Konfliktikartoitus petaa intressien yhteensovittamista

Intressejä yhteensovittamaan pyrkivät monenväliset neuvotteluprosessit vaativat huomattavasti kahden osapuolen välistä neuvottelua laajempaa valmistelua. Usein on ratkaistava keiden osapuolten ja tahojen tulisi olla mukana, ja mitkä ovat ne keskeiset kiistakysymykset, joita prosessissa tulisi käsitellä. Näiden rajaamisessa ja valmistelussa auttaa ammattilaisen neutraalin osapuolen tekemä konfliktikartoitus (Conflict assessment). Olennaista on, että herkkyyttä vaativan kartoituksen tekijä koetaan puolueettomaksi ja hänellä on kaikkien osapuolten luottamus työn toteuttamiseen. Konfliktikartoituksessa selvitetään paitsi tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja, myös tulevan neuvotteluprosessin kannalta keskeiset tahot, heille tärkeät intressit, ja saadaan tietoa siitä mitkä asiat ovat kiistanalaisia ja toisaalta mistä asioista ollaan samaa mieltä.

Kun on havaittu tarve käynnistää erilaisia intressejä yhteensovittamaan pyrkivä neuvotteluprosessi, voi sitä edeltävällä konfliktikartoituksella olla kriittinen merkitys  onnistumisen kannalta. Konfliktikartoituksella voidaan tunnistaa keskeiset osapuolet ja arvioida heidän osallistumishalukkuutensa, kartoittaa ja rajata keskeiset asiakysymykset ja erimielisyyksien aiheet, sekä arvioida näiden pohjalta onko neuvotteluprosessilla realistisia mahdollisuuksia onnistua. Mikäli näin on, kartoitus alustaa alkavan neuvotteluprosessin käytännön toteutusta.

Konfliktikartoituksessa hyödynnetään olemassa olevia asiakirjoja ja muuta dokumentaatiota, mutta lopullisen arviointiraportin tärkein sisältö rakentuu luottamuksellisista haastatteluista eri osapuolten kanssa. Konfliktin kartoitusraportti tarjoaa osallistujille puolueettoman kuvauksen taustalla olevista jännitteistä ja kiistakysymyksistä, joita tulisi käsitellä. Samalla se antaa osapuolille mahdollisuuden tarkastella tilannettaan riippumattoman konfliktinkartoittajan tarjoamin ”ulkopuolisen silmin” ja näin osapuolet pystyvät ehkä ensimmäistä kertaa hahmottamaan myös sen, millaisena tilanne näyttäytyy toisten näkökulmasta.

Kun osapuolten huolenaiheet ja intressit on kuvattu ja kirjattu ylös, niiden painoarvo asettuu osaksi konfliktitilanteen kokonaisuutta. Toisten näkökulmista ja intresseistä lukeminen tarjoaa kullekin mahdollisuuden katsoa tilanneetta uudesta laajemmasta perspektiivistä. Kartoitus on myös tilaisuus valmistaa osapuolia siihen, mitä tuleva neuvotteluprosessi vaatii onnistuakseen.

Jos kartoitusta ei tehdä, on olemassa riski, että joku keskeinen taho jää prosessin ulkopuolelle. Yhdenkin tällaisen tahon puuttuminen voi viedä pohjan ja tuen syntyvältä ratkaisulta. Toinen riski liittyy siihen, että asiakysymykset rajataan väärin. Jollekin taholle olennaisten kysymysten puuttuminen vie uskottavuutta neuvotteluprosessilta. Yksi riski liittyy siihen, että  ilman kartoitusta prosessiin voidaan sisällyttää liian vaikeita tai laajoja kysymyksiä, joita ei ole mahdollista ratkaista sen puitteissa. Lisäksi jollakulla taholla voi olla aktiivinen pyrkimys estää neuvottelutuloksen syntyminen. Tämän kaltaisista sysitä konfliktikartoituksen aikana voi käydä ilmeiseksi, että osapuolten välisellä intressien yhteensovittamisprosessilla ei ole onnistumisen edellytyksiä. Paljon aikaa ja muita resursseja vievää neuvotteluprosessia ei silloin kannata aloittaa.

Mikäli yhteensovittavalle neuvotteluprosessille näyttää kartoituksen perusteella olevan riittävät edellytykset, on tärkeää, että osapuolet arvioivat haluavatko he valita konfliktikartoituksen tehneen neutraalin tahon myös alkavan prosessin avustajaksi. Usein näin onkin, koska kartoituksen aikana tutustutaan ja rakennetaan luottamusta neutraalin kartoittajan ja kaikkien osapuolten välille. Kartoittaja voi jatkaa tehtävässä mikäli kaikki osapuolet kokevat hänet puolueettomaksi ja sopivaksi avustamaan jatkoprosessia.

Kartoitusraportin on tarkoitus toimia riskiarvioina ja lähtölaukauksena varsinaiselle neuvotteluprosessille. Raporttiin sisältyy suosituksia tulevaan prosessiin liittyen. Konfliktinkartoitus auttaa myös ratkomaan monia käytännön kysymyksiä joilla on suuri merkitys vaativien monenvälisten ongelmanratkaisuprosessien onnistumiselle. Näitä ovat esimerkiksi: miten prosessi pitäisi kehystää, eli mistä kaikesta on kyse, mitä tässä prosessissa pyritään sopimaan. Sellaiset kysymykset kuin miten pitkään prosessiin lähdetään, kuinka paljon tapaamisia järjestetään ja kuinka prosessin kulut tullaan jakamaan jne., sekä alkavan prosessin tavoitteet ja pelisäännöt ratkaistaan vasta kartoituksen jälkeen osapuolten kesken prosessin määrittelyvaiheessa.

Konfliktikartoituksesta puhuttaessa sanan ensimmäinen osa, konflikti, saattaa antaa hieman kapean kuva menetelmän sovellettavuudesta. Tilanteen ei välttämättä tarvitse olla varsinainen konflikti, jotta eri osapuolten näkemysten systemaattisesta kartoituksesta olisi hyötyä tulevan yhteistyön fokuksen rajaamiselle ja suuntaamiselle. Mikä tahansa monenvälinen prosessi, jossa pyritään yhdessä neuvottelemalla ratkaisemaan joitakin moniin ryhmiin vaikuttavia asioita, voi hyötyä siitä suuresti. Menetelmästä puhutaankin myös nimellä kokoonkutsumisen kartoitus (Convening assessment), tai lähtötilanteen kartoitus (Situation assessment).

 

Juha Kotilainen & Jonna Kangasoja

 

Seuraavien linkkien kautta pääset lukemaan tarkemmin Akordin toteuttamista kartoituksista:

Jyväskylän kaupungin metsäohjelmatyön lähtötilanteen kartoitus, joka johti laajempaan intressien yhteensovittamisprosessiin.

Kainuun metsäkiistojen tilannekartoitus, joka johti käynnissä olevaan kiistojen ratkaisuun ja sovitteluun tähtäävään sovitteluprosessiin.

Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointi, jonka tavoitteena on ollut luoda kokonaisvaltainen näkemys Tenon kalastussopimuksen toimivuudesta eri osapuolten kannalta sekä kartoittaa eri ryhmien näkemykset kalastussäännön muutostarpeista ja pohjustaa näiden kautta Suomen ja Norjan välillä alkavia sopimusneuvotteluja.

Käynnissä oleva konfliktikartoitus Saamelaisalueen paliskuntien ja Metsähallituksen liiketoimintojen välillä.

 

Kirjallisuutta aiheesta:

Peltonen, L. & Kangasoja, J. (2009). “Konfliktien kartoitus suunnittelun apuvälineenä” Yhdyskuntasuunnittelu 47(4): 88-97.

Susskind, L. & Thomas-Larmer, J. (1999). Conducting a Conflict Assessment. Teoksessa Susskind, L., McKearnan, S., & Thomas-Larmer, J. (toim.): Consensus Building Handbook: A comprehensive guide to reaching agreement, 99-136. Sage Publications, Thousand Oaks, CA.

Schenk, T. (2007). Conflict Assessment: A Review of the State of Practice. CBI Institute. https://www.cbi.org/assets/files/ConflictAssessmentSummary_Schenk.pdf

Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa koulutus FIBS jäsenille

Akordi järjestää yhdessä yritysvastuun asiantuntijaverkosto FIBS ry:n kanssa koulutuksen otsikolla Konfliktinratkaisu ja sosiaalinen toimilupa torstaina 9.5.2019 klo 9.00-12.00. Koulutus on avoin kaikille FIBS:n jäsenille.

Sosiaalinen hyväksyttävyys on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Jos hanke ei saavuta sosiaalista hyväksyntää aikataulut viivästyvät ja kustannukset nousevat. Yritys voi kuitenkin ennakoida konfliktitilanteita ja valmistautua niihin. Sidosryhmäosaaminen ja laadukas vuorovaikutus ovat avaimia konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Koulutuksessa pääset kuulemaan:

  • Yrityksen sosiaalisen toimiluvan peruspilareista sekä yrityksen ja sidosryhmien välisten kiistojen yleisimmistä piirteistä
  • Tavoista parantaa yrityksen sidosryhmäosaamista, toimia konfiktitilanteissa ja yhteensovittaa intressejä 
  • Käytännön esimerkkejä sosiaalisen toimiluvan saamisesta ja onnistuneesta sidosryhmätoiminnasta

 

Tilaisuus on avoin kaikille FIBSin jäsenille ja suunnattu yrityksille, joille teema on olennainen ja ajankohtainen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.fibsry.fi/tilaisuudet/konfliktiratkaisu-ja-sosiaalinen-toimilupa/

 

Miten neutraali osapuoli voi auttaa vaikeissa kiistoissa?

Akordi toimii neutraalina avustajana tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavana. Videolla Iijoen vesistövisiotyöhön osallistuneet kertovat, mitä hyötyä Akordin mukanaolosta oli työn etenemisen ja luottamuksen rakentamisen kannalta.

Katso myös video koko Iijoen vesistövisiotyöstä https://akordi.fi/?p=3305

Ympäristösovittelun momentum Suomessa

Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestettiin 6.-7.2.2019 Helsingissä, tuoden yhteen ammattilaisia eri sovittelun aloilta. Kahden päivän aikana käytiin keskustelua myös ympäristösovittelun momentumista Suomessa ja tunnistettiin kasvava tarve alan osaamiselle.

Sovittelijapäivien toisena päivänä noin 15 hengen ryhmä kävi keskustelua ympäristösovittelun momentumista Suomessa Akordin Jonna Kangasojan johdolla. Teemaryhmään osallistuneet olivat kiinnostuneita etenkin siitä, millaisia erityispiirteitä ympäristösovitteluun liittyy.

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle huomiosta, että ympäristösovittelussa on usein kyse julkisen päätöksenteon tai suunnittelun avustamisesta tai julkisluontoisten, esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvien kiistojen ratkaisemisesta. Kun neuvottelussa on monia osapuolia, vaatii erilaisten intressien yhteensovittaminen erityistä prosessia, joka perustuu intressilähtöiselle neuvottelulle sekä yhteisten hyötyjen tavoittelulle. Prosessissa tärkeää on, että kaikki tahot, joita päätöksenteko tai suunnittelu koskee ovat neuvottelun osapuolina. Ympäristösovittelu voidaankin nähdä yhtenä keinona täydentää edustuksellisen demokratian tapoja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon.

Toinen keskeinen piirre, josta ryhmässä keskusteltiin oli ympäristösovitteluun liittyvä osaaminen ja pätevöitymisväylät. Ympäristösovittelu vaatii erityistä osaamista julkisten kiistojen hallintaan ja monenväliseen neuvotteluun liittyen, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ollut tarjolla ympäristösovitteluun erikoistunutta koulutusohjelmaa. Ryhmässä nähtiin kuitenkin tärkeäksi alan osaamisen ja ammatillisen toiminnan standartointi. Ympäristösovittelua ohjaavat eettiset standardit, joista voit lukea lisää täältä.

Kolmanneksi ryhmässä keskusteltiin alan osaajien verkostoitumisesta, jonka kautta ymmärrystä ja osaamista voitaisiin laajentaa. Osallistujat toivoivat mahdollisuuksia tutustua ympäristösovittelun taustoihin sekä jakaa tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa mahdollisista verkostoitumistilanteista. Keskustelun päätteeksi kokosimmekin yhteen sähköpostilistan, jonka kautta tätä tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa. Jos olet kiinnostunut liittymään listalle, laita sähköpostia osoitteeseen emma@akordi.fi.

Miten rakennetaan seudun yhteinen tahto ja sitoudutaan siihen?

Eilen 5.9.2018 Finlandia-talolla oli koolla satakunta seudun päätöksentekijää keskustelemassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuudesta MAL 2019 seminaarissa. MAL tarkoittaa maakäyttöä, asumista ja liikennettä, joiden seudullista kehittämistä on tarkasteltava samanaikaisesti. Suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa lausuntokierrokselle. Lausuntojen pohjalta suunnitelma viimeistellään ja viedään päätöksentekoon vuoden 2019 maaliskuussa.

 

Tavoitteet ovat yhteisiä, keinot puhuttavat edelleen

MAL 2019 suunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2016 perusteellisen selvitystiedon tuottamisella ja yhteisistä tavoitteista sopimisella. Suunnitelmaa on valmisteltu neljän tavoitteen pohjalta: vähäpäästöinen, sosiaalisesti kestävä, elivoimainen ja hyvinvoiva seutu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on varmistettu vaikutustenarvioinnissa mittareilla, jotka näyttävät miten hyvin eri toimet ja ratkaisut kutakin tavoitetta edistävät.

Määrällisesti sitova tavoite on, että Helsingin seudun on kyettävä vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2005 tasosta). Nykyinen suunnitelmanluonnos ei vielä yllä tähän. Kyse ei ole helposta paketista – vaikka kaikki tiedossa olevat keinot käytettäisiin, on löydettävä niiden lisäksi vielä uusiakin, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa.

 

Neuvottelussa tärkeintä on ymmärtää osapuolten tarpeet

Neljäntoista kunnan yhteisesti hyväksytyn suunnitelman aikaansaaminen on aito neuvotteluhaaste. Seudun kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia paitsi kooltaan, myös kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien puolesta riippuen siitä missä ne sijaitsevat seudun rakenteessa. Jokainen mukana oleva kunta tasapainottelee kahden näkökulman välillä: mikä on ensisijaista ja tärkeää juuri meidän kuntamme kannalta ja toisaalta, millä ratkaisuilla on eniten merkitystä koko seudun toimivuuden kannalta.

 

Akordin tiimi valmiina fasilitoimaan luottamushenkilötilaisuuden keskusteluita.

 

Eilen Finlandia-talolla järjestetyssä seudun luottamushenkilöseminaarissa tuli esiin, että päätöksentekijät välittävät ihmisten tarpeista, eli siitä miten hyvin suunnitelmaan sisällytetyillä ratkaisuilla pystytään varmistamaan sujuva hyvä arki kaikille seudun asukkaille. Tämä tarkoittaa mm. työmatkojen sujuvuutta ja sitä, että niihin kuluva aika on kohtuullinen, palvelujen saavutettavuutta, ruuhkattomuutta, sekä terveellistä, turvallista ja sosiaalisesti kestävää elinympäristöä.

Finlandia-talolla tuli esiin myös osapuolten prosessiin liittyviä tarpeita: erityisesti pienemmillä kunnilla on tarve tulla suunnittelussa kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Kaikilla on tarve reiluun ja tasapuoliseen kohteluun, sekä kukin erityistilanteen huomioimiseen. Tämä tarkoittaa erilaisten kuntien tilanteiden pohtimista ja suunnitelman reaalivaikutusten avaamista kunkin kohdalta: mitä tämä maksaa ja mitä hyötyjä se tuottaa. Toisaalta on pystyttävä avaamaan yksilöllisesti mitä tarkoittaisi se, että yhteistä suunnitelmaa ei synny. Seudun kasvaessa nykytila ei ole vaihtoehto, joka olisi enää valittavissa, vaan on varauduttava mm. kasvavan seudun liikkumistarpeisiin ja niiden seurauksiin.

Neuvottelunäkökulmasta näihin sekä sisällöllisiin, että prosessiin liittyviin tarpeisiin vastaaminen kannattaa nostaa kaikkein tärkeimmäksi kärjeksi suunnitelman viimeistelyssä. Jos siinä onnistutaan, voidaan seudun yhteisesti hyväksymän suunnitelman pohjalta aloittaa MAL-neuvottelut valtion kanssa.

Jonna Kangasoja