Iijoen arvoista tekoihin

Iijoella on positiivinen vire päällä. Vaelluskalojen eteen tehdään päätöksiä, kansallispuistot keräävät mainetta maailmalla ja matkailun merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Iijoella on vuosien varrella tehty paljon suunnitelmia, monen mielestä ehkä liiankin paljon. Nyt kaivataan tekoja.

Järjestimme Mapita Oy:n toteuttamana karttapohjaisen kyselyn Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista syksyllä 2016. Tulokset ovat ladattavissa tästä: Iijoki_arvokartoitus_raportti_291116. Ihmisten aktiivisuus yllätti positiivisesti, vastaajia oli yhteensä yli 800. Myös nuoret ja ulkopaikkakuntalaiset vastasivat ahkerasti.

Kyselyn suurin arvo oli se, että se nosti esille Iijoella asuvien ja siellä matkaavien ihmisten näkemyksen siitä, mikä tekee Iijoesta arvokkaan ja mitä kohteita pidetään erityisen kiinnostavina. Suuri yleisö tuntee Iijoen Kalle Päätalon romaaneista, mutta harvempi yhdistää sen upeisiin kalapaikkoihin, keskijuoksun koskien kuohuihin ja komeisiin jokivarren törmiin ja perinnemaisemiin. Iijoki onkin pitkältä osin yhä vapaana virtaava joki. Joella on siten paljon muutakin arvoa ja tavoiteltavaa kuin lohi, joka on tietysti se viimeinen kruunu jota Iijoelle ollaan nyt sovittelemassa.

Iijoen arvon nostamisessa on myös omat haasteensa. Kysely osoitti, että vaelluskalojen palauttamisen rinnalla joen kirkkaana ja puhtaana pitäminen on toinen keskeinen päätavoite, jolle Iijoen kehittäminen pohjaa. Vedenlaatua ja vaelluskaloja edistävät toimenpiteet lisäävät osaltaan alueen virkistysarvoa ja matkailun potentiaalia. Paikalliset ja matkailijat kaipaavat puhtaan luonnon virkistävää kokemusta sen kaikissa muodoissaan. Vaikka paljon on jo tehty töitä sen eteen, että turvetuotannon, metsäojitusten ja maatalouden kuormitukset saadaan kuriin, ilmastonmuutos ja lisääntyneet sateet ovat tuoneet oman haasteensa vedenlaadun hallintaan.

Suuria päätöksiä kalaportaiden rakentamisesta ja vanhojen uomien kehittämisestä on jo saatu aikaan Iijoen Otvan neuvottelukunnassa yhdessä vesivoimayhtiön kanssa, mutta myös paikallistasolla tarvitaan tekijöitä. Järjestimme ensimmäiset paikallistilaisuudet Iissä, Yli-Iissä, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa vuoden 2016 lopulla, joissa esittelimme kyselyn tuloksia ja aloimme yhdessä pohtia ideoita Iijoen arvon nostamiseksi. Tilaisuudet poikivat lukuisia paikallisia vesistökunnostuksiin tähtääviä toimenpiteitä, mutta myös muiden kehittämiskohteiden lista on pitkä. Seuraava haaste on löytää ideoille toteuttajia ja päästä hankkeistamaan niitä.

Vaikka tällä hetkellä Iijokea visioidaan kalat, vedenlaatu ja matkailu edellä, ei muitakaan sektoreita sovi unohtaa. Kehittäminen tulee tapahtua sulassa sovussa kaikkien toimijoiden kanssa. Suunta näyttääkin olevan se, että jokivarren ammatit vain monipuolistuvat. Paikallisista asukkaista, poromiehistä ja metsänomistajista tulee yhä etenevissä määrin osapäiväisiä matkailuyrittäjiä, välineiden ja mökkien vuokraajia, oppaita ja luonnontuotteiden tarjoajia.

Jokainen teko Iijoen hyväksi on osa kokonaisuutta ja yhteisiä ponnistuksia tarvitaan Iijoen tunnettavuuden nostamiseksi. Pienistä puroista kasvaa yhä suurempi virta.

 

Kirjoittaja:

Akordin Lauri Rantala vastaa Iijoen vesistövisioprosessin paikallistyöpajoista