Yhteisen tietopohjan rakentaminen

 

Erimielisyydet päätöksenteon tietopohjasta toimivat kiistoja ylläpitävänä polttoaineena. Näin on etenkin silloin, kun päätöksentekoon liittyy vahvoja intressejä. 

Yhteisessä tiedontuotannossa vastuu tiedon löytämisestä ja omaksumisesta annetaan yksittäisen päätöksentekijän sijaan eri intressejä edustavien osapuolten yhteiselle ryhmälle. Ryhmän tehtävänä on neuvotella siitä, millainen tiedon tuotannon prosessi parhaiten tyydyttäisi kaikkien osapuolten tarpeet. Tarpeet voivat liittyä esimerkiksi tiedon tieteelliseen laatuun ja tiedon avoimuuteen. Autamme näiden prosessien suunnittelussa ja työskentelyn ohjaamisessa. 

Muuttuvan kokonaisuuden hallinta Kristiinankaupungissa ja uudenlainen vuorovaikutusmalli YVA-menettelyyn

Akordin vuoden mittaisessa TAH- ja Relex-säätiden rahoittamassa skaalaushankeessa toteutettiin viisi living labia, joissa vuorovaikutuksen ja konfliktinhallinnan toimintamalleja testattiin aidossa toimintaympäristössä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Yksi näistä living labeista oli Kristiinankaupunki…
Lue lisää

Fisheries for the Future -työpajan suunnittelu ja fasilitointi

Itämeren silakkakannat ja silakan kalastus ovat viime vuosina nousseet keskeiseksi kiistaksi Itämeren kalastuspolitiikassa. Jäsenmaiden suhtautuminen Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suosituksiin silakkakiintiöistä on vaihdellut, ja julkinen keskustelu silakasta on ollut polarisoitunutta.…
Lue lisää

Sidosryhmien osallistaminen jätevesidirektiivin mukaisen tuottajayhteisön perustamisen avainkysymyksiin

Ympäristöministeriössä on käynnissä hanke uudelleenlaaditun EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin edellyttämien muutosten valmistelusta kansalliseen lainsäädäntöön. Yksi merkittävä muutos liittyy mikroepäpuhtauksien poistoon jätevesistä ja tästä aiheutuvien kustannusten kattamiseen tuottajavastuun…
Lue lisää

Malminetsinnän ja kaivostoiminnan paikallisen hallinnan valmiuksien kehittäminen (CAMI)

Vihreän siirtymän luoma tarve kriittisille mineraaleille tuottaa paineita kaivostoiminnan lisäämiselle myös Suomessa. Kunnat voivat houkutella, ohjata ja rajoittaa kaivoshankkeita monin tavoin, mutta laadukas paikallinen hallinta edellyttää onnistumista politiikkatoimien valinnoissa ja yhteistoiminnallisten…
Lue lisää

Luken ja petoyhdyshenkilöverkoston välisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Riistakeskuksen yhteisessä YTYKE-hankkeessa (Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen suurpetohavaintoaineistojen laadun ja kattavuuden vahvistamiseksi) tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä suurpetohavaintoaineistojen tuottamisessa.…
Lue lisää

Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi- ja ratkaisutoiminnan skaalaaminen

TAH-säätiö ja RELEX Säätiö ovat lähteneet yhdessä rahoittamaan ympäristökiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneen Akordi Oy:n työtä. Kesäkuussa 2025 käynnistyneessä vuoden kestävässä hankkeessa päätavoitteena on levittää testattuja ja toimivaksi havaittuja menettelyjä vihreän…
Lue lisää

Kohti tulosperusteisten järjestelmien soveltamista hajakuormituksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä

Tulosperusteiset mallit ovat vaihtoehto ympäristönsuojelun tehokkuuden parantamiseen. Edellytyksenä näiden hyödyntämiselle on, että vaikutuksia voidaan mitata riittävän tarkasti ja kohtuullisin kustannuksin. Antti Ihon (UEF) ja Akordin yhdessä toteuttamassa esiselvitystyössä tarkastellaan erilaisia mittareita, joita voitaisiin hyödyntää monimuotoisuutta, vesien suojelua sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista edistävissä tulosperusteisissa toimenpiteissä sekä tunnistetaan mittaamiseen liittyviä reunaehtoja.
Lue lisää

Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi ja ratkaisu

Vihreään siirtymään ja energiamurrokseen liittyvät hankkeet tulevat väistämättä synnyttämään erilaisten tahojen ja intressien törmäämistä sekä paikallisia konflikteja. Jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, tarvitaan ristiriitojen parempaa ennakointia, käsittelyä…
Lue lisää

Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustaminen

Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamisen prosessi on ollut laajin ulkopuolisen neutraalin tahon avustama ympäristökonfliktin ratkaisuprosessi Suomessa. Työ luonnonsuojelualueen perustamisasetuksen laatimiseksi on ollut vaativaa vuosikymmenien mittaisen konfliktihistorian ja osapuolten välisen…
Lue lisää

Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella -selvitys

Akordi tuottaa yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa selvitystyön, jossa tarkastellaan yhteistoiminnallisten toimintatapojen merkitystä tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisella poronhoitoalueella.
Lue lisää

Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen

Miten poronhoito ja tuulivoimahankkeet voidaan yhteensovittaa oikeudenmukaisesti? Tämän kysymyksen ympärille alojen toimijat ovat jo vuodesta 2019 tulleet oppimaan toisiltaan, rakentamaan yhteistyötä ja määrittelemään hyviä käytäntöjä Akordin, Paliskuntain yhdistyksen ja Suomen uusiutuvat…
Lue lisää

Iijoen vesistövisio

Vesistövisio on koko Iijoen vesistöalueen kattava kehittämis- ja toimenpidemalli, jossa sovitetaan yhteen erilaiset vesistön käyttöön kohdistuvat intressit. Vuoteen 2030 ulottuva Iijoen vesistövisio julkaistiin syyskuussa 2018. Toimijoiden yhteistyö alueella kuitenkin jatkuu, ja neuvottelukunta tulee kokoontumaan jatkossakin. Alueelle on visiotyön päätyttyä palkattu Iijoen kehittämiskoordinaattori edistämään vesistövisioon ja toimenpideohjelmaan kuuluvien hankkeiden toteuttamista. Akordi oli mukana Iijoen neuvottelukunnan tapaamisessa marraskuussa 2022 hahmottelemassa yhteistyön jatkoa.
Lue lisää

Kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurantamallin rakentaminen Sodankylään

Hankkeen tavoite on luoda yhdessä Sodankylän kaivosyhtiöiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa vesistövaikutusten yhteisseurantamalli ja vakiinnuttaa se paikalliseen toimintakulttuuriin. Hankkeen tulokset toimivat esimerkkinä koko Suomen ja Pohjoismaiden kaivossektoreille.
Lue lisää

No Net Loss City

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. No Net Loss City -yhteistyöhankkeessa on kehitettiin vuosina 2021-2022 ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien maankäytönsuunnitteluun. Mallia…
Lue lisää

Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset

Helsingin kaupunki uudistaa luonnonhoitoa ohjaavat linjaukset. Akordi suunnitteli, toteutti ja fasilitoi keväällä ja syksyllä 2022 työpajoja luonnonhoidon linjauksia valmistelevalle kaupunkiympäristön työryhmälle. Pajojen tavoitteena oli löytää valmisteluryhmän asiantuntijoiden kanssa yhteinen…
Lue lisää

Helsingin kaupunkistrategian (2021-2025) tavoitteiden yhteensovittaminen

Akordi avusti Helsingin kaupunkia sovittamaan yhteen uudessa kaupunkistrategiassa tunnistettuja keskenään ristiriitaisia tavoitteita liittyen kaupungin kasvuun ja luonnon monimuotoisuuden sekä lähivirkistysalueiden turvaamiseen. Helsingin kaupunkistrategiassa “Kasvun paikka” (2021-2025) on…
Lue lisää

Pohjoismainen merimetsotyöryhmä

Merimetso on EU:n lintudirektiivin puitteissa suojeltu laji ja merimetsokanta on suojelun ansiosta viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti Itämeren alueella. Kannan kasvu on aiheuttanut konflikteja erityisesti kalastajien ja merimetson välillä.  Merimetsokannan hallinta on tunnistettu paljon…
Lue lisää

SLL:n, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018-2021

Osapuolet  (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen, joka johti metsäkiistojen ratkaisuun pyrkivän sovittelu- ja neuvotteluprosessin käynnistämiseen. Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa. Työskentely laajeni valtakunnaliseksi ja sen tuloksena neuvoteltiin noin tuhannesta kiistanalaisesta leimikosta.
Lue lisää

Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista (Argumenta)

Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom), Luonnonvarakeskus…
Lue lisää

Susien pantapalvelun kehittäminen

Luonnonvarakeskus kehittää pannoitettujen susien liikkumisesta kertovaa pantapalvelua. Kehittämistyöhön liittyen sidosryhmille järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Kajaanissa 11.3.2020 Akordi suunnitteli ja fasilitoi tilaisuudet.
Lue lisää

Tulvariskien hallinta

Maa- ja metsätalousministeriön asettamat tulvaryhmät työskentelevät yhdessä viranomaisten, elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja järjestöjen kanssa tulvariskialueiksi määritellyillä vesistö- ja rannikkoalueilla. Akordi tuki tulvariskien hallinnan työtä Kymijoella sekä Kotkan ja Haminan rannikoilla keväällä ja syksyllä 2019 fasilitoimalla tulva- ja sidosryhmien yhteisiä työpajoja.
Lue lisää

Etelä-Pohjanmaan suoraati

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kansalaisraati oli osa kokeilua, jolla testattiin uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin…
Lue lisää

Jyväskylän metsäohjelma

Jyväskylän kaupungin metsäohjelma on kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä linjaava pitkän tähtäimen strateginen suunnitelma. Kesäkuussa 2018 päättynyt prosessi keräsi yhteen kaupungin edustajia ja alueen sidosryhmiä. Metsäohjelman laadinnassa sovellettiin Akordin avustamana vuorovaikutteista neuvottelumenettelyä.
Lue lisää

Herttoniemen kaupunginosavisio

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään ja kesän 2018 aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä. Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten osallistumisen oman ympäristönsä pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa kaupunkikehittämiseen.
Lue lisää