Tutkimus: Kaupungin aktiivisuus aloitteentekijänä, neutraalin välittäjän rooli ja yhteistyöryhmän todelliset vaikutusmahdollisuudet selittävät onnistumisen Jyväskylässä

Syyskuussa 2023 julkaistussa tutkimusartikkelissa ’What went right? A collaborative process to prepare a city forest management strategy’ (Saarikoski ym. 2023) analysoidaan vuosina 2016–2018 toteutunutta Jyväskylän metsäohjelmaprosessia, jossa Jyväskylän kaupunki laati ensimmäisenä kaupunkina Suomessa metsäohjelmansa neutraalin osapuolen (Akordin) ohjaamana laajapohjaisessa sidosryhmäyhteistyössä. Prosessin lopputuloksena syntynyt ohjelma linjaa kaupungin metsien käyttöä ja hoitoa vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa tarkastellaan prosessin onnistuneeseen lopputulokseen johtaneita tekijöitä yhteistyöryhmän jäsenten omien kokemusten pohjalta.

Artikkelissa tunnistetaan laaja-alaisen tuen saavuttaneen metsäohjelman onnistumisen taustatekijöiksi etenkin kaupungin aktiivinen rooli aloitteentekijänä sekä työlle annettu selkeä poliittinen tuki ja ryhmän mandaatti laatia ohjelma yhteistyössä. Kaupungin sitoutuminen prosessiin mahdollisti sille riittävät resurssit ja puitteet vaikeiden kysymysten käsittelylle. Prosessin laatutekijöiden osalta keskeisiä onnistumisen edellytyksiä olivat neutraalin välittäjän rooli prosessin suunnittelussa ja yhteistyöryhmän työskentelyn avustamisessa sekä yhteisen tietopohjan kokoaminen yhteisen harkinnan tueksi (joint fact finding). Lisäksi yhteistyöryhmän jäsenten sitoutuminen vaativaan työhön ja kokemus siitä, että ryhmän työskentely antoi aidon mahdollisuuden vaikuttaa metsäohjelman sisältöön vaikuttivat merkittävällä tavalla lopputuloksen hyväksyttävyyteen.

Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta, että intressipohjaiseen neuvotteluun perustuvilla prosesseilla on potentiaalia ratkoa pitkäaikaisia ja vaikeita ympäristökiistoja ja synnyttää uusia, luovia ideoita. Metsäohjelmaprosessissa innovatiiviset ratkaisut liittyivät etenkin metsien hoidon keinovalikoiman uudistamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen uuden hoitoluokan avulla sekä kaupungin ja asukkaiden vuoropuhelun kehittämiseen mm. karttapohjaisella kyselyllä. Siinä missä yksittäinen paikallinen prosessi ei kykene ratkaisemaan kaikkia metsien talouskäyttöön ja ekologiseen tilaan liittyviä näkemyseroja, pystyttiin sen avulla saavuttamaan eri näkökulmista hyväksyttävä lopputulos, joka on muuttanut käytännössä sitä, miten kaupungin metsiä hoidetaan niiden monet käyttötarkoitukset huomioiden.

Artikkeli saatavilla: Heli Saarikoski, Emma Luoma, Sanne Bor & Pia Polsa (2023): What went right? A collaborative process to prepare a city forest management strategy, Journal of Environmental Policy & Planning, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1523908X.2023.2258524

Aiempaa tutkimusta aiheesta: Prosessia analysoitiin 2018 ilmestyneessä Emma Luoman pro-gradu tutkimuksessa Intressien yhteensovittaminen monenvälisenä neuvotteluprosessina: Tarkastelussa Jyväskylän strateginen metsäohjelma