Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustaminen etenee kohti päätöksentekoa – Tuore tapaustutkimus tarkastelee sovitteluprosessin vaiheita ja käytäntöjä
Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamisasetusta valmisteltiin paikallistasolla vuosina 2023–2025 osana Suomen laajinta ulkopuolisen riippumattoman tahon avustamaa luonnonsuojelukiistan ratkaisuprosessia.
Akordin tukemassa prosessissa alueen kuntien edustajista koostunut työryhmä valmisteli asetusluonnoksen. Lisäksi valmistelutyöhön osallistui paikallisten intressiryhmien edustajista muodostettu työryhmä, joka laati myös ehdotuksen alueelle perustettavasta yhteishallintamallista. Työryhmätyöskentelyä edelsi Akordin toteuttama tilannekartoitus sekä yhteinen prosessin ja tavoitteiden määrittely.
Asetusluonnos luovutettiin ympäristöministeriölle maaliskuussa 2025, ja valmistelua on jatkettu lausuntopalautteen pohjalta. Useat lausunnonantajat kiittivät laajaa yhteistyötä ja paikallisten tarpeiden huomioimista prosessissa sekä pitivät Merenkurkun suojelualueen perustamista tärkeänä.
Säädösvalmistelun eteneminen viivästyi eläinlajien pyydystämistä ja häirintää koskeviin rauhoitussäännöksiin liittyneen lain sisäisen ristiriidan vuoksi. Muutosehdotus annettiin toukokuussa osana hallituksen esitystä laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta, ja Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamista voidaan jatkaa sen tullessa voimaan. Eilen Vaasassa järjestetyissä tapaamisissa käytiin läpi lausuntokierroksen jälkeiset tarkennukset ennen asian etenemistä päätöksentekoon syksyllä. Ministeriö halusi kunnioittaa yhteistoiminnallisella prosessilla haettuja paikallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja, ja muutokset olivatkin pitkälti lakiteknisiä.
Mielestäni on hienoa, että molempien työryhmien työpanosta on kaiken kattavasti huomioitu asetuksessa. Alueellista mielipidettä on kunnioitettu. Odotamme, että asetus saadaan voimaan ja yhteistyö jatkuu, sanoo Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne, joka toimi säädösvalmistelun työryhmän puheenjohtajana.
Vuosikymmenten ristiriidoista kohti rakentavaa yhteistyötä – Tapaustutkimus Merenkurkun luonnonsuojelualueen sovitteluprosessista
Akordin viestinnän asiantuntija Taika Tikkanen tutki Merenkurkun sovitteluprosessia juuri julkaistussa pro gradu -tutkielmassaan. Tapaustutkimuksen tavoitteena oli kuvata sovitteluprosessin vaiheita sekä sen onnistumiseen keskeisesti vaikuttaneita toimintatapoja ja -periaatteita. Tutkimusaineisto koostui kymmenen sovitteluprosessissa eri osapuolia edustaneen toimijan haastatteluista. Tutkimuskysymyksinä olivat:
- Miten Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamisasetuksen säädösvalmisteluun kytkeytynyt sovitteluprosessi toteutui?
- Mitkä olivat sovitteluprosessiin osallistuneiden toimijoiden näkökulmasta prosessin onnistumiseen keskeisesti vaikuttaneet tekijät?
Prosessin onnistumiseen keskeisesti vaikuttaneet tekijät jäsentyivät temaattisessa analyysissä kuuteen pääteemaan ja niiden alateemoihin:
Tutkimus osoitti, että riippumattoman osapuolen tuella toteutettu intressien yhteensovittamisen lähestymistapaa noudattava ympäristösovittelu voi toimia ratkaisevana menetelmänä monen osapuolen välisissä ympäristökiistoissa suomalaisessa toimintaympäristössä. Sovitteluprosessi mahdollisti paikallisen vastustuksen ja luottamuspulan keskeyttäneen säädösvalmistelun etenemisen ja yhteisesti hyväksyttävissä olevien ratkaisujen löytämisen, mikä korostaa intressejä yhteensovittavan ympäristösovittelun potentiaalia julkisen ympäristöä ja luonnonvaroja koskevan valmistelun ja päätöksenteon tukena.
Lue lisää:
Tikkanen, T. (2026). Vuosikymmenten ristiriidoista kohti rakentavaa yhteistyötä: Tapaustutkimus Merenkurkun sovitteluprosessista. Pro gradu -tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto.
