Ekologisen kompensaation pelisäännöt syntyvät tiiviin asiantuntijayhteistyön tuloksena

Kesäkuun alussa voimaan astuvan luonnonsuojelulain mukainen vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio edellyttää hankkeiden aiheuttamien luontohaittojen sekä ennallistamalla ja suojelemalla tuotettujen hyvitysten arvioimisen tieteellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä arviointia varten tulee määrittää luontotyyppien ekologisessa tilassa tapahtuvat muutokset. Jotta kunkin luontotyyppikohteen ekologisen tilan määrittäminen maastossa olisi mahdollisimman luotettavaa, ovat Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä -tutkimushanke (BOOST) sekä Suomen ympäristökeskuksen Ekologisen kompensaation pilotointi ‑hanke yhdessä koostaneet arviointimittaristot luontotyyppien ekologisen tilan määrittämiseksi. Mittaristot on laadittu yhteistyössä kymmenien luontotyyppiasiantuntijoiden kanssa työpajoissa marraskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välillä. Huhtikuussa 2023 asiantuntijoiden yhdessä työstämät arviointimittarit julkaistiin kommentoitavaksi.

Työn lähtökohtana on ollut ymmärrys siitä, että ekologisen kompensaation toteuttaminen käytännössä tulee vaatimaan selkeät ohjeet, jotka perustuvat parhaaseen tieteelliseen tietoon. Käytännössä ohjeiden tulee sisältää kriteerit sille, miten arvioidaan sekä ihmistoiminnan aiheuttama luontohaitta, että toisaalta esimerkiksi ennallistamalla aikaansaatu luonnon tilan paraneminen. Näiden kriteereiden ja ohjeiden laatiminen aloitettiin syksyllä 2022 tutkimushankkeiden toimesta. Jo ensimmäisissä keskusteluissa tunnistettiin, että uskottavat ohjeet luontotyyppikohteiden ekologisen tilan määrittämiseksi vaativat Suomen luontotyyppiasiantuntijoiden ymmärrystä ja panosta. Samalla työn tavoitteeksi asetettiin tuottaa sellaiset ekologisen kompensaation pelisäännöt, joilla on riittävä alan asiantuntijoiden tuki.

Ohjeita luontotyyppien ekologiseen kompensaatioon muotoiltiin monivaiheisessa työskentelyssä

Työpajaprosessi käynnistyi marraskuussa 2022, kun joukko Suomen parhaita luontotyyppiasiantuntijoita kokoontui työstämään luonnonsuojelulakiin perustuvaa ekologista kompensaatiota ohjaavia periaatteita. Helsingissä järjestyssä työpajassa määriteltiin mittarit heikennys- ja hyvityskohteiden luontotyyppien ekologisen tilan arviointiin. Työskentelyyn osallistui yli 30 asiantuntijaa mm. Sykestä, Metsähallituksesta, ELY-keskuksista, Ympäristöministeriöstä, järjestöistä, yrityksistä sekä kaupungeista. Työpajassa asiantuntijat työskentelivät metsien, soiden, tuntureiden, kallioiden, perinnebiotooppien ja Itämeren luontotyypit kattavissa ryhmissä.

Työpajan jälkeen työskentelyä jatkettiin asiantuntijoiden kanssa joulu-helmikuun aikana järjestyissä, luontotyyppikohtaisissa jatkotyöpajoissa. Näissä etätyöpajoissa mukaan saatiin myös sisävesiluontotyypit sekä kaikki rantaluontotyypit. Etätyöpajoissa viimeisteltiin arviointimittareiden luokitus ja tilaluokkien kuvaukset kunkin luontotyyppiryhmän osalta sekä tuotettiin alustava listaus mahdollisista hyvitystoimenpiteistä. Keskusteluiden pohjalta koostetut arviointimittarit lähetettiin asiantuntijoille myös kommentoitavaksi henkilökohtaisesti.

Ekologisen tilan arviointimittaristojen lisäksi tieteellisesti uskottava ekologinen kompensaatio edellyttää tietoa erilaisten hyvitystoimenpiteiden (ennallistaminen ja suojelu) vaikuttavuudesta ja aikaviiveistä. Näiden ennallistamis- ja hoitotoimenpiteiden vasteiden määrittämiseksi asiantuntijat kutsuttiin jälleen koolle maaliskuussa 2023. Tampereella järjestyssä koko päivän työpajassa pohdittiin, missä ajassa ennallistamistoimenpiteet tuottavat parannusta luontotyypin tilaan ja millaista epävarmuutta kuhunkin toimenpiteeseen liittyy. Ennen työpajaa asiantuntijoita oltiin pyydetty tuottamaan omat arvionsa vasteiden muodosta ja aikaviiveestä kunkin toimenpiteen osalta. Tampereella koostetut etukäteisvastaukset tuotiin ryhmän keskustelun pohjaksi ja jatkotyöstettäviksi.

Työskentelyn viimeisessä vaiheessa asiantuntijat kutsuttiin vielä kerran etätyöpajoihin määrittelemään luontotyyppien ryhmittelyä sekä pohtimaan, millaista vaihdantaa eri luontotyyppien välillä voidaan sallia, eli miten joustavasti eri luontotyyppien heikentämistä voi hyvittää jotakin toista luontotyyppiä parantamalla. Luonnos tästä työosuudesta on tarkoitus julkaista myöhemmin keväällä. Kokonaisuudessaan tavoite on julkaista ohjeet luontotyyppien ekologisen kompensaation suunnitteluun vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kuva: Ekologisen kompensaation pelisääntöjä on rakennettu monivaiheisessa työssä. Yhteensä työpajoja on järjestetty yli 20.

Laaja-alainen ja iteratiivinen prosessi sai kiitosta osallistujilta

Etenkin Helsingissä ja Tampereella järjestetyt koko päivän työpajat saivat kiitosta siitä, että asiantuntijat pääsivät käymään keskustelua vaikeasta aiheesta kasvotusten, riittävän ajan kanssa. Työskentelyn kautta asiantuntijat pääsivät pohtimaan yhteisesti asioita ’kuvioiden ja käppyröiden’ äärellä, keskustelemaan ja haastamaan toistensa näkemykset, sekä uudelleen arvioimaan näkemyksiään yhteisen keskustelun pohjalta. Läsnätilaisuuksina järjestettyjen työpajojen jälkeen työskentelyä oli helpompaa jatkaa etänä, kun osallistujat olivat jo kertaalleen olleet yhteisen pöydän äärellä, jakoivat työn tavoitteet ja olivat tutustuneet toisiinsa. Työpajasarjan päätteeksi osallistujilta saatiin mm. seuraavanlaista palautetta:

”Valtavan suuri kiitos, olen ollut melkein kaikissa työpajoissa mukana. Järjestelyt ovat olleet tosi hyviä sekä etä- että läsnätyöpajoissa. Selkeät aikataulut ja tavoitteet, keskustelu on ohjattu pysymään asiassa, puitteet ovat olleet kunnossa. Kerroksellinen prosessi oli hyvä, siis se, että asiat kertautuivat useassa vaiheessa matkan varrella – näin myös keskustelut syvenivät joka kerralla. Oli myös tosi hyvä, että oli erilaisia asiantuntijoita mukana, ja saatiin erilaisia näkökulmia mukaan. Tällä tavalla ja tämän prosessin kautta on päästy parempiin ratkaisuihin kuin jos olisi kyselty jokaiselta asiantuntijalta erikseen jotain kommentteja. Oma ymmärrys kompensaatiosta on nyt ihan eri kuin lähtötilanteessa.”

”Oli myös tosi hyvä, että oli erilaisia asiantuntijoita mukana, ja saatiin erilaisia näkökulmia mukaan, ja varmasti saatiin niiden pitkien keskustelujen kautta paljon paremmat ratkaisut kuin yksin ilman prosessia mietityt ratkaisut olisi olleet.”

”Itse lähdin hyvin epäileväisenä kompensaation suhteen liikkeelle, nyt on sellainen olo että tämä voi oikeasti toimia, luotto on kasvanut että saadaan tästä hyvä väline.”

Yhteensä työpajoja järjestettiin yli 20, ja niihin osallistui puolen vuoden aikana 126 luontotyyppiasiantuntijaa, joista iso osa osallistui työskentelyyn sen kaikissa vaiheissa. Työssä mukana olleet asiantuntijat olivat erittäin aktiivisia ja sitoutuneita työhön, mikä voidaan nähdä osoituksena siitä, että tieteellisesti uskottavien pelisääntöjen laatiminen ekologiselle kompensaatiolle on koettu tärkeäksi yhteiseksi tehtäväksi. Tämä tehtävä ei ole kuitenkaan ollut missään nimessä helppo. Olemassa olevaa tietoa on useiden luontotyyppien osalta vähän ja esimerkiksi joidenkin toimenpiteiden vaikuttavuuden osalta epävarmuudet saattavat olla suuria. Yhteistyö onkin luonut pohjaa myös jatkotyölle ja pelisääntöjen päivittämiselle käytännön kokemusten ja tiedon karttuessa.

Asiantuntijoiden väliseen harkintaan ja keskinäiseen ymmärryksen lisäämiseen perustuneen työskentelyn tavoitteena on ollut mahdollistaa yhteisten linjausten synnyttäminen epävarmassa tilanteessa. Onnistumisen taustalla on vaikuttanut myös valtava tutkimushankkeiden tutkijoiden ponnistus tuottaa jokaiseen tilanteeseen seuraavan työvaiheen kannalta keskeiset sisällöt edellisten työpajojen pohjalta. Lisäksi työpajoissa työskentelyä on tukenut laaja joukko hankkeiden tutkijoita, jotka ovat toimineet pienryhmäkeskusteluiden fasilitaattoreina ja kirjureina. Prosessi onkin ollut ekologista kompensaatiota tutkivien ja kehittävien tutkimushankkeiden ja kymmenien suomalaisten luontotyyppiasiantuntijoiden valtava yhteisponnistus, ja sen pian valmistuvat tulokset tulevat suoraan määrittämään, miten uuden luonnonsuojelulain mukaisia ekologisia kompensaatioita erilaisten luontotyyppien osalta Suomessa tehdään.

BOOST on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke, jossa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen ympäristökeskus ja Akordi.

Lue lisää: https://boostbiodiversityoffsets.fi/

Boost-hankkeen projektikuvaus Akordin sivuilla