Luonnonvaraisten eläinten ja ihmisten välisten konfliktien ennakoinnin ja hallinnan kapasiteetin rakentaminen Suomessa
Luonnonvarakeskus tilasi Akordilta työn ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten välisten konfliktien hallinnan kehittämiseksi Suomessa. Työ koostui alkukontaktointikierroksesta hallinnon asiantuntijoiden kanssa, kutsuvierastyöpajasta sekä SusiLIFE hankkeelle suunnatusta koulutuksesta. Työ pohjautui…
Luken ja petoyhdyshenkilöverkoston välisen vuorovaikutuksen kehittäminen
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Riistakeskuksen yhteisessä YTYKE-hankkeessa (Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen suurpetohavaintoaineistojen laadun ja kattavuuden vahvistamiseksi) tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä suurpetohavaintoaineistojen tuottamisessa.…
Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi- ja ratkaisutoiminnan skaalaaminen
TAH-säätiö ja RELEX Säätiö ovat lähteneet yhdessä rahoittamaan ympäristökiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneen Akordi Oy:n työtä. Kesäkuussa 2025 käynnistyneessä vuoden kestävässä hankkeessa päätavoitteena on levittää testattuja ja toimivaksi havaittuja menettelyjä vihreän…
Tilannekuva Joddbölen maankäyttöön liittyvistä erimielisyyksistä
Akordi teki Inkoon kunnan pyynnöstä kesällä 2024 tilannekartoituksen Joddbölen alueen kehittämiseen liittyvistä erimielisyyksistä.
Inkoon Joddbölessä on toiminut aiemmin kivihiilivoimalaitos. Alueella harjoitetaan maa-ainesten otto- ja satamaliiketoimintaa. Satamaan ankkuroitui vuonna 2022…
Politiikkaintegraation lisääminen – tilannekuva ja suuntaviivat johdonmukaisempaan luontopolitiikkaan
Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt työn luontopolitiikan johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Käynnistyvässä työssä hyödynnetään yhteiseen ongelmanratkaisuun ja neuvotteluun perustuvaa lähestymistapaa, jossa tavoitteena on tuoda esiin eri ministeriöiden tarpeita ja näkökulmia ja tunnistaa…
Kohti tulosperusteisten järjestelmien soveltamista hajakuormituksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä
Tulosperusteiset mallit ovat vaihtoehto ympäristönsuojelun tehokkuuden parantamiseen. Edellytyksenä näiden hyödyntämiselle on, että vaikutuksia voidaan
mitata riittävän tarkasti ja kohtuullisin kustannuksin. Antti Ihon (UEF) ja Akordin yhdessä toteuttamassa esiselvitystyössä tarkastellaan erilaisia mittareita, joita voitaisiin hyödyntää monimuotoisuutta, vesien suojelua sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista edistävissä tulosperusteisissa toimenpiteissä sekä tunnistetaan mittaamiseen liittyviä reunaehtoja.
Selvitys: Vihreän siirtymän vauhti ja ympäristömenettelyjen laatu : miten sujuvoittaminen, hyväksyttävyys ja ympäristönsuojelu yhdistetään?
Ympäristösääntelyn keventäminen ei automaattisesti sujuvoita lupaprosesseja, vaan vaikutus voi olla päinvastainen. Tämä käy ilmi Akordin julkaisemasta oikeustieteellisestä selvityksestä.
Vihreän siirtymän hankkeiden läpimenoa pyritään nopeuttamaan useilla hallitusohjelmaan pohjautuvilla…
Katsaus: Energiahankkeiden ekologisten ja sosiaalisten haittojen kompensointi
Energiasiirtymän hyväksyttävyyden kannalta on olennainen kysymys, miten hankkeiden haitallisia vaikutuksia voidaan hallita ja korvata.
Akordin julkaisema katsaus esittelee kirjallisuudessa tunnistettuja keinoja hankkeiden luonnolle ja eläimille aiheuttamien haittojen sekä sosiaalisten vaikutusten…
Selvitys: Merialuesuunnitelman vaikuttavuus ja toimivuus merituulivoiman edistämisessä ja suunnitelmaan sitoutumisen vahvistaminen
Akordi on mukana tekemässä Ympäristöministeriön tilaamaa selvitystä, jossa tarkastellaan merialuesuunnittelun oikeudellista taustaa sekä suunnitelmien laadinnan ja vaikuttavuuden nykytilaa.

Tilannekuva: Tampereen kaupungin kasvun, luontoarvojen sekä ilmastotavoitteiden nykytila ja ristiriitojen yhteensovittaminen
Erilaiset kansainväliset ilmasto- ja luontostrategiat asettavat tavoitteita myös kaupunkien maankäytölle. Kasvun, luontokadon torjumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden yhteensovittaminen on kuitenkin haastavaa, sillä tavoitteet voivat olla keskenään osin risteäviä. Tampereen…
Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustaminen
Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamisen prosessi on ollut laajin ulkopuolisen neutraalin tahon avustama ympäristökonfliktin ratkaisuprosessi Suomessa.
Työ luonnonsuojelualueen perustamisasetuksen laatimiseksi on ollut vaativaa vuosikymmenien mittaisen konfliktihistorian ja osapuolten välisen…
Tilannekartoitus Vantaan kaupungin palveluverkkoon liittyvän yhteistyön haasteista
Akordi toteutti Vantaan kaupunkiorganisaation palveluverkkoon liittyvän yhteistyön haasteita koskevan tilannekartoituksen keväällä 2023. Tilannekartoituksessa keskityttiin erityisesti kaupunkiorganisaation eri vastuuyksiköiden ja vastuuhenkilöiden välisiin yhteistyön haasteisiin, joita ilmeni…
Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella -selvitys
Akordi tuottaa yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa selvitystyön, jossa tarkastellaan yhteistoiminnallisten toimintatapojen merkitystä tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisella poronhoitoalueella.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista nousevat ristiriidat ja konfliktinratkaisun mahdollisuudet
Kalatalouden keskusliitto tilasi Akordilta vuonna 2022 työn, joka sisälsi analyysin KKL:n selvityksessä esille tulleista konfliktitilanteista sekä käyttö- ja hoitosuunnittelun käytäntöön viemisestä.
Nurmijärven kaavoituksen kehittämistyö
Akordi tuki Nurmijärven kaupunkia kaavoituksen kehittämisen reunaehtoja ja mahdollisuuksia koskevien erilaisten näkemysten kartoittamisessa ja yhteensovittamisessa.

Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen
Miten poronhoito ja tuulivoimahankkeet voidaan yhteensovittaa oikeudenmukaisesti? Tämän kysymyksen ympärille alojen toimijat ovat jo vuodesta 2019 tulleet oppimaan toisiltaan, rakentamaan yhteistyötä ja määrittelemään hyviä käytäntöjä Akordin, Paliskuntain yhdistyksen ja Suomen uusiutuvat…
Iijoen vesistövisio
Vesistövisio on koko Iijoen vesistöalueen kattava kehittämis- ja toimenpidemalli, jossa sovitetaan yhteen erilaiset vesistön käyttöön kohdistuvat intressit. Vuoteen 2030 ulottuva Iijoen vesistövisio julkaistiin syyskuussa 2018. Toimijoiden yhteistyö alueella kuitenkin jatkuu, ja neuvottelukunta tulee kokoontumaan jatkossakin. Alueelle on visiotyön päätyttyä palkattu Iijoen kehittämiskoordinaattori edistämään vesistövisioon ja toimenpideohjelmaan kuuluvien hankkeiden toteuttamista. Akordi oli mukana Iijoen neuvottelukunnan tapaamisessa marraskuussa 2022 hahmottelemassa yhteistyön jatkoa.
Kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurantamallin rakentaminen Sodankylään
Hankkeen tavoite on luoda yhdessä Sodankylän kaivosyhtiöiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa vesistövaikutusten yhteisseurantamalli ja vakiinnuttaa se paikalliseen toimintakulttuuriin. Hankkeen tulokset toimivat esimerkkinä koko Suomen ja Pohjoismaiden kaivossektoreille.
Tiesuunnittelun tukeminen Mt 180 Kurkela – Kuusisto hankkeessa
Varsinais-Suomen ELY-keskus käynnisti vuonna 2021 tiesuunnitelman laatimisen Saaristotiellä maantien 180 parantamiseksi Kurkela-Kuusisto välillä Kaarinassa. Akordin rooli tiesuunnitteluvaiheessa oli tukea ja edesauttaa hankkeesta vastaavien ja eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta, tunnistaa sidosryhmien näkökulmasta keskeisiä ratkaisua vaativia suunnittelukysymyksiä, ennakoida mahdollisia ristiriitoja ja avustaa niiden ratkaisussa sekä avustaa tilaajaa mahdollisten ennakoimattomien haastavien vuorovaikutustilanteiden
hallinnassa.
Lohjan kaupungin maankäytön ja kaavoituksen kehittäminen
Akordi toimi vuoden 2022 Lohjan kaupungin kumppanina ja toteutti maankäytön ja kaavoituksen kehittämisprosessin.
Työ tavoitteena oli kehittää Lohjan kaupungin maankäytönsuunnittelun ja kaavoituksen käytäntöjä siten, että ne hyödyntävät tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja…
Kokemäenjoen vesivisio 2050 selvitystyö
Kokemäenjoen Vesivisio 2050 on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Vesivisio laadittiin alueellisesti sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä vuonna 2017.…
Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset
Helsingin kaupunki uudistaa luonnonhoitoa ohjaavat linjaukset. Akordi suunnitteli, toteutti ja fasilitoi keväällä ja syksyllä 2022 työpajoja luonnonhoidon linjauksia valmistelevalle kaupunkiympäristön työryhmälle. Pajojen tavoitteena oli löytää valmisteluryhmän asiantuntijoiden kanssa yhteinen…
Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys osana Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa 2040
Tuulivoima on merkittävässä roolissa valmisteilla olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa 2040. Keski-Suomen liitto pyysi Akordilta apua maakuntakaavan valmisteluprosessiin, jossa halutaan lisätä ja turvata tulevan maakuntakaavan sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Vaikka tuulivoimalla on merkittävä…
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamisen esiselvitys
Akordi oli mukana toteuttamassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamistyötä pohjustavaa esiselvitystä. Työ toteutettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kanssa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain…
Helsingin kaupunkistrategian (2021-2025) tavoitteiden yhteensovittaminen
Akordi avusti Helsingin kaupunkia sovittamaan yhteen uudessa kaupunkistrategiassa tunnistettuja keskenään ristiriitaisia tavoitteita liittyen kaupungin kasvuun ja luonnon monimuotoisuuden sekä lähivirkistysalueiden turvaamiseen.
Helsingin kaupunkistrategiassa “Kasvun paikka” (2021-2025) on…
SLL:n, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018-2021
Osapuolet (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen, joka johti metsäkiistojen ratkaisuun pyrkivän sovittelu- ja neuvotteluprosessin käynnistämiseen. Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa. Työskentely laajeni valtakunnaliseksi ja sen tuloksena neuvoteltiin noin tuhannesta kiistanalaisesta leimikosta.
Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisvisio ja tarpeet
Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena kehittää lähijunaliikennettä. Tämän taustalla on muun muassa MAL-sopimukset, joissa lähijunien edistämisellä on keskeinen rooli. Sen lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on määritelty lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Laajemmassa mittakaavassa…
Konfliktikartoitus Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskuntien ja Metsähallituksen liiketoimintojen välillä
Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus.
Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin.
Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista (Argumenta)
Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom), Luonnonvarakeskus…
Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointi
Suomen ja Norjan välinen Tenojoen kalastussopimus astui voimaan maaliskuussa 2017. Käsittelyn yhteydessä eduskunta linjasi, että sopimuksen toimivuutta arvioidaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Akordi toteutti kalastussopimuksen toimivuuden arviointityön, jonka loppuraportti Tenojoen…
EuropeSay on AI -kansalaiskeskustelut tekoälystä
EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen, verkon kautta toteutettava hanke, jonka puitteissa kansalaiset ympäri Eurooppaa voivat ottaa osaa tekoälystä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Akordi vastasi kansalaiskeskustelujen toteuttamisesta Suomessa syksyn 2019 aikana.
Tulvariskien hallinta
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat tulvaryhmät työskentelevät yhdessä viranomaisten, elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja järjestöjen kanssa tulvariskialueiksi määritellyillä vesistö- ja rannikkoalueilla. Akordi tuki tulvariskien hallinnan työtä Kymijoella sekä Kotkan ja Haminan rannikoilla keväällä ja syksyllä 2019 fasilitoimalla tulva- ja sidosryhmien yhteisiä työpajoja.
Helsingin liikennejärjestelmän tulevaisuuskuva ja kaupunkilaisten muutosvalmius
Helsingin kaupunki käynnisti syksyllä 2019 liikenteen tulevaisuusanalyysin laadinnan, jonka tarkoituksena on muodostaa käsitys kaupungin liikennejärjestelmään vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista ja siitä, kuinka muutoksiin voidaan varautua. Osana työtä Akordi toteutti muutosvalmiusanalyysin, joka tuottaa suosituksia muutosten käsittelyyn asukkaiden ja eri sidosryhmien kanssa.
Jyväskylän metsäohjelma
Jyväskylän kaupungin metsäohjelma on kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä linjaava pitkän tähtäimen strateginen suunnitelma. Kesäkuussa 2018 päättynyt prosessi keräsi yhteen kaupungin edustajia ja alueen sidosryhmiä. Metsäohjelman laadinnassa sovellettiin Akordin avustamana vuorovaikutteista neuvottelumenettelyä.
Herttoniemen kaupunginosavisio
Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään ja kesän 2018 aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä. Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten osallistumisen oman ympäristönsä pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa kaupunkikehittämiseen.
Tampereen Eteläpuisto
Tampereen kaupunki aloitti Eteläpuiston ja sen lähialueiden kaavatyön keväällä 2015 pyrkimyksenä kehittää aluetta täydennysrakentamalla. Akordi avusti vuosina 2015–2016 neutraalina osapuolena Tampereen kaupungin ja sen keskeisten sidosryhmien, muun muassa eri asukasryhmien, välistä keskustelua ja ongelmanratkaisua kaavahankkeen luonnosvaiheen vuorovaikutusprosessissa.

