Ympäristösovittelu ja konfliktinratkaisu

 

Monimutkaisissa ympäristö-, maankäyttö- ja luonnonvarakysymyksissä osapuolilla on usein keskenään ristiriitaisia tavoitteita, erilaisia tiedontarpeita ja heikko luottamus toisiinsa. Tilanteet kärjistyvät helposti vastakkainasetteluksi, mikä voi johtaa päätöksenteon lukkiutumiseen, hankkeiden viivästymiseen tai pitkittyneisiin kiistoihin. 

Tarjoamme tukea konfliktin hallintaan ja autamme osapuolia siirtymään vastakkainasettelusta yhteiseen ongelmanratkaisuun. Julkisluonteisten konfliktien ratkaisuille, kuten ympäristökiistojen sovittelulle, on tyypillistä vaiheistettu neuvottelumenettely, joka alkaa tilannekartoituksella. Autamme tunnistamaan ja jäsentämään, mitkä ovat käsillä olevan ongelman kannalta keskeisiä asiakysymyksiä, millaiset suhteet osapuolilla on ja miten yhteistyön tapoja tulisi kehittää. Keskeisten osapuolten haastatteluihin perustuva, neutraalin osapuolen tekemä kartoitus auttaa tarvittavan prosessin suunnittelussa ja oikeisiin kysymyksiin keskittymisessä. Mikäli edellytyksiä yhteiselle sovitteluprosessille löydetään, työtä voidaan jatkaa. Neuvottelumenettelyn seuraavia vaiheita ovat sovitteluprosessin organisoituminen, sen tavoitteiden, pelisääntöjen, roolien ja vastuiden määrittely, kiistan ratkaisun edellyttämän yhteisen tietopohjan rakentaminen, neuvottelut ja näistä syntyvät yhteiset linjaukset. Lopuksi nämä linjaukset konkretisoidaan sitoumuksilla, joiden toteutumista seurataan.

Luken ja petoyhdyshenkilöverkoston välisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Riistakeskuksen yhteisessä YTYKE-hankkeessa (Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen suurpetohavaintoaineistojen laadun ja kattavuuden vahvistamiseksi) tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä suurpetohavaintoaineistojen tuottamisessa.…

Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi- ja ratkaisutoiminnan skaalaaminen

TAH-säätiö ja RELEX Säätiö ovat lähteneet yhdessä rahoittamaan ympäristökiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneen Akordi Oy:n työtä. Kesäkuussa 2025 käynnistyneessä vuoden kestävässä hankkeessa päätavoitteena on levittää testattuja ja toimivaksi havaittuja menettelyjä vihreän…

Selvitys: Vihreän siirtymän vauhti ja ympäristömenettelyjen laatu : miten sujuvoittaminen, hyväksyttävyys ja ympäristönsuojelu yhdistetään?

Ympäristösääntelyn keventäminen ei automaattisesti sujuvoita lupaprosesseja, vaan vaikutus voi olla päinvastainen. Tämä käy ilmi Akordin julkaisemasta oikeustieteellisestä selvityksestä. Vihreän siirtymän hankkeiden läpimenoa pyritään nopeuttamaan useilla hallitusohjelmaan pohjautuvilla…

Katsaus: Energiahankkeiden ekologisten ja sosiaalisten haittojen kompensointi

Energiasiirtymän hyväksyttävyyden kannalta on olennainen kysymys, miten hankkeiden haitallisia vaikutuksia voidaan hallita ja korvata. Akordin julkaisema katsaus esittelee kirjallisuudessa tunnistettuja keinoja hankkeiden luonnolle ja eläimille aiheuttamien haittojen sekä sosiaalisten vaikutusten…

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen valmistelutyö

Jyväskylän kaupunkiseutu valmistautui kesällä ja syksyllä 2020 järjestettäviin MAL-sopimusneuvotteluihin, joita ennen kaupunkiseudun kunnat valmistelivat Jyväskylän kaupungin johdolla sopimuksen sisältöä ja toimenpiteitä. Kyse on maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista (MAL), jotka…

Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi ja ratkaisu

Vihreään siirtymään ja energiamurrokseen liittyvät hankkeet tulevat väistämättä synnyttämään erilaisten tahojen ja intressien törmäämistä sekä paikallisia konflikteja. Jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, tarvitaan ristiriitojen parempaa ennakointia, käsittelyä…

Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustaminen

Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamisen prosessi on ollut laajin ulkopuolisen neutraalin tahon avustama ympäristökonfliktin ratkaisuprosessi Suomessa. Työ luonnonsuojelualueen perustamisasetuksen laatimiseksi on ollut vaativaa vuosikymmenien mittaisen konfliktihistorian ja osapuolten välisen…

Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella -selvitys

Akordi tuottaa yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa selvitystyön, jossa tarkastellaan yhteistoiminnallisten toimintatapojen merkitystä tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisella poronhoitoalueella.

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista nousevat ristiriidat ja konfliktinratkaisun mahdollisuudet

Kalatalouden keskusliitto tilasi Akordilta vuonna 2022 työn, joka sisälsi analyysin KKL:n selvityksessä esille tulleista konfliktitilanteista sekä käyttö- ja hoitosuunnittelun käytäntöön viemisestä.

Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen

Miten poronhoito ja tuulivoimahankkeet voidaan yhteensovittaa oikeudenmukaisesti? Tämän kysymyksen ympärille alojen toimijat ovat jo vuodesta 2019 tulleet oppimaan toisiltaan, rakentamaan yhteistyötä ja määrittelemään hyviä käytäntöjä Akordin, Paliskuntain yhdistyksen ja Suomen uusiutuvat…

Iijoen vesistövisio

Vesistövisio on koko Iijoen vesistöalueen kattava kehittämis- ja toimenpidemalli, jossa sovitetaan yhteen erilaiset vesistön käyttöön kohdistuvat intressit. Vuoteen 2030 ulottuva Iijoen vesistövisio julkaistiin syyskuussa 2018. Toimijoiden yhteistyö alueella kuitenkin jatkuu, ja neuvottelukunta tulee kokoontumaan jatkossakin. Alueelle on visiotyön päätyttyä palkattu Iijoen kehittämiskoordinaattori edistämään vesistövisioon ja toimenpideohjelmaan kuuluvien hankkeiden toteuttamista. Akordi oli mukana Iijoen neuvottelukunnan tapaamisessa marraskuussa 2022 hahmottelemassa yhteistyön jatkoa.

Kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurantamallin rakentaminen Sodankylään

Hankkeen tavoite on luoda yhdessä Sodankylän kaivosyhtiöiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa vesistövaikutusten yhteisseurantamalli ja vakiinnuttaa se paikalliseen toimintakulttuuriin. Hankkeen tulokset toimivat esimerkkinä koko Suomen ja Pohjoismaiden kaivossektoreille.

Tiesuunnittelun tukeminen Mt 180 Kurkela – Kuusisto hankkeessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus käynnisti vuonna 2021 tiesuunnitelman laatimisen Saaristotiellä maantien 180 parantamiseksi Kurkela-Kuusisto välillä Kaarinassa. Akordin rooli tiesuunnitteluvaiheessa oli tukea ja edesauttaa hankkeesta vastaavien ja eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta, tunnistaa sidosryhmien näkökulmasta keskeisiä ratkaisua vaativia suunnittelukysymyksiä, ennakoida mahdollisia ristiriitoja ja avustaa niiden ratkaisussa sekä avustaa tilaajaa mahdollisten ennakoimattomien haastavien vuorovaikutustilanteiden hallinnassa.

Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys osana Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa 2040

Tuulivoima on merkittävässä roolissa valmisteilla olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa 2040. Keski-Suomen liitto pyysi Akordilta apua maakuntakaavan valmisteluprosessiin, jossa halutaan lisätä ja turvata tulevan maakuntakaavan sosiaalista hyväksyttävyyttä. Vaikka tuulivoimalla on merkittävä…

Helsingin kaupunkistrategian (2021-2025) tavoitteiden yhteensovittaminen

Akordi avusti Helsingin kaupunkia sovittamaan yhteen uudessa kaupunkistrategiassa tunnistettuja keskenään ristiriitaisia tavoitteita liittyen kaupungin kasvuun ja luonnon monimuotoisuuden sekä lähivirkistysalueiden turvaamiseen. Helsingin kaupunkistrategiassa “Kasvun paikka” (2021-2025) on…

SLL:n, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018-2021

Osapuolet  (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen, joka johti metsäkiistojen ratkaisuun pyrkivän sovittelu- ja neuvotteluprosessin käynnistämiseen. Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa. Työskentely laajeni valtakunnaliseksi ja sen tuloksena neuvoteltiin noin tuhannesta kiistanalaisesta leimikosta.

FSC standardineuvottelut

FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestö, joka on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä. Alkuvuodesta 2020 Akordi kutsuttiin neutraalina tahona avustamaan Suomen…

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisvisio ja tarpeet

Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena kehittää lähijunaliikennettä. Tämän taustalla on muun muassa MAL-sopimukset, joissa lähijunien edistämisellä on keskeinen rooli. Sen lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on määritelty lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Laajemmassa mittakaavassa…

Konfliktikartoitus Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskuntien ja Metsähallituksen liiketoimintojen välillä

Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus. Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin.

Jyväskylän metsäohjelma

Jyväskylän kaupungin metsäohjelma on kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä linjaava pitkän tähtäimen strateginen suunnitelma. Kesäkuussa 2018 päättynyt prosessi keräsi yhteen kaupungin edustajia ja alueen sidosryhmiä. Metsäohjelman laadinnassa sovellettiin Akordin avustamana vuorovaikutteista neuvottelumenettelyä.