Vihreän siirtymän vauhti voi hyytyä ympäristökonflikteihin – katso julkistamistilaisuuden tallenne

Ympäristösääntelyn keventäminen ei automaattisesti sujuvoita lupaprosesseja, vaan vaikutus voi olla päinvastainen. Tämä käy ilmi vihreän siirtymän konfliktien ratkaisua kehittävän Akordi Oy:n tilaamasta oikeustieteellisestä selvityksestä: Pölönen, Ismo (2024). Vihreän siirtymän vauhti ja ympäristömenettelyjen laatu : miten sujuvoittaminen, hyväksyttävyys ja ympäristönsuojelu yhdistetään? Akordi Oy julkaisuja

Nopea lähtö ei takaa pääsyä maaliin

Vihreän siirtymän hankkeiden läpimenoa pyritään parhaillaan nopeuttamaan useilla hallitusohjelmaan pohjautuvilla lakiuudistuksilla. Jos sääntelyä puretaan ilman monipuolista arviointia, tästä voi seurata kasvavia ympäristö- ja hyväksyttävyysongelmia. Lisäksi lupapäätökset voivat yhä useammin kaatua valitusprosesseissa.

Esimerkiksi rakentamislakiin ehdotettu vapautus kaavoitusvelvollisuudesta keventäisi alkuvaiheen sääntelytaakkaa, mutta suunnittelusta vapautetut hankkeet todennäköisemmin kaatuisivat valitusvaiheissa.

Menettelyjen nopeuttamistoimet tulisi siksi onnistua valitsemaan niin, etteivät konfliktit ja valituskierteet menettelyjen myöhemmissä vaiheissa luo hankkeille lisää viiveitä ja ongelmia”, selvityksen tehnyt ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen toteaa.

Selvityksessä korostetaan tarvetta ympäristölakien ja hallinnon perusratkaisujen kriittiseen uudelleenarviointiin.

Luvituksesta voidaan tehdä sekä nopeampaa että hyväksyttävämpää

Ympäristömenettelyt ovat Suomessa hajanaisia ja pitkäkestoisia. Vaikka EU-oikeus on monimutkaistanut ympäristölainsäädäntöä, sirpaleisen ympäristöhallinnan juurisyyt ja korjausmahdollisuudet ovat selvityksen mukaan kansallisissa sääntelyvalinnoissa.

Ympäristömenettelyjä on mahdollista nopeuttaa olennaisesti tinkimättä ympäristönsuojelusta ja hyväksyttävyydestä. Tämä on toteutettavissa yhdistämällä peräkkäisiä menettelyjä ja keskittämällä ympäristöohjauksen viranomaistehtäviä. Samalla tulisi kiristää hankkeiden sallittavuuden ehtoja erityisesti herkillä alueilla”, Pölönen arvioi.

Ennakoivia menettelyjä voidaan keventää, jos samaan aikaan lisätään ja kehitetään yhteistoiminnallista seurantaa hankkeiden toteutusvaiheessa. Se ei hidasta hankkeita, vaan vahvistaa siirtymän kestävyyttä ja hyväksyttävyyttä.

Selvitys on toteutettu osana Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamaa hanketta, jossa Akordi rakentaa Suomeen vihreän siirtymän konfliktien ennakoinnin menetelmiä.

Yhteydenotot:
Ismo Pölönen, ympäristöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto, puhelin 040-5946024, ismo.polonen@uef.fi
Jonna Kangasoja, toimitusjohtaja, Akordi Oy, puhelin 050-4412863 jonna@akordi.fi

Julkistamistilaisuus:
Tiistai 19.3.2024 klo 17.15 Puistokatu 4 + livestream (ks. tallenne yllä)

17.15 Tilaisuuden avaus, Jonna Kangasoja, Akordi Oy

17.20 Ismo Pölönen, ympäristöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: Katso esityksen kalvot täältä

17.35 Kommenttipuheenvuorot:

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Heidi Lettojärvi, asiantuntija, Energiateollisuus ry
Lasse Peltonen, ympäristökonfliktien hallinnan professori, Itä-Suomen yliopisto: Katso esityksen kalvot täältä

18.45 Tilaisuus päättyy