Yhteistyöllä ratkaisuja Sodankylän kaivosten vesistöseurannan haasteisiin

Helmikuun alussa Sodankylään Kommatin majalle kokoontui joukko sodankyläläisten yhdistysten ja seurojen sekä kaivosyhtiöiden edustajia pohtimaan vesistöseurantaan liittyviä haasteita. Tapaamisessa käynnistettiin uusi paikallistoimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuva vesistövaikutusten seurantatyö, jonka tavoitteena on ennakoida ja ehkäistä kaivostoiminnan vesistövaikutuksia. Hanke kestää vuoden ja sen rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

Vettä tutkitaan paljon, mutta tuloksia on vaikea saada saati ymmärtää

Aikaisempien selvitysten perusteella on jo tiedossa, että olemassa olevaa tietoa veden laadusta ja kaivosten vaikutuksista vesiin ei ole helposti saatavissa tai ainakaan sellaisessa muodossa, että se olisi ymmärrettävää muille kuin asiantuntijoille. Olemassa olevaa tietoa ei myöskään aina koeta luotettavaksi.

Nyt käynnistetyssä hankkeessa paikallistoimijat luovat yhdessä kaivosyhtiöiden kanssa sellaisia ratkaisuja ja toimintatapoja, joilla voidaan parantaa olemassa olevan tiedon saatavuutta ja ymmärrettävyyttä paikallisyhteisölle. Samalla tunnistetaan niitä konkreettisia kysymyksiä ja huolenaiheita, joihin kaivataan vastauksia ja joita tulisi selvittää tarkemmin.

Varsinaiseen lupaehtojen mukaiseen vesistöseurantaan työssä ei puututa, vaan keskitytään tuotetun tiedon parempaan hyödyntämiseen ja toisaalta seuratavelvoitteet ylittävien tietotarpeiden tunnistamiseen ja tiedon tuottamiseen.

Voiko Jeesiön vettä juoda?

Yhtenä tehtävänä ensimmäisessä tapaamisessa oli määritellä konkreettisia kysymyksiä, joihin osallistujat kaipaavat vastauksia. Kysymyksiä kirjattiinkin pitkä lista. Ryhmässä pohdittiin esimerkiksi sitä, voiko vieressä virtaavan joen vettä juoda turvallisesti sähkökatkon sattuessa, jos hanasta ei tule vettä? Entä voiko jokivettä heittää kiukaalle ja nauttia löylyistä ilman huolta haittavaikutuksista? Huolta herätti myös kysymys siitä, kertyykö vesivoimaloiden patoaltaiden pohjalle jotakin sellaista, josta olisi haittaa luonnolle tai vaaraa ihmisille.

Kaivoksissa käytettävät ksantaatit herättävät laajemminkin huolta ja niistä koettiin tärkeäksi saada lisää tietoa. Laajimmat pohdinnat liittyivät eri tekijöiden yhteisvaikutuksiin ja veden laadun muutoksiin pidemmällä aikavälillä. Yhtäältä kaivattiin tietoa siitä, millaista vesi on Kitisessä ollut ennen ja miten eri muutokset ovat siihen vaikuttaneet. Toisaalta haluttiin tietää mikä on veden laatu nyt ja millaiseksi se on muuttumassa. Myös kala-asiat olivat laajasti esillä niin kalojen kun ihmistenkin näkökulmasta. Huolta oli kalakantojen säilymisestä, monimuotoisuudesta ja lisääntymisestä samoin kuin kalojen syömisen turvallisuudesta sekä tulevaisuuden kalastusmahdollisuuksista.

Hanke etenee yhteisen tietopohjan luomisella

Kevättalven aikana hankkeessa keskitytään työryhmän yhteisen tietopohjan rakentamiseen. Tarkoituksena on kutsua työryhmän kuultavaksi asiantuntijoita, jotka pystyisivät vastaamaan esitettyihin kysymyksiin yleistajuisesti jo olemassa olevan tiedon pohjalta sekä mahdollisesti arvioimaan myös seurantatietoon liittyviä epävarmuuksia. Myös seurantatiedon tuottamisen tavat kiinnostavat ryhmäläisiä ja yhtenä aiheena voisi olla vesinäytteiden ottamiseen ja niiden analysointiin tutustuminen. Pitkäjänteisemmän tiedon tuottamisen tapoina pohdittiin myös yhteistyötä yliopistojen kanssa esimerkiksi erilaisten opinnäytetöiden avulla.

Työryhmä tulee myös jatkossa raportoimaan työn edistymisestä Sompio -lehdessä ja loppuvuodesta järjestettävässä kaikille avoimessa seminaarissa. Myös sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä pohditaan jatkossa.

Vesistöseurannan mallia rakennetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken

Vesistöseurannan malli rakennetaan Sodankyläläisten paikallisten toimijoiden, kaivosyhtiöiden ja Sodankylän kunnan yhteistyönä. Helmikuussa työskentelynsä aloittaneeseen yhteistyöryhmään on kutsuttu Kersilön-, Jeesiön-, Sattasen-, Rajalan- ja Vaalajärven kyläyhdistykset, Sodankylän perhokalastajat, Sodankylän kalatalousalue, Lapin vapaa-ajan kalastajat ry, Sodankylän kirkonkylän kalaveden osakaskunta, Sompion luonnonystävät ry, Sattasniemen ja Oraniemen paliskunnat, Sodankylän kunta, Boliden Kevitsa Mining Oy, AA Sakatti Mining Oy, Rupert Resources ja Kemijoki Oy. Ryhmää voidaan täydentää tarpeen mukaan. Työskentelyä tukemaan kutsutaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja ELY-keskuksesta.

Yhteistyöprosessista ja työskentelyn suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaa neutraalina osapuolena toimiva Akordi, joka tarjoaa paikallisten toimijoiden käyttöön välineitä ja osaamista erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi ja jaetun tietopohjan muodostamiseksi sekä kaikkien osapuolten hyväksymien ratkaisujen löytämiseksi.

Lue lisää projektisivulta.

Juttu on julkaistu Sompio-lehdessä 8.3.2023