimielisyyksistä huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että osapuolet saisivat muodostettua mahdollisimman selkeät ja laajasti hyväksyttävät neuvottelutavoitteet Norjan kanssa käytävien neuvottelujen onnistumiseksi.

Raportista ja työpajoista saadun palautteen mukaan aktiivisella kuuntelulla, rakentavan keskustelun pelisäännöillä ja ulkopuolisen neutraalin tahon ohjaamalla työskentelyllä on paitsi löydetty joitakin yhteisiä konkreettisia tavoitteita myös samalla saatu myös parannettua keskusteluilmapiiriä ja edistettyä yhteistyön edellytyksiä siitäkin huolimatta, että konflikti on varsin syvä ja lopullisia hyväksyttäväksi koettavia ratkaisuja ei ole vielä näköpiirissä.

Taustaa:

Suomen ja Norjan välinen Tenojoen kalastussopimus astui voimaan maaliskuussa 2017. Käsittelyn yhteydessä eduskunta linjasi, että sopimuksen toimivuutta arvioidaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi arviointityön ulkopuoliselta neutraalilta taholta. Akordi aloitti kalastussopimuksen toimivuuden arviointityön marraskuussa 2019. Raportti julkaistiin 12.2.2020. Julkaisu on ladattavissa Valtioneuvoston sivuilta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162060

Arvioinnin tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen näkemys Tenon kalastussäännön toimivuudesta eri osapuolten kannalta sekä kartoittaa eri ryhmien näkemykset kalastussäännön muutostarpeista.

Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arvioinnin tavoitteena ei ollut tuottaa objektiivista ja laaja-alaista arviointitietoa kalastussäännön eri vaikutuksista (esim. taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset), vaan mahdollistaa osapuolten omien käsitysten esiin tuleminen ja yhteisen tilannekuvan luominen kiistanalaisesta asiasta. Arvioinnin toteutustavalla pyritään samalla edistämään osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta ja luoda parempaa pohjaa yhteiselle ongelmanratkaisulle.

Arvioinnin toteutti Akordin asiantuntijatiimi, johon kuuluivat Juha-Pekka Turunen, Lasse Peltonen ja Timo Karjalainen.

Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen, työ- tai opiskelukaverin pöydän ympärille käymään keskustelua tekoälystä?

EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen verkon kautta toteutettava kansalaiskeskustelu. Hanke on osa EU:n rahoittamaa Human Brain Project tutkimushanketta, jossa tehdään tutkimusta neurotieteen, tietojenkäsittelyn ja lääketieteen aloilla. Aiemmin hankkeessa on perustutkimuksen lisäksi koottu laajasti tekoälyn asiantuntijoiden näkemyksiä ja nyt kerätään tavallisten ihmisten näkemyksiä.

Sinun ja koollekutsumasi ryhmän ei tarvitse tietää mitään erityistä tekoälystä etukäteen.

Kansalaiskeskustelut käydään kaikissa maissa 5-8 hengen ryhmissä kasvotusten saman web-työkalun avulla. Keskustelun aikana verkkosivulta katsotaan neljä lyhyttä videota, joissa esitellään erilaisia aiheita tekoälyyn liittyen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä keskustelee videon herättämistä ajatuksista ja yksi keskustelijoista kirjaa näkemyksiä ylös vastaamalla verkkosivulla esitettyihin kysymyksiin. Tämän lisäksi kukin osallistuja osallistuu oman älypuhelimen tai tietokoneen kautta.

Kaikki keskusteluun ja vastaamiseen tarvittava tieto ja ohjeet ovat verkkosivulla suomeksi. Keskustelun arvioitu kesto on 2h 30min.

Tekniset vaatimukset keskustelun käymiselle

Koollekutsuja ilmoittautuu mahdollisimman pian (lokakuun loppuun mennessä) ja saa tunnukset verkkoalustalle keskustelun järjestämistä varten.

Varsinaisessa keskustelutilanteessa tarvitaan yksi verkossa oleva tietokone videoiden katsomista ja kysymyksiin vastaamista varten. Lisäksi kullakin keskusteluun osallistuvalla tulee olla oma verkossa oleva älypuhelin, tabletti tai tietokone henkilökohtaisia kysymyksiä varten.
Kansalaiskeskustelut käydään 14 Euroopan maassa ajanjaksolla, joka alkaa lokakuun alusta ja päättyy marraskuun loppuun. Kukin osallistuja voi osallistua vain yhteen keskusteluun.

Ota yhteyttä jonna@akordi.fi, jos olet kiinnostunut kutsumaan 5-8 hengen seurueen koolle (koollekutsuja mukaan lukien) ja osallistumaan ensimmäiseen koko Euroopan laajuiseen tekoälyä koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Akordi vastaa kansalaiskeskustelujen toteutuksesta Suomessa Tanskan Teknologirådetin partnerina.

Lisätietoa Human Brain Project -hankkeesta
https://www.humanbrainproject.eu/en/

Vantaalla käytiin keskustelua yleiskaavaluonnoksesta

Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä paikallisessa asukastilaisuudessa. Tiimimme oli fasilitoimassa tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsivät keskustelemaan Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa muun muassa liikenteeseen, asumiseen, viheraluiden käyttöön sekä palveluihin liittyen. Tilaisuuksia järjestettiin Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Kivistössä, Korsossa, Koivukylässä sekä Hakunilassa. Akordin Jonna on ollut lisäksi sparraamassa yleiskaavan suunnittelutiimiä työhön liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Lisätietoja kaavoitusprosessista: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille.

Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua niihin. Sidosryhmäosaaminen ja laadukas vuorovaikutus ovat avaimia konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Koulutuksessa pääset kuulemaan:

  • Yrityksen sosiaalisen toimiluvan peruspilareista sekä yrityksen ja sidosryhmien välisten kiistojen yleisimmistä piirteistä
  • Tavoista parantaa yrityksen sidosryhmäosaamista, toimia konfiktitilanteissa ja yhteensovittaa intressejä 
  • Käytännön esimerkkejä sosiaalisen toimiluvan saamisesta ja onnistuneesta sidosryhmätoiminnasta

 

Tilaisuus on avoin kaikille FIBSin jäsenille ja suunnattu yrityksille, joille teema on olennainen ja ajankohtainen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.fibsry.fi/tilaisuudet/konfliktiratkaisu-ja-sosiaalinen-toimilupa/

 

Ympäristösovittelun momentum Suomessa

Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle.

Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy.

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle huomiosta, että ympäristösovittelussa on usein kyse julkisen päätöksenteon tai suunnittelun avustamisesta tai julkisluontoisten, esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvien kiistojen ratkaisemisesta. Kun neuvottelussa on monia osapuolia, vaatii erilaisten intressien yhteensovittaminen erityistä prosessia, joka perustuu intressilähtöiselle neuvottelulle sekä yhteisten hyötyjen tavoittelulle. Prosessissa tärkeää on, että kaikki tahot, joita päätöksenteko tai suunnittelu koskee ovat neuvottelun osapuolina. Ympäristösovittelu voidaankin nähdä yhtenä keinona täydentää edustuksellisen demokratian tapoja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon.

Toinen keskeinen piirre, josta ryhmässä keskusteltiin oli ympäristösovitteluun liittyvä osaaminen ja pätevöitymisväylät. Ympäristösovittelu vaatii erityistä osaamista julkisten kiistojen hallintaan ja monenväliseen neuvotteluun liittyen, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tarjolla ympäristösovitteluun erikoistunutta koulutusohjelmaa. Ryhmässä nähtiin kuitenkin tärkeäksi alan osaamisen ja ammatillisen toiminnan standartointi. Ympäristösovittelua ohjaavat eettiset standardit, joista voit lukea lisää täältä.

Kolmanneksi ryhmässä keskusteltiin alan osaajien verkostoitumisesta, jonka kautta ymmärrystä ja osaamista voitaisiin laajentaa. Osallistujat toivoivat mahdollisuuksia tutustua ympäristösovittelun taustoihin sekä jakaa tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa mahdollisista verkostoitumistilanteista. Keskustelun päätteeksi kokosimmekin yhteen sähköpostilistan, jonka kautta tätä tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa. Jos olet kiinnostunut liittymään listalle, laita sähköpostia osoitteeseen emma@akordi.fi.