Iijoen vesistövisio toteutuu yhteistyöllä

Maaliskuussa 2016 aloitettu Iijoen vesistövision laatiminen osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta on saatu päätökseen. Visiotyön painopisteenä oli Iijoen arvojen kehittäminen yhteisön omana hankkeena niin, että kaikki osapuolet kokisivat vision omakseen ja sitoutuisivat siihen. Tärkeämpää kuin vision tuottaminen sinänsä oli yhdessä tekemisen ja Iijoen arvoja kehittävään työhön sitoutumisen vahvistaminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen.

Iijokeen on toivottu nousukalaa jo vuosikymmeniä, mutta merkittävät kehitysaskeleet ovat jääneet käytännössä toteuttamatta. Joen käyttöoikeuksien jakaantuessa monelle eri taholle yhteisen näkemyksen muodostaminen joen kehityssuunnista on ollut haastavaa ja pitkään jatkunut kiistely on aiheuttanut myös luottamuspulaa eri toimijoiden välillä. Joen arvo kuitenkin ymmärretään alueella ja määrätietoisella yhteistyöllä joki voisi tukea alueen kehitystä entistä paremmin.

Ennen kun yhteistä visiota vesistön tulevaisuudesta lähdettiin rakentamaan, haluttiin selventää lähtötilannetta sekä visiotyön edellytyksiä. Laajan haastattelukierroksen avulla kartoitettiin sidosryhmien tavoitteita, uhkia ja epävarmuuksia liittyen Iijoen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Esiselvityksen mukaan tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat vaelluskalojen palauttaminen sekä veden laadun parantaminen. Uudenlaisen yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen tarve oli kuitenkin ilmeinen.

 

Työn tavoitteet ja toteutus

Työn tavoitteena oli laatia eri toimijoiden ja alueen asukkaiden hyväksymä vuoteen 2030 ulottuva visio Iijoelle ja edistää yhteisesti asetettujen toimenpiteiden toteutumista. Iijoen vesistöaluetta on jo pitkään kehitetty erilaisten julkishallinnon projektien kautta, mutta nyt työhön haluttiin mukaan laajemmin myös alueen yritykset ja asukkaat. Visiohanke oli luonteeltaan kansallinen pilotti, jolla haettiin uutta mallia jokialueiden monitoimijaiseen kehittämiseen. Prosessissa ja sen raportoinnissa ja dokumentoinnissa pyrittiin avoimuuteen, jota monikanavainen viestintä sekä tiedotus ja hankkeen ajantasaiset nettisivut palvelivat.

Visioprosessin toteuttajaorganisaatioina toimivat Akordi yhdessä Pöyryn Finlandin Oy:n ja Mapita Oy:n kanssa. Työn toteuttaminen vaati kokonaisvaltaista monitoimijaisen prosessin hallintaa sekä eri osapuolten intressien yhteensovittamista yhteisen vision rakentamiseksi. Visioprosessissa piti huolehtia samanaikaisesti kolmesta eri ulottuvuudesta: 1) asiakysymyksistä, kuten vaelluskalojen palauttamisen keinoista, 2) prosessista, kuten neuvottelukunnan roolista ja visioprosessin suhteesta paikalliseen päätöksentekoon sekä 3) toimivan yhteistyön ja luottamuksen rakentamisesta toimijoiden välillä.

Hankkeen ytimessä oli sidosryhmien hedelmällisen vuoropuhelun rakentaminen. Yhteensovittamisen haasteita lähestyttiin osapuolten välisen neuvottelun näkökulmasta tarkoituksena keskinäisen ymmärryksen ja kunnioitusta tukevan neuvottelutavan avulla lisätä osapuolten välistä luottamusta. Koko visioprosessissa hyödynnettiin neuvottelevan yhteensovittamisen sykliä, joka tarjosi puitteet ja toimintatavat visiotyölle.

 

Aloitusvaiheen tilannekartoitus ja neuvottelukunnan kokoaminen

Vaikka esiselvitys oli jo tuottanut tietoa eri toimijoiden intresseistä, oli prosessin aluksi kuitenkin tarpeen selvittää tarkemmin osapuolten lähtökohtia, sitoutumisen tasoa ja varauksia osallistumiselle. Kartoitus toteutettiin eri toimijoiden ja sidosryhmien kahdenvälisillä luottamuksellisilla haastatteluilla. Samalla varmistettiin, että neuvottelukuntaan osallistuvilla oli vahva mandaatti osallistua ja määritellä vision tavoitteita. Neuvottelukunta koottiin laajasta, erilaisia intressejä edustavasta alueen sidosryhmäjoukosta. Neuvottelukunnan tehtävänä oli ohjata visiotyön etenemistä ja se oli visioprosessin päätöksentekoelin. Neuvottelukunta kokoontui hankkeen kuluessa noin neljännesvuosittain. Akordi yhdessä Pöyryn kanssa suunnitteli ja fasilitoi kuntien päättäjistä, asiantuntijoista ja eri alojen toimijoista koostuvan neuvottelukunnan vesistövisiotyötä.

 

Prosessin käynnistys- ja määrittelyvaihe

Visioprosessin painopiste oli vision aloituksessa. Aloitusvaihe oli kriittinen koko prosessin onnistumisen kannalta, että työ saatiin liikkeelle oikealla jalalla. Luottamuksen rakentaminen oli koko vision kannalta avainasemassa. Lisäksi toimintaan haluttiin alusta lähtien kytkeä toimenpiteitä, jotta mielikuva visiosta pelkkänä jaaritteluna ilman konkreettisia toimia saatiin murrettua. Onnistumisina ja eteenpäin vievinä toimenpiteinä saatiinkin sovittua ja hyväksyttyä vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteet, kuten kalatien rakentaminen Raasakkaan. Vaelluskalakärkihanke on Pohjois-Pohjanmaan tähän saakka mittavin vaelluskalojen palauttamishanke ja tämä oli suuri etappi myös yhteistyön vahvistumisessa.

Neuvottelukunnan kokoontuessa ensimmäistä kertaa sovittiin prosessille yhteiset pelisäännöt, joiden määrittely toimintatapojen ohjaamiseksi on tärkeää. Pelisäännöissä sovittiin muun muassa, että päätöksenteossa pyritään konsensukseen, sillä enemmistö- ja äänestyspäätöksen teko nakertavat prosessin ja toimijoiden välistä luottamusta. Aloitusvaiheessa myös järjestettiin koulutustilaisuus yhteistoiminnallisesta työtavasta ja neuvottelevasta yhteensovittamisesta. Lisäksi sovittiin yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja tärkeimmät aihealueet, jonka jälkeen voitiin näitä teemoja edistää esim. erillisillä hankkeilla yhteistyössä Otva-hankkeen kanssa.

Neuvottelukunnan tapaamisissa hyödynnettiin perinteisen kokoustekniikan sijaan keskusteluja aktivoivaa fasilitointia. Yksittäiset kokoukset suunniteltiin niin, että ne palvelivat sekä substanssipäätöksentekoa että yhteistyön ja luottamuksen luontevaa rakentumista toimijoiden välillä.

 

Tiedon ja vision ideoiden kokoamisen vaihe

Tiedon kokoamisen vaiheessa Iijoen jokivarren asukkaille ja käyttäjäryhmille järjestettiin paikkatietopohjainen kysely, jossa kartoitettiin tietoa Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista. Neuvottelukunta osallistui aktiivisesti työskentelyssään kyselyn laatimiseen sekä kyselyaineiston jatkojalostamiseen.

Paikallisten tarpeita, ideoita ja toiveita koottiin Iin, Oulun (Yli-Iin), Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon paikallistilaisuuksissa. Tavoitteena oli tuottaa ruohojuuritason tietoa paikallisista haasteista, tarpeista ja kehittämisideoista Iijoen arvon nostamiseksi. Osana tiedon- ja ideoiden kokoamista järjestettiin myös Iijoki Foorumi, joka keräsi yli 70 Iijoen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa keskustelemaan Iijoen vetovoimasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi hankkeessa rakennettiin Iijoki-wiki, joka on avoin paikkatietopohjainen kanava jatkuvatoimiselle tiedon ja kansalaishavaintojen kokoamiselle Iijoen tilasta ja kehityksestä. Nuorten ääni haluttiin saada kuuluviin vision ideoiden kokoamiseen liittyen: Pudasjärven ja Iin lukiolaiset esittelivät omia ideoita ja toiveita Iijoen tulevaisuudesta neuvottelukunnalle sekä Iijoki Foorumissa.

Tiedon ja vision ideoiden kokoamisen vaihe synnytti ideapankin Iijoen arvoa nostavista kehittämistoimenpiteistä, joista neuvottelukunta työsti ja priorisoi ideoita toimenpideohjelmaan vision tavoitteiden muuttamiseksi toimenpiteiksi.

 

Iijoen vision laatiminen ja jatkuvuuden varmistaminen

Neuvottelukunta on työstänyt yhteistä vesistövisiota ja työ alkaa siltä osin olla valmis. Iijoen vesistövisio julkaistiin 27.2.2018, mutta neuvottelukunta jatkaa työtään yhteisten toimenpiteiden ja uusien hankkeiden priorisoinnin ja suunnittelun parissa vielä ensi syksyyn saakka.

Visioprosessi on jo luonut hyvät edellytykset yhteistyön jatkumiselle alueella, minkä osoitti myös kalatalousvelvoitteiden tarkistaminen Iijoella. Vaikka velvoitekokonaisuus jakoi neuvottelukunnan mielipiteet, rakentavaa yhteistyötä pystyttiin jatkamaan kaikkia osapuolia kunnioittaen ja arvostaen. Tärkeä ja kriittinen vaihe vision toteuttamiseksi onkin vielä edessä: toimijoiden vakiintuneen ja rakentavan yhteistyön Iijoella on jatkuttava vielä visioprosessin jälkeenkin.

 

Lisätietoja ja materiaalia visioprosessista: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva/ajankohtaista

Tutustu vesistövisioon tästä

Tutustu visiodokumenttiin tästä