Keski-Suomessa selvitettiin tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä

Tuulivoiman lisääminen Suomen energiantuotannossa on kansallisesti merkittävä vihreään siirtymään kuuluva strateginen linjaus. Tuulivoimateknologian nopean kehittymisen ja tuulivoimaloista saatavan tuotantotehon kasvun myötä myös Keski-Suomesta ja erityisesti maakunnan pohjoisosasta on muodostunut tuulivoimatuotannolle valtakunnallisesti merkittävä potentiaalinen tuotantoalue, ja erikokoisia hankkeita on vireillä paljon.

Osana Keski-Suomen maakuntakaavan päivitystä, Keski-Suomen liitto tilasi Akordilta tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä koskevan selvitystyön, jonka tavoitteina oli selvittää keinoja vahvistaa maakuntakaavan sosiaalista hyväksyttävyyttä tuulivoiman osalta. Selvitystyön lähtökohtana on ollut arvio siitä, että Keski-Suomen maakuntakaava 2040-luonnoksesta saadun palautteen perusteella avoimen kansalaisosallistamisen lisäksi tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistä ongelmanratkaisua niiden tunnistettujen sidosryhmien ja tahojen kanssa, joilla on tuulivoimaan liittyviä erityisiä intressejä tai huolenaiheita.

Kuva: Selvitystyön vaiheet.

Alueelliset erityiskysymykset ja tuulivoiman vaikutukset haastavat hyväksyttävyyttä

Selvitystyössä Keski-Suomen osalta tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta keskeisiksi asiakysymyksiksi nousivat maakotka, maisemavaikutukset, kiinteistöjen arvo, sähkönsiirto, puskurivyöhykkeet ja matkailu. Etenkin sähkönsiirto tunnistettiin tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden määrittelyn lisäksi maakuntakaavoituksen kannalta merkittävänä haasteena. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan ja mitä laajempi on niiden sähkön siirron vaatima verkosto, sitä suuremmaksi muodostuvat myös kokonaisvaikutukset maankäyttöön, hiilen sidontaan ja vaikutukset metsäalueiden ja verkostojen yhtenäisyydelle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Matkailun osalta tunnistettiin tarve lisätä keskustelua tuulivoiman vaikutuksista matkailuelinkeinoon ja muotoilla alan kannanottoja valtakunnallisellakin tasolla, kun tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan koko ajan lisää ympäri Suomea.

 

Tuulivoiman kaavoittamisen ja hankesuunnittelun tueksi tarvitaan uusia toimintatapoja

Selvityksessä havaittiin, että osallisten on vaikea hahmottaa, mitä päätetään maakuntatasolla ja mihin asioihin maakuntakaavan yhteydessä voi vaikuttaa. Maakuntakaavan ohjausvaikutus pohditutti monia osallisia ja sidosryhmien edustajia etenkin tilanteessa, jossa maakuntakaavan laadinnan kanssa on samanaikaisesti käynnissä useita hankkeita ja eri tasoista hankesuunnittelua sekä yleiskaavoitusta.

Selvityksessä tuli esiin myös, että kuntien käytännöt tuulivoimahankkeiden käsittelyssä ja kuntalaisten kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa poikkeavat toisistaan. Kokemukset puutteellisesta avoimuudesta ja osallistamisesta rapauttavat luottamusta kuntien päätöksentekoon tuulivoimaan liittyvissä kysymyksissä ja vaikuttaakin siltä, että tuulivoimahankkeiden kehittämiseen tarvitaan lisää yhteisiä ohjeistuksia paitsi tuulivoima-alalle myös kuntiin ja maakuntien liittoihin kaavoituksen tueksi. Maakuntien liitot voisivat osaltaan edistää alueilla hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen määrittelyä ja jakamista esimerkiksi muotoilemalla suosituksia hyviksi toimintatavoiksi.

Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute ja käydyt keskustelut vahvistavat havaintoa, että mahdollisimman aikainen vuorovaikutus alueen eri toimijoiden välillä auttaa viestimään maakuntakaavan tavoitteista sekä vahvistamaan tuulivoiman hyväksyttävyyttä. Kansalaiskeskustelun lisäksi maakuntakaavan hyväksyttävyyden vahvistaminen vaatii myös muita vuorovaikutuksen ja yhteistyön muotoja. Selvitystyön aikana tunnistetut toimivat vuorovaikutuksen tavat esimerkiksi maakotkan ja matkailun osalta ovat hyvä esimerkki työskentelystä, jossa saatiin aikaan konkreettisia ratkaisuja monenvälisen yhteistyön kautta. Myös selvitystyön aikana toteutetun verkkopohjaisen kansalaisraadin osalta havaittiin, että kansalaiskeskustelu olisi mielekästä ajoittaa jatkossa kaavaprosessin varhaisempiin vaiheisiin. Näin osallisten näkemyksiä saataisiin käsiteltyä jo luonnosvaiheessa, mikä voisi osaltaan auttaa ennakoimaan palautteiden sisältöä ja määrää sekä vahvistaa osallistumisen vaikuttavuutta.

 

Selvityksen loppuraportti: Luoma, E., Turunen, J-P., Kettunen, A. (2022). Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja Keski-Suomen maakuntakaava 2040. Selvitystyön tulokset. Akordi Oy julkaisuja.