Julkisten riitojen ratkaisuapua tarjoava Akordi täyttää kahdeksan vuotta

Kahdeksanvuotias yritys taitaa olla jo ihan täysi-ikäinen. Muistan hyvin, kun se yksivuotiaana muutti pois kotoa omaan toimistoon.

Perustimme riippumattoman yhteiskunnallisen yrityksen Akordin yhdessä Lasse Peltosen kanssa sen jälkeen, kun palasimme Yhdysvalloista vuoden 2012-2013 kestäneeltä tutkimus- ja kouluttautumismatkalta. MITn ja Harvardin yhdessä järjestämässä Public Dispute Resolution valmennuksessa opimme menetelmiä, joilla monen osapuolen välisiä vaikeita julkisia ongelmia ratkotaan ulkopuolisen riippumattoman ’sovittelijan’ avustuksella. Vaikka kiistat näyttäytyvät usein yksittäisten ihmisten välisessä kärjekkäässä kommunikaatiossa, julkisten kiistojen ratkaisussa ei ole kyse näiden henkilöiden välisten kiistojen sovittelusta, vaan se on luonteeltaan systeemitasolla tapahtuvaa yhteistä ongelmanratkaisua, jota voidaan edistää suunnittelemalla parempia prosesseja.

Kotiinpaluu avasi silmät näkemään, että lukuisten ja laajapohjaisten työryhmien, neuvottelukuntien ja komiteoiden Suomessa monet asetelmat ovat todella kankeita ja toisinaan jäätyneet lukkoon. Kahdeksassa vuodessa kehitys ei ole sanottavammin mennyt eteenpäin.  Ongelma tulee siitä, että tärkeitä asioita ei saada paljon aikaa vievistä ponnisteluista ja kokoustamisesta huolimatta ratkaistua. Vaikka osallistumista ja yhteistyötä tehdään Suomessa määrällisesti paljon, yhteistyön laatua ja tuloksellisuutta on varaa parantaa hyvinkin paljon.

Lähdimme Akordin kautta edistämään julkisten kiistojen neuvottelevaa ratkaisua Suomessa keinoilla, joista oli tuolloin tarjolla jo paljon kokemuspohjaista ja tutkimuksella todennettua tietoa. Akordin tarjoaman avun voisi tiivistää neljään pääkohtaan:

1. Tilanteiden jäsentäminen, jotta tekemiselle hahmottuu ääriviivat ja suunta
2. Ratkaisuja hakevan prosessin vaiheistaminen
3. Yhteisen tietopohjan rakentaminen
4. Luottamuksen ja muiden yhteistyön edellytysten eli kapasiteetin kehittäminen

Olemme päässeet kokeilemaan uudenlaisia työskentelyn ja neuvottelun menetelmiä noin sadassa erilaisessa projektissa. Näihin on lukeutunut niin valtakunnan tason politiikkaprosesseja, alueellisia ja seudullisia strategisen suunnittelun prosesseja, paikallisia haastavia tilanteita, sekä ihan yksittäisiä tapaamisia. Vaikka jokainen tilanne on erilainen, monia toimeksiantoja yhdistää usein se, että tilanne on syystä tai toisesta mennyt solmuun tai jumiin ja liikkeelle pääsemiseen tarvitaan ulkopuolista apua.

Yksi asia, jonka olen nähnyt on se, että onnistumisen edellytykset luodaan jo kauan ennen kuin työryhmän työ alkaa. Tuolloin määritellään mitä tarvitaan, kenen tulisi olla mukana, mitä ongelmaa ratkotaan ja millaiset raamit työlle annetaan. Ilahduttavaa on se, että yhä useammin meidät kutsutaan mukaan suunnittelemaan monenvälistä yhteistyötä hyvin varhaisessa, jo perustusten rakentamisen vaiheessa.

Akordista on kasvanut näiden vuosien aikana myös arvokkaalla tavalla erilaisten ihmisten työpaikka ja monenlaista kokemusta ja asiantuntemusta yhdistelevä tiimi. Yhdeksi Akordin rooliksi on tullut käytännön harjoittelupaikan tarjoaminen Public Policy Mediation -alasta kiinnostuneille opiskelijoille. Kymmenes korkeakouluharjoittelija aloittaa oman jaksonsa helmikuun alussa. Ohjaus ja yhdessä oppiminen rikastuttaa puolin ja toisin. Viikko sitten Tampereen yliopiston graduseminaarissa esiteltiin neljäs Akordin projekteja käsittelevän progradutyön tutkimussuunnitelma. Valmiita progradu tutkimuksia löytyy Julkaisut sivulta.

Alla on nostoja ja esimerkkejä siitä, mitä edellä mainitut Akordin neljä pääasiallista palvelua ovat tarkoittaneet käytännössä.


Jonna Kangasoja
Akordin toinen perustaja ja toimitusjohtaja


Tilanteen jäsentäminen

Intressejä yhteensovittamaan pyrkivät monenväliset neuvotteluprosessit vaativat valmistelua. Konflikti- tai tilannekartoitus (konfliktikartoitus) on hyödyllinen ensimmäinen askel, kun halutaan saada aikaan laajasti hyväksyttyjä ja aikaa kestäviä ratkaisuja. Niitä syntyy tuomalla yhteisen ongelman äärelle kaikki ne toimijat, joita tarvitaan muotoutuvan ratkaisun toimeenpanoon.

Konflikti- ja tilannekartoituksia:

Saamelaisten kotiseutualueen valtion metsien käytön ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet Lue lisää

Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointi Lue lisää

Yhteisen tietopohjan rakentaminen

Yhteisen tietopohjan rakentaminen neuvotteluprosessin yhteydessä (’joint fact finding’) tarkoittaa sellaisen jaetun tiedon tuottamista, jonka kiistan osapuolet kokevat välttämättömäksi voidakseen tehdä hyvin informoituja päätöksiä. Erona moneen muuhun tiedontuotannon prosessiin on se, että tietoa ei tarjota suoraan esimerkiksi yksittäisen päätöksentekijän “käyttöön”, vaan joukko erilaisia intressejä edustavia toimijoita tulevat yhteen arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa ja keskustelemaan sen vaikutuksista päätöksentekoon.

Yhteisen tietopohjan rakentamista:

Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista (Argumenta-hanke) Lue lisää

Pohjoismainen merimetsotyöryhmä Lue lisää

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma Lue lisää

 

Keskusteluyhteyden ja ymmärryksen rakentamista:

Tuulivoiman ja poronhoidon yhteensovittamisesta keskusteltiin Rovaniemellä Lue lisää

 

Ratkaisuja hakevan prosessin vaiheistaminen

Akordin vaiheistetussa neuvottelumenettelyssä yhteensovitetaan kilpailevia ja ristiriitaiselta vaikuttavia tavoitteita (esim. yrityksen tai julkishallinnon tehokkuustavoitteet, ympäristöjärjestöjen tavoitteet luontoarvojen säilyttämisestä ja suojelemisesta, tai kansalaisten tavoitteet tasapuolisen kohtelusta) panostamalla prosessin laatuun ja läpinäkyvyyteen. Mahdottomiltakin tuntuvia solmuja saadaan auki silloin kun osapuolet kokevat, että prosessi on turvallinen, ratkaistava ongelma on määritelty oikein ja että vastuu ratkaisujen löytämisestä todella on heidän käsissään. Olennaisia elemettejä onnistumiselle ovat konsensuspohjainen päätöksenteko, yhteinen ongelmanratkaisu, neuvottelu, sekä syntyneiden päätösten toimeenpano ja seuranta.

Monenvälisiä neuvotteluprosesseja:

Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvotteluprosessi Lue lisää

Jyväskylän metsäohjelma Lue lisää

Iijoen vesistövisio Lue lisää

 

Strategista suunnittelua ja ratkaisuista neuvottelua:

Helsingin seudun MAL 2023 suunnitelma Lue lisää

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisvisio ja tarpeet Lue lisää

Tiesuunnittelun tukeminen maantie 180 Kurkela-Kuusisto hankkeessa Lue lisää

 

 

Uusien ratkaisujen ja käytäntöjen luomista:

Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (Boost for biodiversity offsets) Lue lisää

No Net Loss City – ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun Lue lisää

Kapasiteetin kehittäminen

Toimiakseen yhteistyö vaatii sen mahdollistavia rakenteita ja käytäntöjä, riittäviä resursseja sekä mukana olevien henkilöiden kykyä johtaa ja kannatella yhteistä toimintaa. Verkostojen, organisaatioiden ja/tai yksilöiden kapasiteettia tehdä mielekästä yhteistyötä voidaan kasvattaa esimerkiksi koulutuksella. Akordin Opi johtamaan yhteistyötä -koulutuksen ydin koostuu kolmesta elementistä: perusperiaatteista, prosesseista ja henkilökohtaisista taidoista. Koulutukset on koettu erittäin hyödyllisiksi ja osallistujat ovat kokeneet saaneensa konkreettisia työkaluja, joita voi soveltaa käytännössä.

Kapasiteetin kehittämistä:

Vesistökunnostuskoulutus Lue lisää
Opi johtamaan yhteistyötä -koulutus Lue lisää

 

Sovittelijapäivät saivat yleisöltä kiitosta onnistuneesta toteutuksesta ja yhteisöllisyydestä

Valtakunnalliset Sovittelijapäivät järjestettiin 4.-5.2.2021 jo toista kertaa. Tapahtuma toi yhteen noin 250 sovittelun ammattilaisia ja aiheesta kiinnostuneita kuulemaan ja keskustelemaan sovittelun ajankohtaisista asioista. Myös ympäristökiistojen sovittelu oli yksi päivien teemoista. Tapahtuma toteutettiin kokonaan etäyhteyksien välityksellä, ja yleisö piti tapahtumaa kokonaisuudessaan erittäin onnistuneena. Sovittelijapäivien sisällön ja ohjelman suunnittelusta vastasivat Oikeusministeriö ja Sovittelijapäivien valmisteluverkosto. Akordi vastasi päivien järjestelyistä, toteutuksesta ja fasilitoinnista.

Päivien ohjelma koostui monipuolisista luennoista ja temaattisista työpajoista. Katso koonti päivien sisällöstä ja osallistujien kokemuksista: Sovittelijapäivät_koonti. Luentojen aiheina olivat sovittelu suomalaisessa oikeusvaltiossa, sovittelukentän tila ja kehitysnäkymät, sovittelun ulottuvuudet ja rajat, saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn lähtökohdat sekä restoratiivinen oikeus lasten oikeuksiin liittyen. Luentotallenteet ovat katsottavissa Sovittelijapäivien sivuilla.

Kahdessatoista eri työpajassa päästiin syventymään tarkemmin eri aihepiireihin. Akordin Jonna Kangasojan ja Emma Luoman vetämässä työpajassa käsiteltiin luonnonvarojen ja maankäyttöön liittyvien ristiriitojen ratkaisua. Esimerkkitapauksena kuultiin Kainuun metsäkiistojen sovitteluprosessista, sen vaiheista, onnistumisista ja haasteista sekä vaihtoehtoisen riidanratkaisun lähestymistavan mahdollisuuksista. Lisäksi keskusteltiin osaamisen kehittämisestä alalla ja erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Työpajan pienryhmäkeskustelu innoitti osallistuneita jatkamaan yhteistä keskustelua myös Sovittelijapäivien ulkopuolella, ja lopuksi sovittiinkin yhteinen tapaaminen elokuulle. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan ja osallistumaan, ota yhteyttä emma@akordi.fi.

Luennot, työpajat ja toteutus keräsivät kehuja

Akordin keräämän palautteen mukaan yleisö piti erityisen onnistuneena puhujien valintaa ja luentoja, työpajatyöskentelyä sekä pienryhmäkeskusteluja uusien kasvojen kanssa. Kehuja keräsivät myös fasilitointi ja toteutus, erilaisilla sähköisillä alustoilla toimiminen sekä yhteisöllisyys ja verkostoitumismahdollisuudet. Etätoteutusta pidettiin osin jopa perinteistä kasvokkaista toteutusta parempana vaihtoehtona. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavan kerran vuonna 2023.

Poimintoja palautteesta:

Hyvä ilmapiiri mahdollisti jouhevat keskustelun aloitukset aina uusien naamojen kanssa – verkostoituminen ja tutustuminen toimi jopa paremmin kuin usein livetapahtumissa, joissa tulee helposti pyörittyä tuttujen seurassa!

Monipuoliset teemat, asiantuntevat luennot ja alustukset, inspiroivat keskustelut.

Fasilitointi erinomaista – asiantuntevaa ja rauhallisuudellaan kannattelevaa.

Tenon lohikiistassa otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan

Suomen ja Norjan valtioiden väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön päivittämisestä käynnistyvät keväällä. Akordi oli avustamassa kalastussäännön muutostarpeiden kartoittamisessa ja Suomen neuvottelutavoitteiden luonnostelussa Utsjoella 7.-8.3. järjestetyissä työpajoissa.

Lauantain työpaja oli avoin kaikille kiinnostuneille ja tilaisuudessa keskityttiin muutostarpeiden kartoitukseen 40 osallistujan voimin. Sunnuntain työpajassa kalastussopimuksen seurantaryhmä luonnosteli alustavia neuvottelutavoitteita.

Helmikuussa valmistunut Akordin raportti Tenon kalastussopimuksen vaikutukset: sopimuksen toimivuuden arviointi eri osapuolten näkökulmasta toi esiin kattavasti eri osapuolten kokemia kalastuksen sääntelyn ongelmia ja kipupisteitä mutta myös konkreettisia muutostarpeita, joita hyödynnettiin viime viikonlopun työpajoissa. Yhtenä osapuolten haastatteluihin perustuvan raportin johtopäätöksenä oli laajasti jaettu kokemus siitä, että ristiriidoista ja perustuslaillisista oikeudellisista erimielisyyksistä huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että osapuolet saisivat muodostettua mahdollisimman selkeät ja laajasti hyväksyttävät neuvottelutavoitteet Norjan kanssa käytävien neuvottelujen onnistumiseksi.

Raportista ja työpajoista saadun palautteen mukaan aktiivisella kuuntelulla, rakentavan keskustelun pelisäännöillä ja ulkopuolisen neutraalin tahon ohjaamalla työskentelyllä on paitsi löydetty joitakin yhteisiä konkreettisia tavoitteita myös samalla saatu myös parannettua keskusteluilmapiiriä ja edistettyä yhteistyön edellytyksiä siitäkin huolimatta, että konflikti on varsin syvä ja lopullisia hyväksyttäväksi koettavia ratkaisuja ei ole vielä näköpiirissä.

Taustaa:

Suomen ja Norjan välinen Tenojoen kalastussopimus astui voimaan maaliskuussa 2017. Käsittelyn yhteydessä eduskunta linjasi, että sopimuksen toimivuutta arvioidaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi arviointityön ulkopuoliselta neutraalilta taholta. Akordi aloitti kalastussopimuksen toimivuuden arviointityön marraskuussa 2019. Raportti julkaistiin 12.2.2020. Julkaisu on ladattavissa Valtioneuvoston sivuilta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162060

Arvioinnin tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen näkemys Tenon kalastussäännön toimivuudesta eri osapuolten kannalta sekä kartoittaa eri ryhmien näkemykset kalastussäännön muutostarpeista.

Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arvioinnin tavoitteena ei ollut tuottaa objektiivista ja laaja-alaista arviointitietoa kalastussäännön eri vaikutuksista (esim. taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset), vaan mahdollistaa osapuolten omien käsitysten esiin tuleminen ja yhteisen tilannekuvan luominen kiistanalaisesta asiasta. Arvioinnin toteutustavalla pyritään samalla edistämään osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta ja luoda parempaa pohjaa yhteiselle ongelmanratkaisulle.

Arvioinnin toteutti Akordin asiantuntijatiimi, johon kuuluivat Juha-Pekka Turunen, Lasse Peltonen ja Timo Karjalainen.

Ilmoittaudu mukaan kansalaiskeskusteluun tekoälystä

Voisitko ajatella kutsuvasi muutaman ystävän, perheenjäsenen, työ- tai opiskelukaverin pöydän ympärille käymään keskustelua tekoälystä?

EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen verkon kautta toteutettava kansalaiskeskustelu. Hanke on osa EU:n rahoittamaa Human Brain Project tutkimushanketta, jossa tehdään tutkimusta neurotieteen, tietojenkäsittelyn ja lääketieteen aloilla. Aiemmin hankkeessa on perustutkimuksen lisäksi koottu laajasti tekoälyn asiantuntijoiden näkemyksiä ja nyt kerätään tavallisten ihmisten näkemyksiä.

Sinun ja koollekutsumasi ryhmän ei tarvitse tietää mitään erityistä tekoälystä etukäteen.

Kansalaiskeskustelut käydään kaikissa maissa 5-8 hengen ryhmissä kasvotusten saman web-työkalun avulla. Keskustelun aikana verkkosivulta katsotaan neljä lyhyttä videota, joissa esitellään erilaisia aiheita tekoälyyn liittyen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä keskustelee videon herättämistä ajatuksista ja yksi keskustelijoista kirjaa näkemyksiä ylös vastaamalla verkkosivulla esitettyihin kysymyksiin. Tämän lisäksi kukin osallistuja osallistuu oman älypuhelimen tai tietokoneen kautta.

Kaikki keskusteluun ja vastaamiseen tarvittava tieto ja ohjeet ovat verkkosivulla suomeksi. Keskustelun arvioitu kesto on 2h 30min.

Tekniset vaatimukset keskustelun käymiselle

Koollekutsuja ilmoittautuu mahdollisimman pian (lokakuun loppuun mennessä) ja saa tunnukset verkkoalustalle keskustelun järjestämistä varten.

Varsinaisessa keskustelutilanteessa tarvitaan yksi verkossa oleva tietokone videoiden katsomista ja kysymyksiin vastaamista varten. Lisäksi kullakin keskusteluun osallistuvalla tulee olla oma verkossa oleva älypuhelin, tabletti tai tietokone henkilökohtaisia kysymyksiä varten.
Kansalaiskeskustelut käydään 14 Euroopan maassa ajanjaksolla, joka alkaa lokakuun alusta ja päättyy marraskuun loppuun. Kukin osallistuja voi osallistua vain yhteen keskusteluun.

Ota yhteyttä jonna@akordi.fi, jos olet kiinnostunut kutsumaan 5-8 hengen seurueen koolle (koollekutsuja mukaan lukien) ja osallistumaan ensimmäiseen koko Euroopan laajuiseen tekoälyä koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Akordi vastaa kansalaiskeskustelujen toteutuksesta Suomessa Tanskan Teknologirådetin partnerina.

Lisätietoa Human Brain Project -hankkeesta
https://www.humanbrainproject.eu/en/

Vantaalla käytiin keskustelua yleiskaavaluonnoksesta

Vantaan yleiskaavaluonnosta esiteltiin yhteensä yhdeksässä paikallisessa asukastilaisuudessa. Tiimimme oli fasilitoimassa tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsivät keskustelemaan Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa muun muassa liikenteeseen, asumiseen, viheraluiden käyttöön sekä palveluihin liittyen. Tilaisuuksia järjestettiin Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Kivistössä, Korsossa, Koivukylässä sekä Hakunilassa. Akordin Jonna on ollut lisäksi sparraamassa yleiskaavan suunnittelutiimiä työhön liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Lisätietoja kaavoitusprosessista: https://www.vantaa.fi/yleiskaava2020

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille.

Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua niihin. Sidosryhmäosaaminen ja laadukas vuorovaikutus ovat avaimia konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Koulutuksessa pääset kuulemaan:

  • Yrityksen sosiaalisen toimiluvan peruspilareista sekä yrityksen ja sidosryhmien välisten kiistojen yleisimmistä piirteistä
  • Tavoista parantaa yrityksen sidosryhmäosaamista, toimia konfiktitilanteissa ja yhteensovittaa intressejä 
  • Käytännön esimerkkejä sosiaalisen toimiluvan saamisesta ja onnistuneesta sidosryhmätoiminnasta

 

Tilaisuus on avoin kaikille FIBSin jäsenille ja suunnattu yrityksille, joille teema on olennainen ja ajankohtainen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.fibsry.fi/tilaisuudet/konfliktiratkaisu-ja-sosiaalinen-toimilupa/

 

Ympäristösovittelun momentum Suomessa

Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle.

Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy.

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle huomiosta, että ympäristösovittelussa on usein kyse julkisen päätöksenteon tai suunnittelun avustamisesta tai julkisluontoisten, esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvien kiistojen ratkaisemisesta. Kun neuvottelussa on monia osapuolia, vaatii erilaisten intressien yhteensovittaminen erityistä prosessia, joka perustuu intressilähtöiselle neuvottelulle sekä yhteisten hyötyjen tavoittelulle. Prosessissa tärkeää on, että kaikki tahot, joita päätöksenteko tai suunnittelu koskee ovat neuvottelun osapuolina. Ympäristösovittelu voidaankin nähdä yhtenä keinona täydentää edustuksellisen demokratian tapoja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon.

Toinen keskeinen piirre, josta ryhmässä keskusteltiin oli ympäristösovitteluun liittyvä osaaminen ja pätevöitymisväylät. Ympäristösovittelu vaatii erityistä osaamista julkisten kiistojen hallintaan ja monenväliseen neuvotteluun liittyen, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tarjolla ympäristösovitteluun erikoistunutta koulutusohjelmaa. Ryhmässä nähtiin kuitenkin tärkeäksi alan osaamisen ja ammatillisen toiminnan standartointi. Ympäristösovittelua ohjaavat eettiset standardit, joista voit lukea lisää täältä.

Kolmanneksi ryhmässä keskusteltiin alan osaajien verkostoitumisesta, jonka kautta ymmärrystä ja osaamista voitaisiin laajentaa. Osallistujat toivoivat mahdollisuuksia tutustua ympäristösovittelun taustoihin sekä jakaa tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa mahdollisista verkostoitumistilanteista. Keskustelun päätteeksi kokosimmekin yhteen sähköpostilistan, jonka kautta tätä tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa. Jos olet kiinnostunut liittymään listalle, laita sähköpostia osoitteeseen emma@akordi.fi.