Etelä-Pohjanmaalla pohdittiin soiden käyttöä kansalaisraadissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavaehdotuksen tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelu ja soiden muu käyttö. Kansalaisraati on osa kokeilua, jolla testataan uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin Jonna Kangasoja avusti ja fasilitoi raadin työskentelyä.

Raatiin valittiin yhteensä 15 henkilöä 37 ilmoittautuneesta. Ryhmän jäsenet edustivat eri ikäryhmiä, sekä erilaisia näkemyksiä siitä, miten soita tulisi käyttää. Keskustelua käytiin turvetuotannosta ja soiden suojelusta, mutta myös muun muassa vesien suojelusta sekä suoalueiden virkistyskäytöstä. Raati kokoontui kolme kertaa syys-lokakuussa.

Raati ei ollut näkemyksissään yksimielinen, mutta kolmen kokoontumisen lopputuloksena ryhmä pystyi muodostamaan yhteisen kannanoton Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kannanoton mukaan maakuntakaavan tavoitteena on oltava kestävä soidenkäyttö.

Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa, mutta uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa.

Raadin jäsenten antama palaute työskentelystä oli erittäin positiivista. Etelä-Pohjanmaan liitolle kokemus oli rohkaiseva ja loi hyvän pohjan yhteiseen harkintaan perustuvien osallistumismenetelmien hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa.  Raadin jäsenet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että raadin kautta heille tarjoutui paikka ja aika avoimelle keskustelulle.

Uutisia kansalaisraadista:

https://yle.fi/uutiset/3-10445620

https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/soiden-kayttoa-pohtineelta-kansalaisraadilta-evastysta-maakunnan-paattajille

 

Iijoella löydettiin yhteinen tahtotila

Iijoen otvan neuvottelukunta piti torstaina 20.9.2018 vesistövisioprosessin viimeisen kokouksensa. Kokous seurasi keskiviikkona Oulun Kierikkikeskuksessa järjestettyä Iijoki Foorumia, jossa keskusteltiin vesistövision saavutuksista ja opeista sekä Iijoen vesistöalueen kehittämisen seuraavista askeleista.

Iijoen otva on Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien ja sidosryhmien vuorovaikutukseen perustuva hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Iijoen yhteistä vesistövisiota ja hankkeita, jotka tukevat vaelluskalakantojen, veden laadun sekä alueen vetovoiman ja virkistysmahdollisuuksien suotuisaa kehitystä. Hanke kesti yhteensä kaksi vuotta ja sen aikana tuotettiin Iijoen aluetta koskeva vesistövisio.

Viimeisessä tapaamisessa kirjattiin ylös vesistövisiotyön onnistumisia. Prosessin eteneminen ja hallinta, konkreettiset hankkeet, erilaisten näkemysten yhteensovittaminen, rakentava keskustelu, uuden oppiminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen saivat neuvottelukunnan jäseniltä kiitosta. Akordi kiittää kuluneesta prosessista ja toivoo yhteistyön alueen toimijoiden kanssa jatkuvan myös jatkossa. Vesistövisioprosessin vaiheista voit lukea lisää täältä.

Hankkeen vesistövisiotyöstä julkaistussa toimintamallissa on kuvattu hankkeen eri osa-alueet, joita olivat esiselvitys, neuvottelukunnan kokoaminen ja työskentely, paikkatietokysely Iijoen arvoista, paikalliset työpajat, Iijoen Wiki-sivusto, vesistövisio-dokumentti, vision toteutukseen tähtäävä toimenpideohjelma, Iijoki Foorumit sekä sopimus jatkuvuuden varmistamiseksi. Toimintamalli on luettavissa täältä.

Video osallistujien kokemuksista: https://vimeo.com/300548276

Iijoen otvan neuvottelukunnan jäsenten kirjaamia Iijoen vesistövisiotyön onnistumisia:

Prosessin hallinta

  • Onnistuttiin kokoamaan keskeiset tahot saman pöydän ääreen
  • Toimijakenttä tuli tutuksi
  • Toimijat tulivat tutuksi ja heidän kanssaan oli helppo verkostoitua
  • Tilaisuudet hyvin järjestettyjä ja vedettyjä
  • Onnistuttiin asioiden käsittelyssä
  • Mielenkiinto säilyi läpi prosessin
  • Jatkokehittämiselle hyvä perusta ja tavoitteita
  • Sitoutuminen jatkotyöhön
  • Loistavasti koordinoitu

Tavoitteellisuus

  • Onnistuttiin asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa
  • Visiotyö valmistui
  • Itse asia eteni
  • Saatiin konkreettisia hankkeita  vireille ja liikkeelle
  • Konkreettiset hankkeet loivat uskoa onnistumiseen

Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen

  • Pystyttiin hyvin keskustelemaan vaikeistakin asioista
  • Saatiin erilaisin taustoin olevat tahot tekemään työtä yhteisen tavoitteen eteen
  • yhteisen tahtotilan löytäminen
  • Konsultin neutraalius oli tärkeää

Vuorovaikutustilanteet

  • Hyvät keskustelut
  • Kaikkia kuunneltiin
  • Toisten kuunteleminen lisääntyi
  • Innostuneen ilmapiirin aikaansaaminen ja säilyttäminen
  • Keskusteleva ja hyvä ilmapiiri
  • Vuorovaikutteisuus ja osallistuminen onnistuivat

Uuden oppiminen

  • Oppimista uusista asioista
  • Parempi ymmärrys ja hyväksyntä kaikkien tavoitteista
  • Havainto: kaikki ei ole mustavalkoista
  • Syntyi kokonaisnäkemys

Uudenlainen toimintakulttuuri

  • Keskustelukulttuurin merkittävä muutos
  • ”Lukkojen avautuminen”
  • Onnistuttiin hyvän hengen luomisessa asioiden eteenpäin viemiseksi
  • Onnistuttiin luottamuksen rakentamisessa
  • Uskoa ja toivoa Iijokeen

 

Otva-hankkeen sivut: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva

Miten rakennetaan seudun yhteinen tahto ja sitoudutaan siihen?

Eilen 5.9.2018 Finlandia-talolla oli koolla satakunta seudun päätöksentekijää keskustelemassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuudesta MAL 2019 seminaarissa. MAL tarkoittaa maakäyttöä, asumista ja liikennettä, joiden seudullista kehittämistä on tarkasteltava samanaikaisesti. Suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa lausuntokierrokselle. Lausuntojen pohjalta suunnitelma viimeistellään ja viedään päätöksentekoon vuoden 2019 maaliskuussa.

 

Tavoitteet ovat yhteisiä, keinot puhuttavat edelleen

MAL 2019 suunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2016 perusteellisen selvitystiedon tuottamisella ja yhteisistä tavoitteista sopimisella. Suunnitelmaa on valmisteltu neljän tavoitteen pohjalta: vähäpäästöinen, sosiaalisesti kestävä, elivoimainen ja hyvinvoiva seutu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on varmistettu vaikutustenarvioinnissa mittareilla, jotka näyttävät miten hyvin eri toimet ja ratkaisut kutakin tavoitetta edistävät.

Määrällisesti sitova tavoite on, että Helsingin seudun on kyettävä vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2005 tasosta). Nykyinen suunnitelmanluonnos ei vielä yllä tähän. Kyse ei ole helposta paketista – vaikka kaikki tiedossa olevat keinot käytettäisiin, on löydettävä niiden lisäksi vielä uusiakin, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa.

 

Neuvottelussa tärkeintä on ymmärtää osapuolten tarpeet

Neljäntoista kunnan yhteisesti hyväksytyn suunnitelman aikaansaaminen on aito neuvotteluhaaste. Seudun kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia paitsi kooltaan, myös kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien puolesta riippuen siitä missä ne sijaitsevat seudun rakenteessa. Jokainen mukana oleva kunta tasapainottelee kahden näkökulman välillä: mikä on ensisijaista ja tärkeää juuri meidän kuntamme kannalta ja toisaalta, millä ratkaisuilla on eniten merkitystä koko seudun toimivuuden kannalta.

 

Akordin tiimi valmiina fasilitoimaan luottamushenkilötilaisuuden keskusteluita.

 

Eilen Finlandia-talolla järjestetyssä seudun luottamushenkilöseminaarissa tuli esiin, että päätöksentekijät välittävät ihmisten tarpeista, eli siitä miten hyvin suunnitelmaan sisällytetyillä ratkaisuilla pystytään varmistamaan sujuva hyvä arki kaikille seudun asukkaille. Tämä tarkoittaa mm. työmatkojen sujuvuutta ja sitä, että niihin kuluva aika on kohtuullinen, palvelujen saavutettavuutta, ruuhkattomuutta, sekä terveellistä, turvallista ja sosiaalisesti kestävää elinympäristöä.

Finlandia-talolla tuli esiin myös osapuolten prosessiin liittyviä tarpeita: erityisesti pienemmillä kunnilla on tarve tulla suunnittelussa kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Kaikilla on tarve reiluun ja tasapuoliseen kohteluun, sekä kukin erityistilanteen huomioimiseen. Tämä tarkoittaa erilaisten kuntien tilanteiden pohtimista ja suunnitelman reaalivaikutusten avaamista kunkin kohdalta: mitä tämä maksaa ja mitä hyötyjä se tuottaa. Toisaalta on pystyttävä avaamaan yksilöllisesti mitä tarkoittaisi se, että yhteistä suunnitelmaa ei synny. Seudun kasvaessa nykytila ei ole vaihtoehto, joka olisi enää valittavissa, vaan on varauduttava mm. kasvavan seudun liikkumistarpeisiin ja niiden seurauksiin.

Neuvottelunäkökulmasta näihin sekä sisällöllisiin, että prosessiin liittyviin tarpeisiin vastaaminen kannattaa nostaa kaikkein tärkeimmäksi kärjeksi suunnitelman viimeistelyssä. Jos siinä onnistutaan, voidaan seudun yhteisesti hyväksymän suunnitelman pohjalta aloittaa MAL-neuvottelut valtion kanssa.

Jonna Kangasoja

Miten kaupunginosalle voidaan rakentaa suunnittelua ohjaava visio?

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä.

Kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden yhdessä tuottama visio ulottuu vuoteen 2030.  Työssä keskeistä on ollut alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien sekä kaupungin suunnittelijoiden ja henkilöstön vuoropuhelu sekä jaetun ymmärryksen muodostaminen. Kaupunginosavisiosta valmistunut julkaisu on synteesi työn aikana synnytetyistä ideoista ja luo pohjan Herttoniemen kaupunginosan tulevaisuuden kehittämiselle. Kaupunginosavisio kuvaa koko Herttoniemen kaupunginosan mahdollista ja toivottavaa tulevaisuutta. Yhdessä työstetty tahtotila alueen kehittämisestä tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että kaupunkilaiset ja viranhaltijat pystyvät toimimaan yhdessä myös vision toteuttamiseksi.

Kevään ja kesän 2018 aikana laadittu kaupunginosavisio on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kokeiluhanke. Hankkeessa konkretisoitiin sitä mitä kaupunkistrategian linjaukset osallisuuden ja yhdessä tekemisen vahvistamisesta ja kaupungin paikallisuudesta kasvavasta yhteisöllisyydestä voivat tarkoittaa käytännössä.

Visio tehtiin yhdessä

Työ kytkettiin alusta asti kiinteästi paikallisten toimijoiden omiin suunnitelmiin ja hankkeisiin, sekä kolmeen ajankohtaiseen viralliseen suunnitteluprosessiin:

  •    Koulujen, päiväkotien, nuorisotilojen ja muiden julkisten tilojen tarpeen kartoittamiseen
  •    Katujen, puistojen ja viheralueiden suunnitteluun (aluesuunnitelman laadinta)
  •    Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavan suunnitteluperiaatteiden laatimiseen

Visiotyö alkoi tilanteen kartoituksella loppuvuodesta 2017. Odotuksia ja tarpeita kartoittaviin taustahaastatteluihin osallistui alueelta noin 55 henkilöä. Mukana haastatteluissa oli noin 30 henkilöä niin sanotuista ’hiljaisista ryhmistä’, kuten nuoria ja maahanmuuttajia. Lisäksi työssä haastateltiin keskeisiä virkahenkilöitä ja järjestettiin kaupungin sisäisille toimijoille kaksi työpajaa, joissa visiotyön tavoitteita täsmennettiin. Kaupunginosavision lanseeraus tapahtui Herttoniemenrannassa 1.10.2017 LähiöFestin yhteydessä.

Kaupunginosavisiota työstettiin kevään 2018 aikana kolmessa avoimessa visioillassa. Visioilloissa käsiteltiin lisäksi joitain alueen erityiskysymyksiä, kuten Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavaa. Kaikki visioillat olivat avoimia ja osallistujia oli kussakin illassa yli 100. Tilaisuuksien lisäksi työtä edistettiin yhteistyöryhmän tapaamisissa, sekä kaupunginosavisiota varten perustetussa Facebook-keskusteluryhmässä (Kaupunginosavisio Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori). Työn aikana toteutettiin myös Herttoniemen kaupunginosaa käsittelevä verkkokarttakysely. Kyselyyn saatiin yli 2000 vastaajaa. Neljäs avoin visioiltapäivä järjestettiin 26.8. Herttoniemipäivän yhteydessä.

Visiotyön suunnittelusta, toteutuksesta ja fasilitoinnista vastasi yhdessä Akordin kanssa MDI sekä Mapita Oy. Vision sisältöihin ja visioiltoihin liittyvää suunnittelua ja keskustelua käytiin yhteistyöryhmän kanssa, jossa oli mukana alueen avaintoimijoita sekä kaupungin keskeisiä kaupunkiympäristön toimialan vastuuhenkilöitä. Työtä tukemaan koottiin ohjausryhmä, jossa oli mukana kaupunkiympäristön ja muiden toimialojen johtoa. Yhteistyöryhmä kokoontui kevään ja kesän 2018 aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja työtä tukemaan koottu ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa.

Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten osallistumisen oman ympäristön pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa kaupunkikehittämiseen. Kaupunginosavision toteutuminen vaatii koordinointia eri toimijoiden välillä sekä hankkeen selvää omistajuutta paitsi alueen toimijoilta myös kaupungilta. Parhaimmillaan visiotyö toimii pohjana alueen suunnittelulle ja informoi yksittäisiä suunnitteluhankkeita.

Tutustu kaupunginosavision esittelysivustoon (linkki) sekä lue visiodokumentti.

Visiotyöstä kootusti osoitteessa: www.hel.fi/herttoniemenvisio

Iijoen vesistövisio toteutuu yhteistyöllä

Maaliskuussa 2016 aloitettu Iijoen vesistövision laatiminen osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta on saatu päätökseen. Visiotyön painopisteenä oli Iijoen arvojen kehittäminen yhteisön omana hankkeena niin, että kaikki osapuolet kokisivat vision omakseen ja sitoutuisivat siihen. Tärkeämpää kuin vision tuottaminen sinänsä oli yhdessä tekemisen ja Iijoen arvoja kehittävään työhön sitoutumisen vahvistaminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen.

Iijokeen on toivottu nousukalaa jo vuosikymmeniä, mutta merkittävät kehitysaskeleet ovat jääneet käytännössä toteuttamatta. Joen käyttöoikeuksien jakaantuessa monelle eri taholle yhteisen näkemyksen muodostaminen joen kehityssuunnista on ollut haastavaa ja pitkään jatkunut kiistely on aiheuttanut myös luottamuspulaa eri toimijoiden välillä. Joen arvo kuitenkin ymmärretään alueella ja määrätietoisella yhteistyöllä joki voisi tukea alueen kehitystä entistä paremmin.

Ennen kun yhteistä visiota vesistön tulevaisuudesta lähdettiin rakentamaan, haluttiin selventää lähtötilannetta sekä visiotyön edellytyksiä. Laajan haastattelukierroksen avulla kartoitettiin sidosryhmien tavoitteita, uhkia ja epävarmuuksia liittyen Iijoen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Esiselvityksen mukaan tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat vaelluskalojen palauttaminen sekä veden laadun parantaminen. Uudenlaisen yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen tarve oli kuitenkin ilmeinen.

 

Työn tavoitteet ja toteutus

Työn tavoitteena oli laatia eri toimijoiden ja alueen asukkaiden hyväksymä vuoteen 2030 ulottuva visio Iijoelle ja edistää yhteisesti asetettujen toimenpiteiden toteutumista. Iijoen vesistöaluetta on jo pitkään kehitetty erilaisten julkishallinnon projektien kautta, mutta nyt työhön haluttiin mukaan laajemmin myös alueen yritykset ja asukkaat. Visiohanke oli luonteeltaan kansallinen pilotti, jolla haettiin uutta mallia jokialueiden monitoimijaiseen kehittämiseen. Prosessissa ja sen raportoinnissa ja dokumentoinnissa pyrittiin avoimuuteen, jota monikanavainen viestintä sekä tiedotus ja hankkeen ajantasaiset nettisivut palvelivat.

Visioprosessin toteuttajaorganisaatioina toimivat Akordi yhdessä Pöyryn Finlandin Oy:n ja Mapita Oy:n kanssa. Työn toteuttaminen vaati kokonaisvaltaista monitoimijaisen prosessin hallintaa sekä eri osapuolten intressien yhteensovittamista yhteisen vision rakentamiseksi. Visioprosessissa piti huolehtia samanaikaisesti kolmesta eri ulottuvuudesta: 1) asiakysymyksistä, kuten vaelluskalojen palauttamisen keinoista, 2) prosessista, kuten neuvottelukunnan roolista ja visioprosessin suhteesta paikalliseen päätöksentekoon sekä 3) toimivan yhteistyön ja luottamuksen rakentamisesta toimijoiden välillä.

Hankkeen ytimessä oli sidosryhmien hedelmällisen vuoropuhelun rakentaminen. Yhteensovittamisen haasteita lähestyttiin osapuolten välisen neuvottelun näkökulmasta tarkoituksena keskinäisen ymmärryksen ja kunnioitusta tukevan neuvottelutavan avulla lisätä osapuolten välistä luottamusta. Koko visioprosessissa hyödynnettiin neuvottelevan yhteensovittamisen sykliä, joka tarjosi puitteet ja toimintatavat visiotyölle.

 

Aloitusvaiheen tilannekartoitus ja neuvottelukunnan kokoaminen

Vaikka esiselvitys oli jo tuottanut tietoa eri toimijoiden intresseistä, oli prosessin aluksi kuitenkin tarpeen selvittää tarkemmin osapuolten lähtökohtia, sitoutumisen tasoa ja varauksia osallistumiselle. Kartoitus toteutettiin eri toimijoiden ja sidosryhmien kahdenvälisillä luottamuksellisilla haastatteluilla. Samalla varmistettiin, että neuvottelukuntaan osallistuvilla oli vahva mandaatti osallistua ja määritellä vision tavoitteita. Neuvottelukunta koottiin laajasta, erilaisia intressejä edustavasta alueen sidosryhmäjoukosta. Neuvottelukunnan tehtävänä oli ohjata visiotyön etenemistä ja se oli visioprosessin päätöksentekoelin. Neuvottelukunta kokoontui hankkeen kuluessa noin neljännesvuosittain. Akordi yhdessä Pöyryn kanssa suunnitteli ja fasilitoi kuntien päättäjistä, asiantuntijoista ja eri alojen toimijoista koostuvan neuvottelukunnan vesistövisiotyötä.

 

Prosessin käynnistys- ja määrittelyvaihe

Visioprosessin painopiste oli vision aloituksessa. Aloitusvaihe oli kriittinen koko prosessin onnistumisen kannalta, että työ saatiin liikkeelle oikealla jalalla. Luottamuksen rakentaminen oli koko vision kannalta avainasemassa. Lisäksi toimintaan haluttiin alusta lähtien kytkeä toimenpiteitä, jotta mielikuva visiosta pelkkänä jaaritteluna ilman konkreettisia toimia saatiin murrettua. Onnistumisina ja eteenpäin vievinä toimenpiteinä saatiinkin sovittua ja hyväksyttyä vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteet, kuten kalatien rakentaminen Raasakkaan. Vaelluskalakärkihanke on Pohjois-Pohjanmaan tähän saakka mittavin vaelluskalojen palauttamishanke ja tämä oli suuri etappi myös yhteistyön vahvistumisessa.

Neuvottelukunnan kokoontuessa ensimmäistä kertaa sovittiin prosessille yhteiset pelisäännöt, joiden määrittely toimintatapojen ohjaamiseksi on tärkeää. Pelisäännöissä sovittiin muun muassa, että päätöksenteossa pyritään konsensukseen, sillä enemmistö- ja äänestyspäätöksen teko nakertavat prosessin ja toimijoiden välistä luottamusta. Aloitusvaiheessa myös järjestettiin koulutustilaisuus yhteistoiminnallisesta työtavasta ja neuvottelevasta yhteensovittamisesta. Lisäksi sovittiin yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja tärkeimmät aihealueet, jonka jälkeen voitiin näitä teemoja edistää esim. erillisillä hankkeilla yhteistyössä Otva-hankkeen kanssa.

Neuvottelukunnan tapaamisissa hyödynnettiin perinteisen kokoustekniikan sijaan keskusteluja aktivoivaa fasilitointia. Yksittäiset kokoukset suunniteltiin niin, että ne palvelivat sekä substanssipäätöksentekoa että yhteistyön ja luottamuksen luontevaa rakentumista toimijoiden välillä.

 

Tiedon ja vision ideoiden kokoamisen vaihe

Tiedon kokoamisen vaiheessa Iijoen jokivarren asukkaille ja käyttäjäryhmille järjestettiin paikkatietopohjainen kysely, jossa kartoitettiin tietoa Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista. Neuvottelukunta osallistui aktiivisesti työskentelyssään kyselyn laatimiseen sekä kyselyaineiston jatkojalostamiseen.

Paikallisten tarpeita, ideoita ja toiveita koottiin Iin, Oulun (Yli-Iin), Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon paikallistilaisuuksissa. Tavoitteena oli tuottaa ruohojuuritason tietoa paikallisista haasteista, tarpeista ja kehittämisideoista Iijoen arvon nostamiseksi. Osana tiedon- ja ideoiden kokoamista järjestettiin myös Iijoki Foorumi, joka keräsi yli 70 Iijoen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa keskustelemaan Iijoen vetovoimasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi hankkeessa rakennettiin Iijoki-wiki, joka on avoin paikkatietopohjainen kanava jatkuvatoimiselle tiedon ja kansalaishavaintojen kokoamiselle Iijoen tilasta ja kehityksestä. Nuorten ääni haluttiin saada kuuluviin vision ideoiden kokoamiseen liittyen: Pudasjärven ja Iin lukiolaiset esittelivät omia ideoita ja toiveita Iijoen tulevaisuudesta neuvottelukunnalle sekä Iijoki Foorumissa.

Tiedon ja vision ideoiden kokoamisen vaihe synnytti ideapankin Iijoen arvoa nostavista kehittämistoimenpiteistä, joista neuvottelukunta työsti ja priorisoi ideoita toimenpideohjelmaan vision tavoitteiden muuttamiseksi toimenpiteiksi.

 

Iijoen vision laatiminen ja jatkuvuuden varmistaminen

Neuvottelukunta on työstänyt yhteistä vesistövisiota ja työ alkaa siltä osin olla valmis. Iijoen vesistövisio julkaistiin 27.2.2018, mutta neuvottelukunta jatkaa työtään yhteisten toimenpiteiden ja uusien hankkeiden priorisoinnin ja suunnittelun parissa vielä ensi syksyyn saakka.

Visioprosessi on jo luonut hyvät edellytykset yhteistyön jatkumiselle alueella, minkä osoitti myös kalatalousvelvoitteiden tarkistaminen Iijoella. Vaikka velvoitekokonaisuus jakoi neuvottelukunnan mielipiteet, rakentavaa yhteistyötä pystyttiin jatkamaan kaikkia osapuolia kunnioittaen ja arvostaen. Tärkeä ja kriittinen vaihe vision toteuttamiseksi onkin vielä edessä: toimijoiden vakiintuneen ja rakentavan yhteistyön Iijoella on jatkuttava vielä visioprosessin jälkeenkin.

 

Lisätietoja ja materiaalia visioprosessista: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva/ajankohtaista

Tutustu vesistövisioon tästä

Tutustu visiodokumenttiin tästä

Iijoen vesistövisioprosessi

Taustaa Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava suurjoki. Iijoella on useita käyttömerkityksiä ja arvoja, mutta alueella on nähty, että joessa olisi potentiaalia myös nykyistä enempään ja että määrätietoisesti kehitettynä joki voisi tukea alueen kehitystä nykyistä paremmin. Laajan ja osittain rakennetun vesistön merkittävät kehitysaskeleet ovat kuitenkin käytännössä olleet vaikeita. Yhteistä näkemystä kehityssuunnista ei ole löytynyt, sillä jokeen […]

Dialogi: Opetusministeri ja saamelaisnuoret: Saamen kielten säilyttäminen ja elvyttäminen on yhteinen asiamme

Saamen kielten ja kulttuurin nykytilanteesta keskusteltiin 14.11.2017 Helsingissä, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tapasi saamelaisnuoria. Nuoret kertoivat opetusministerille omista kokemuksistaan muun muassa saamen kielen opiskelusta, kielen merkityksestä omaan identiteettiin, kielen menetyksestä ja sen takaisin ottamisesta sekä saamen kielten asemasta ja nykytilanteesta.

Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston yhteistyössä järjestämään vuoropuheluun osallistuivat opetusministerin, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n edustajien lisäksi muun muassa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta. Keskustelua seurasivat myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan, Lapsiasiavaltuutetun ja Ihmisoikeusliitto ry:n edustajat.

Tilaisuus oli osa oikeusministeriön koordinoimaa Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -hanketta, jonka päätavoitteena on osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa tuoda esiin dialogisuutta toimivan demokratian perusedellytyksenä sekä löytää uusia tapoja rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Akordin Jonna Kangasoja ja Lasse Peltonen fasilitoivat dialogia.

 

Tiedote kokonaisuudessaan oikeusministeriön sivuilla:

http://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/opetusministeri-ja-saamelaisnuoret-saamen-kielten-sailyttaminen-ja-elvyttaminen-on-yhteinen-asiamme