Harjoittelukokemus Akordilla: Viisaus piilee monien eri näkökulmien yhdistymisessä
Kevään 2022 aikana suorittamani korkeakouluharjoittelu Akordilla vastasi hyvin jo pitkään minua kiehtoneisiin teemoihin. Noin seitsemän vuotta sitten vieraillessani ensimmäistä kertaa elämässäni ekokylässä eli yhteisössä, joka oli rakentunut pyrkimyksen ympärille elää kestävästi, tutustuin termiin joukkoäly. Tämä on käsite, joka kuvaa joukossa olevaa älykyyttä, minkä usein ajatellaan ylittävän yksilön älykkyyden. Tästä oletuksesta tuli osa ajatteluani ja opin näissä yhteisöissä käytetyistä työkaluista, kuten esimerkiksi sosiokratiasta, jotka tähtäävät joukkoälyn tiivistämiseen ja hyödyntämiseen yhteisissä päätöksentekotilanteissa.
Tästä joitakin vuosia myöhemmin aloitin Saksassa Karlshochschule International University:ssa kandiohjelman nimeltä ’Politics, Philosophy and Economics’. Kansainvälisen politiikan kurssin ensimmäisellä oppitunnilla, opettaja kysyi luokalta: ”Tietääkö joku mitä politiikassa yleinen ilmiö, ’Groupthink’ eli ryhmäajattelu tarkoittaa?” Oman maailmankuvani mukaisesti odotin sen edustavan jotakin versiota kollektiivisen älykkyyden käsitteestä, tai vähintäänkin tarkoittavan jotain myönteistä. Hämmästyksekseni opin sen kuvaavan psykologista ilmiötä, jossa jokainen ryhmän jäsen yrittää sopeuttaa mielipiteensä vastaamaan muun ryhmän ajattelua, minkä kautta ryhmä tekee huonoja tai irrationaalisia päätöksiä. Niin kuin olettaa saattaa, aikaisempien kokemuksieni ja koulussa oppimani välillä oli iso kuilu yhtenäiseksi maailmankuvaksi kurottavana. Hyväksyin tosiasian, että monia yhteiskunnallisesti tärkeitä päätöksiä joudutaan tekemään kiireessä ja paineessa eikä usein ole mahdollista luoda päätöksenteolle otollisia olosuhteita eli tilannetta, joissa ihmiset ovat psykologisesti, neurologisesti ja fysiologisesti parhaimmillaan tekemään harkittuja päätöksiä.
Aika ajoin jatkoin kuitenkin pohdiskelua siitä, millaisessa maailmassa eläisimme, jos valtava kollektiivinen älykkyytemme todella olisi valjastettu yhteisistä asioista päättämiseen. Akordin soveltamien yhteistoiminnallisten lähestymistapojen voi ajatella tähtäävän tähän kollektiivisen älyn hyödyntämiseen yleisen edun saavuttamiseksi, sillä kyseisten menetelmien viisaus piilee monien eri näkökulmien yhdistymisessä ja siitä käsin kirkastuvassa kokonaiskuvassa. On ollut kiinnostavaa oppia ja nähdä käytännössä esimerkkejä kuinka intressien yhteensovittaminen, yhteisiä hyötyjä hakeva vaiheistettu neuvottelu soveltuvat kunnissa tapahtuvaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja kehittämiseen. Tästä sain aiheen kandityöhöni ja pääsen sen kautta syventymään vielä huolella prosessissa hyödynnettyjen lähestymistapojen taustalla vaikuttavaan rikkaaseen teoriapohjaan.
Harjoittelukokemukseni on ollut monella tapaa rikas ja avartava. Olen kiitollinen, että olen saanut työskennellä ammattimaisen tiimin jäsenenä, joka soveltaa näitä teoriatietoisia menetelmiä. Lisäksi mielestäni Suomen kaltaiselle luonnonvaroiltaan rikkaalle kansakunnalle on oleellista omata asiantuntemusta yhteistoiminnallisista menetelmistä ja teoriasta. Odotan innolla alan tulevia sovelluksia, karttuvaa tutkimusta ja mahdollisia innovaatioita sekä toivon, että voin itsekin niihin osallistua omalla panoksellani.
Kirjoittaja Juliane Boy
