Kokemuksia vuorovaikutuksesta lainsäädäntötyössä: vesienhoidon ympäristötavoitteet ja niistä poikkeamista koskevan lainsäädännön valmistelu

Kevään 2023 aikana on valmisteltu ympäristöministeriön asettaman työryhmän johdolla vesienhoidon ympäristötavoitteisiin liittyvää lainsäädäntömuutosta. Merkittävää lakimuutosta valmistellaan virkamiestyöryhmässä ja tiiviillä aikataululla minkä vuoksi sidosryhmien osallistumisen varmistaminen on tärkeässä roolissa hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Akordi oli virkamiestyöryhmän tukena suunnittelemassa ja toteuttamassa kaksi hybridityöpajaa laajalle sidosryhmäjoukolle.

Sidosryhmille suunnatut työpajat järjestettiin jo lain valmistelun alkuvaiheessa, jotta valmistelu olisi mahdollisimman avointa ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet saataisiin turvattua. Alkuvaiheen vuorovaikutus mahdollisti myös sen, että sidosryhmien kaikki keskeiset kysymykset ja näkökulmat valmistelutyöhön saatiin esiin heti alusta asti. Akordin asiantuntijat pohjustivat työpajojen suunnittelua muutamien asiantuntijahaastatteluiden avulla.

Vuorovaikutuksen varhaisen käynnistämisen lisäksi merkittäväksi tekijäksi koettiin se, että vuorovaikutus ei ole vain ulkopuolisen konsultin järjestämä muodollisuus. Valmistelusta vastaavan työryhmän jäsenet osallistuivat työpajojen suunnitteluun ja pajojen keskusteluihin ja pohdintoihin sekä tulosten analysointiin aktiivisesti. Tällä edesautettiin kaikkien osapuolten yhteisen ymmärryksen lisääntymistä ja osapuolten välisen luottamuksen rakentumista. Ulkopuolisen fasilitaattorin asiantuntemus toi työhön ymmärrystä tilaisuuksien toteutuksen kannalta merkittävistä asioista ja edesauttoi sen varmistamisessa, että osallistujilla oli tasapuoliset mahdollisuudet osallistua keskusteluun.

Aikainen osallistuminen koettiin mielekkääksi mutta haastavaksi

Työpajatyöskentelyn koettiin olleen mielekästä ja hyödyllistä mutta haastavaa. Osallistujajoukon suuri koko, vaihteleva perehtyneisyys asiaan sekä itse substanssin vaativuus haastoi fasilitaattoreiden työtä ohjata keskustelua lainvalmistelun toimeksiantoon. Toisaalta ajoittain myös varsinaisten ydinkysymysten ulkopuolelle menneen keskustelun todettiin antaneen arvokasta tietoa ja ymmärrystä ministeriön valmistelijoille muissa yhteyksissä hyödynnettäväksi. Työssä konkretisoituikin yksi vuorovaikutuksen järjestämisen haasteista: miten saadaan keskustelu järjestettyä niin, että se palvelee sekä järjestäjän tarpeita että osallistujien merkityksellisiksi kokemien asioiden esiin tulemista mielekkäällä tavalla?

Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin sidosryhmien tarpeiden ja huolien kartoittamiseen. Tässä onnistuttiin hyvin ja syntynyt aineisto ja käydyt keskustelut koettiin hyödyllisiksi lain valmistelussa. Toisessa työpajassa tavoitteena oli keskittyä pykäläluonnosten vaikutusten arviointiin, mikä osoittautui haastavammaksi. Itse pykäläluonnosten sisältö ja muotoilu vei huomiota puoleensa ja näkemysten muotoilu vaikutusten arvioinnin kielelle oli vaikeaa. Vaikutusten tunnistamisessa päästiin kuitenkin kohtuullisesti eteenpäin. Jälkikäteen arvioiden kolmas työpaja oli saattanut olla tarpeen, jotta pykäläluonnokset olisi saatu käsiteltyä ensin ja sitten vasta siirrytty vaikutusten arviointiin. Tähän lain valmistelun tiukka aikataulu ei kuitenkaan antanut mahdollisuuksia.

Lakimuutosta valmistelevassa työryhmässä työpajojen anti koettiin merkittävänä ja hyödyllisenä, vaikka kaikissa asioissa ei päästy niin pitkälle kuin etukäteen ajateltiin. Sidosryhmien puolelta tuli palautetta, jonka mukaan työskentely koettiin myös hyödylliseksi ja avoimeksi, mutta tiukka aikataulu selvästikin toi haasteita ja myös huolia asian valmisteluun liittyen. Hyvänä koettiin myös se, että aikainen osallistumismahdollisuus loi edellytyksiä valmistautua tuleviin asiantuntijakuulemisiin, vaikuttamistyöhön sekä tulevaan lausuntokierrokseen.

Voisiko yhteistoiminnallinen lähestymistapa hyödyttää vesienhoidon kokonaisuuden hallintaa?

Vesienhoidon ympäristötavoitteisiin liittyen työpajoissa yhteiseksi haasteeksi tunnistettiin vesienhoidon kokonaisuuden hallinta. Kokonaisvaltainen tarkastelu on tarpeen, sillä vesimuodostumakohtaisten ympäristötavoitteiden saavuttaminen on kiinni useista eri toimijoista, jotka vaikuttavat vesimuodostumiin eri tavoin ja joista vain osa on luvanvaraisia. Kokonaisvaikutuksien ja syy-seuraussuhteiden arviointi (esim. hajakuormitus vs. pistemäinen päästölähde) on kuitenkin vaikeaa.

Yhtenä vaihtoehtona haastavan kokonaisuuden hallinnalle voidaan nähdä yhteistoiminnallinen lähestymistapa. Toimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa voisi tuoda lakisääteisten velvoitteiden rinnalle uudenlaisen vapaaehtoisuuteen perustuvan kannustimen vesimuodostelmien tilan parantamiseen. Yhdessä toimijoiden kesken muotoillut ratkaisut hyödyttäisivät paitsi erilaisia hankkeita suunnittelevia toimijoita myös vesien hyvää tilaa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä vaatii kuitenkin tarkkaa ammattimaista suunnittelua ja koordinaatiota.

Lue lisää vesienhoidon ympäristötavoitteita ja niistä poikkeamista koskevasta säädösvalmistelusta Akordin projektisivulta tai Ympäristöministeriön hankesivulta