Konkreettisia tuloksia ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen sovitteluprosessista

Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy välinen sovitteluprosessi on tuottanut konkreettisia tuloksia. Osapuolet ovat tänään julkaisseet tiedotteen Yhteistyö Vienan reitin metsien käsittelystä saavutettiin – yhteistyö Metsähallituksen ja luontojärjestöjen kesken jatkuu.

Taustalla pitkään jatkuneet kiistat

Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen. Kartoitusta varten haastateltiin 46 henkilöä. Kartoituksesta tuli esille, että Kainuun valtion metsillä on valtakunnallista merkittävyyttä ja kiinnostavuutta, näin ollen kestäviin ratkaisuihin pääsemiseksi keskustelu ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välillä olisi avattava paikallisen tason lisäksi valtakunnallisella tasolla.

Vuosikymmenten ajan osapuolten välisenä toimintamallina on ollut se, että ympäristösjärjestöt ovat seuranneet Metsähallituksen metsänkäyttöilmoituksia ja mikäli Metsähallituksen ilmoittama metsänkäsittely on järjestöjen mielestä uhannut säilytettäviä luontoarvoja, järjestöt ovat pyrkineet muuttamaan esitettyä suunnitelmaa suorilla yhteydenotoilla tai julkisuuden kautta, sekä erilaisten hakkuut pysäyttävien interventioiden (esim. lajiasiantuntijoiden uhanalaisia lajeja koskevien havaintojen tekeminen), tai ympäristöviranomaisen tilanteeseen puuttumisen tai oikeusprosessien kautta. Tätä hyvin pitkän ajan vahvistettua keskinäisen vuorovaikutuksen tapaa ja sen myötä rakentunutta osapuolten välistä suhdetta leimasi syvä epäluottamus ja osin myös halveksunta. Ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen 90-luvulla alkanutta Pohjois-Suomen metsien suojelua koskevaa kamppailua on kutsuttu ‘metsäsodaksi’ ja se kertoo terminä olennaisen osapuolten välillä vallinneista vastakkainasettelusta ja viholliskuvista.

Kainuun konfliktiasetelman muuttumattomuutta selittää itseään toteuttava uusiin hyökkäyksiin ja vastahyökkäyksiin varautuminen, konflikteille tyypillinen jäykän mustavalkoinen ajattelu vastapuoleksi koettujen aikomuksista, motivaatioista ja asiantuntemuksesta. Konfliktia piti sitkeästi yllä myös tapa puhua omassa piirissä vastapuoleksi koetuista henkilöistä vähättelevällä, toisen tarkoitusperiä ja uskottavuutta kyseenalaistavalla tavalla ja näin normalisoida ‘me vs. ne’-asetelmaa. Juuri tällä tavalla konflikteissa sosiaalistetaan uudet tulokkaat mukaan konfliktiin ja samalla oikeutetaan omaa toimintaa.

Konfliktikartoitus ja sen tulokset olivat pysäytys, joka toi esille monen kartoitusta varten haastatellun tahon näkemyksiä konfliktin seurauksista ja kustannuksista. Yhtäältä konfliktin kustannuksia kuvattiin kartoitushaastatteluissa luonto- ja maisema-arvojen menetyksinä, toisaalta Metsähallitukselta puuta ostavat asiakkaat kokivat, että jatkuvat kiistat ympäristöjärjestöjen kanssa söivät Metsähallituksen uskottavuutta 2020 luvulle tultaessa modernisoituvana ja vastuullisena toimijana. Myös Metsähallituksen sisällä nähtiin, että säännöllisesti valtakunnan julkisuuteen päätyvät kiistat vahingoittivat Metsähallituksen toiminnan julkisuuskuvaa, sekä yhä enemmän vastuullisuuteen kurottavaa brändiä. Metsähallituksen Metsätalous Oy:n puolelta konfliktin vaikutukset koettiin työn kuormittavuutena: jatkuvan kritiikin ja arvostelun kohteena oleminen on stressaavana eikä se voi olla vaikuttamatta hyvinvointiin. Pitkään jatkuessaan tilanne aiheuttaa kyynistymistä.

Pienin askelin kohti luottamusta

Konfliktikartoitus ja sen tulosten käsittely haastatelluille järjestetyssä yhteisessä työpajassa Paltamossa vuoden 2019 alussa tekivät ensimmäistä kertaa näkyväksi selkeän toiveen siitä, että muutosta tarvitaan ja että sitä kohti on lähdettävä määrätietoisesti, vaikka vain pienin askelin. Siitä huolimatta, että että ihan kaikki henkilöt eivät olleet yhtä vakuuttuneita sovittelun tarpeellisuudesta tai mahdollisuuksista, riittävän monen jakama ja ääneen lausuma toive muutoksesta ja aktiivinen pyrkimys lähteä yhdessä keskustellen ratkomaan kartoituksessa kuvattuja kiistoja sai avaintahojen tuen ja sitä kautta tarvittavan liikevoiman. Marraskuussa 2019 käynnistettiin Kainuun kiistakohteiden ratkaisuun pyrkivä sovitteluprosessi.

Osapuolten ja ulkopuolisen avustajan Akordin välisessä toimeksiantosopimuksessa määriteltiin kiistakohteiden ratkaisemisen  kontekstiksi Kainuun alue-ekologisen suunnitelman päivitystyö. Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään tuli mukaan 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilö (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen johtaja), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Akordilta työskentelyyn osallistui koko prosessin ajan Jonna Kangasoja ja Emma Luoma. He vastasivat prosessin kokonaisuuden suunnittelusta, osapuolten näkemysten esille saamisesta ja yhteisymmärryksen rakentamisesta tapaamisissa ja niiden välillä, sekä työskentelyn dokumentoinnista. Työryhmä kokoontui maarraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa.

Työskentely alkoi tutustumisella, luottamuksen ja yhteisten työtapojen ja pelisääntöjen rakentamisella. Sen jälkeen ryhmä määritteli työlleen tavoitteet ja laati yhdessä työsuunnitelman etenemiselle. Sovitteluprosessi nimettiin ‘Kainuun prosessiksi’.

Turvalliseksi, toimivaksi ja rakentavaksi koettu yhteinen foorumi avasi osapuolten välille aiemmin puuttuneen keskusteluyhteyden. Myös Etelä-Suomen uusi aluejohtaja liittyi ryhmään mukaan 17. maaliskuuta 2020. Nopeasti havaittiin, että halua ja kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen ja ratkaisukeskeiseen asioiden käsittelyyn löytyi ehkä paljon enemmän kuin mitä puolin ja toisin oli uskallettu odottaa.

“Ensimmäinen tapaaminen oli hieman jännittynyt, mutta alueellisten tapaamisten kautta tullut tietty luottamus toisiimme on mielestäni näitä jännitteitä selkeästi vähentänyt. Pystymme tuomaan hienosti jo omat ajatukset esille ja toinen osapuoli on kuunnellut aina mitä toisilla on sanottavaa. Minusta meillä on täydet eväät tehdä jatkossakin hyvää yhteistyötä välillämme.”

“Metsähallitus on jo pelkästään mukana olevien henkilöiden määrän perusteella panostanut prosessiin paljon ja kaikki MH:sta mukana olevat henkilöt ovat puolestaan itse kukin osoittaneet olevansa sitoutuneita prosessiin mm. aktiivisen osallistumisen kautta johtoa myöten. On välittynyt selkeästi tunne, että tämä työ on tärkeää kaikille. Järjestöpuolella mukana on ollut useita henkilöitä, jotka ovat olleet mukana vapaaehtoispohjalta (vrt MH:n edustajat kaikki palkallisia), heidän omistautumistaan arvostan erityisesti. Akordin edustajat ovat hoitaneet oman roolinsa ammattimaisesti ja johdatelleet prosessia hyvin eteenpäin.”

Työn fokus laajeni alkuperäistä tarkoitusta huomattavasti laajemmaksi. Ympäristöjärjestöjen rajauksilla olevia ajankohtaisia leimikkosuunnitelmia alettiin käsitellä Kainuun lisäksi myös Lapissa ja Etelä-Suomessa. Tarkoituksena oli ennaltaehkäistä mahdollisia konflikteja käsittelemällä hakkuusuunnitelmia etukäteen yhdessä. Työskentely kohdepalavereissa koettiin varsin tulokselliseksi ja rakentavaksi. Yhteensä yli kahdenkymmenen tapaamisen aikana käsiteltiin hyvässä ja rakentavassa keskustelussa yhteensä yli 900 kohdetta, joiden yhteispinta-ala on 6725 ha. Kohdepalverien rinnalla sovitteluryhmässä virisi tarve käsitellä yhdessä niitä kriteerejä, joita Metsähallituksen Metsätalous Oy käyttää määrittäessään kohteiden luontoarvoja omassa metsätaloustoiminnassaan.

Palautekyselyssä tammikuussa 2021 ryhmän jäseniltä kysyttiin miten he näkivät prosessin fokuksen laajenemisen ja vastauksissa se nähtiin tervetulleena ja tarpeellisena:

“Suomessa olisi vuoden 2020 aikana kaatunut huomattava määrä luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokasta metsää jollei laajentamista olisi tehty”

“Fokuksen laajeneminen kaikille alueille on laajentanut MH:n ja järjestöjen välistä vuoropuhelua sekä ymmärrystä molempien osapuolten näkemyksistä.”

Prosessin merkitys

Kokonaisuutena arvioiden voidaan sanoa, että sovitteluprosessin suurin merkitys oli suoran keskusteluyhteyden avaaminen ympäristöjärjestöjen ja Metsähalllituksen Metsätalous Oy:n avainhenkilöiden välille. Se mitä oli puuttunut, ei ollut pelkkä keskusteluyhteys, vaan kokemus siitä, että toisen kanssa on mahdollista tehdä vaativaa ja tuloksellista yhteistyötä, joka edellyttää luottamusta.

“Opin ymmärtämään selkeästi paremmin miksi asiat ovat menneet välillä aika solmuun osapuolten kesken. Se on ollut ilo huomata myös, että sovitut asiat ovat pitäneet ja sovittuihin asioihin on voinut luottaa. Olen oppinut kuuntelemaan selkeästi paremmin toisen osapuolen näkemyksiä ja ottamaan niitä työssämme huomioon sekä arvostan enemmän myös sitä ammattitaitoa, mitä toisella osapuolella on asioiden hoidossa käytössä.”

“Metsähallituksen sitoumukset, joita käsiteltiin viimeisessä neuvottelussa, tuovat toteutuessaan merkittävän lisän luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Ilman tätä prosessia kyseisiä sitoumuksia ei varmaankaan olisi tehty.”

Uuden toimintatavan kehittäminen vaatii yhä työtä

Kainuun osalta tarkasteltuna prosessille asetut tavoitteet eivät kokonaan toteutuneet. Konfliktikartoituksessa kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen takia arvokkaana pidetty Vienan reitti nousi esille Kainuun kolmantena pitkäkestoisimpana ja vaikempana kiistakohteena vanhojen metsien ja liito-oravakohteiden rinnalla. Vienan reitti oli ryhmän työskentelyn asialistalla useita kertoja ensimmäisestä tapaamisesta asti. Tämän Kainuun pitkäkestoisen kiistakokonaisuuden käsittelyssä päästiin prosessin aikana pisimmälle ja reitin varrella olevien metsien käsittelystä löydettiin yhteisymmärrys.

Kun ulkopuolisen avustajan vetämä sovitteluprosessi päättyi vuoden 2021 alussa moni asia jäi vielä kesken. Metsähallitus kuitenkin sitoutui yhteistyön ja keskustelun jatkamiseen järjestöjen kanssa ja teki tätä jatkoa koskien merkittäviä lupauksia, joiden resursointiin Metsähallitus myös sitoutui. Säännöllisiä keskusteluja päätettiin jatkaa sekä alueellisella, että valtakunnallisella tasolla.

Sovitteluprosessia koskevat seurantatapaamiset sovittiin viimeisestä yhteisestä tapaamisesta vuoden päähän tammikuulle 2022 ja kahden vuoden päähän tammikuulle 2023.

Osana prosessia järjestettiin noin 250 Metsähallituksen työtekijälle koulutusta yhteistyön periaatteista ja taidoista. Koulutukset koettiin erittäin hyödyllisiksi. Opi johtamaan yhteistyötä -koulutuksiin osallistui myös sovitteluprosessissa mukana olleita Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen metsäasiantuntijoita. Koulutuksista koostetuista kokemuksista ilmestyi helmikuussa 2021 Maija Leppälän pro gradu tutkimus “Me vastaan he -asetelmasta me yhdessä -asetelmaan: Metsähallituksen toimihenkilöiden kokemuksia ja käsityksiä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoistaan“.

Julkaistu: 21.4.2021