Kahdeksanvuotias yritys taitaa olla jo ihan täysi-ikäinen. Muistan hyvin kun se yksivuotiaana muutti pois kotoa omaan toimistoon.

Perustimme riippumattoman yhteiskunnallisen yrityksen Akordin yhdessä Lasse Peltosen kanssa sen jälkeen kun palasimme Yhdysvalloista vuoden 2012-2013 kestäneeltä tutkimus- ja kouluttautumismatkalta. MITn ja Harvardin yhdessä järjestämässä Public Dispute Resolution valmennuksessa opimme menetelmiä, joilla monen osapuolen välisiä vaikeita julkisia ongelmia ratkotaan ulkopuolisen riippumattoman ’sovittelijan’ avustuksella. Vaikka kiistat näyttäytyvät usein yksittäisten ihmisten välisenä kärjekkäänä kommunikaationa, julkisten kiistojen ratkaisussa ei ole kyse näiden henkilöiden välisten kiistojen sovittelusta, vaan se on luonteeltaan systeemitasolla tapahtuvaa yhteistä ongelmanratkaisua, jota voidaan edistää suunnittelemalla parempia prosesseja.

Kotiinpaluu avasi silmät näkemän, että lukuisten ja laajapohjaisten työryhmien, neuvottelukuntien ja komiteoiden Suomessa monet asetelmat ovat todella kankeita ja toisinaan jäätyneet lukkoon. Kahdeksassa vuodessa kehitys ei ole sanottavammin mennyt eteenpäin.  Ongelma tulee siitä, että tärkeitä asioita ei saada paljon aikaa vievistä ponnisteluista ja kokoustamisesta huolimatta ratkaistua. Vaikka osallistumista ja yhteistyötä tehdään Suomessa määrällisesti paljon, yhteistyön laatua ja tuloksellisuutta on varaa parantaa hyvinkin paljon.

Lähdimme Akordin kautta edistämään julkisten kiistojen neuvottelevaa ratkaisua Suomessa keinoilla, joista oli tuolloin tarjolla jo paljon kokemuspohjaista ja tutkimuksella todennettua tietoa. Akordin tarjoaman avun voisi tiivistää neljään pääkohtaan:

1. Tilanteiden jäsentäminen, jotta tekemiselle hahmottuu ääriviivat ja suunta
2. Ratkaisuja hakevan prosessin vaiheistaminen
3. Yhteisen tietopohjan rakentaminen
4. Luottamuksen ja muiden yhteistyön edellytysten eli kapasiteetin kehittäminen

Olemme päässeet kokeilemaan uudenlaisia työskentelyn ja neuvottelun menetelmiä noin sadassa erilaisessa projektissa. Näissä on valtakunnan tason politiikkaprosesseja, alueellisia ja seudullisia strategisen suunnittelun prosesseja, paikallisia haastavia tilanteita, sekä ihan yksittäisiä tapaamisia. Vaikka jokainen tilanne on erilainen, monia toimeksiantoja yhdistää usein se, että tilanne on syystä tai toisesta mennyt solmuun tai jumiin ja liikkeelle pääsemiseen tarvitaan ulkopuolista apua.

Yksi asia, jonka olen nähnyt on se, että onnistumisen edellytykset luodaan jo kauan ennen kuin työryhmän työ alkaa. Tuolloin määritellään mitä tarvitaan, kenen tulisi olla mukana, mitä ongelmaa ratkotaan ja millaiset raamit työlle annetaan. Ilahduttavaa on se, että yhä useammin meidät kutsutaan mukaan suunnittelemaan monenvälistä yhteistyötä hyvin varhaisessa, jo perustusten rakentamisen vaiheessa.

Akordista on kasvanut näiden vuosien aikana myös arvokkaalla tavalla erilaisten ihmisten työpaikka ja monenlaista kokemusta ja asiantuntemusta yhdistelevä tiimi. Yhdeksi Akordin rooliksi on tullut käytännön harjoittelupaikan tarjoaminen Public Policy Mediation -alasta kiinnostuneille opiskelijoille. Kymmenes korkeakouluharjoittelija aloittaa oman jaksonsa helmikuun alussa. Ohjaus ja yhdessä oppiminen rikastuttaa puolin ja toisin. Viikko sitten Tampereen yliopiston graduseminaarissa esiteltiin neljäs Akordin projekteja käsittelevän progradutyön tutkimussuunnitelma. Valmiita progradu tutkimuksia löytyy Julkaisut sivulta.

Alla on nostoja ja esimerkkejä siitä, mitä edellä mainitut Akordin neljä pääasiallista palvelua ovat tarkoittaneet käytännössä.

Jonna Kangasoja
Akordin toinen perustaja ja toimitusjohtaja

Tilanteen jäsentäminen

Intressejä yhteensovittamaan pyrkivät monenväliset neuvotteluprosessit vaativat valmistelua. Konflikti- tai tilannekartoitus (konfliktikartoitus) on hyödyllinen ensimmäinen askel, kun halutaan saada aikaan laajasti hyväksyttyjä ja aikaa kestäviä ratkaisuja. Niitä syntyy tuomalla yhteisen ongelman äärelle kaikki ne toimijat, joita tarvitaan muotoutuvan ratkaisun toimeenpanoon.

Konflikti- ja tilannekartoituksia: Saamelaisten kotiseutualueen valtion metsien käytön ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet Lue lisää Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointi Lue lisää

Yhteisen tietopohjan rakentaminen

Yhteisen tietopohjan rakentaminen neuvotteluprosessin yhteydessä (’joint fact finding’) tarkoittaa sellaisen jaetun tiedon tuottamista, jonka kiistan osapuolet kokevat välttämättömäksi voidakseen tehdä hyvin informoituja päätöksiä. Erona moneen muuhun tiedontuotannon prosessiin on se, että tietoa ei tarjota suoraan esimerkiksi yksittäisen päätöksentekijän “käyttöön”, vaan joukko erilaisia intressejä edustavia toimijoita tulevat yhteen arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa ja keskustelemaan sen vaikutuksista päätöksentekoon.

Keskusteluyhteyden ja ymmärryksen rakentamista: Tuulivoiman ja poronhoidon yhteensovittamisesta keskusteltiin Rovaniemellä Lue lisää

Ratkaisuja hakevan prosessin vaiheistaminen

Akordin vaiheistetussa neuvottelumenettelyssä yhteensovitetaan kilpailevia ja ristiriitaiselta vaikuttavia tavoitteita (esim. yrityksen tai julkishallinnon tehokkuustavoitteet, ympäristöjärjestöjen tavoitteet luontoarvojen säilyttämisestä ja suojelemisesta, tai kansalaisten tavoitteet tasapuolisen kohtelusta) panostamalla prosessin laatuun ja läpinäkyvyyteen. Mahdottomiltakin tuntuvia solmuja saadaan auki silloin kun osapuolet kokevat, että prosessi on turvallinen, ratkaistava ongelma on määritelty oikein ja että vastuu ratkaisujen löytämisestä todella on heidän käsissään. Olennaisia elemettejä onnistumiselle ovat konsensuspohjainen päätöksenteko, yhteinen ongelmanratkaisu, neuvottelu, sekä syntyneiden päätösten toimeenpano ja seuranta.

Strategista suunnittelua ja ratkaisuista neuvottelua: Helsingin seudun MAL 2023 suunnitelma Lue lisää Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisvisio ja tarpeet Lue lisää Tiesuunnittelun tukeminen maantie 180 Kurkela-Kuusisto hankkeessa Lue lisää

Uusien ratkaisujen ja käytäntöjen luomista: Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (Boost for biodiversity offsets) Lue lisää No Net Loss City – ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun Lue lisää

Kapasiteetin kehittäminen

Toimiakseen yhteistyö vaatii sen mahdollistavia rakenteita ja käytäntöjä, riittäviä resursseja sekä mukana olevien henkilöiden kykyä johtaa ja kannatella yhteistä toimintaa. Verkostojen, organisaatioiden ja/tai yksilöiden kapasiteettia tehdä mielekästä yhteistyötä voidaan kasvattaa esimerkiksi koulutuksella. Akordin Opi johtamaan yhteistyötä -koulutuksen ydin koostuu kolmesta elementistä: perusperiaatteista, prosesseista ja henkilökohtaisista taidoista. Koulutukset on koettu erittäin hyödyllisiksi ja osallistujat ovat kokeneet saaneensa konkreettisia työkaluja, joita voi soveltaa käytännössä.

Kapasiteetin kehittämistä: Vesistökunnostuskoulutus Lue lisää Opi johtamaan yhteistyötä -koulutus Lue lisää