Blogi: Vaasassa syvennyttiin vetyhankkeiden hyväksyttävyyden rakentumiseen seminaarissamme ja koulutuksessamme tällä viikolla
Pienistä kunnista Pohjanmaalla on tullut suomalaisen vetykehityksen vetureita. Neljän yrityskehitysyhtiön edustajan mukaan sitä selittää satsaaminen hankekehityksen alkuvaiheisiin ja kokemuksista jakamalla oppiminen.
Vaasassa 7.10. järjestettyä yrityskehitysyhtiöiden keskustelua seurasi kolmipäiväinen koulutus, jonka aikana käytiin täsmällisemmin läpi sidosryhmätyössä onnistumisen edellytyksiä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) toimeksiannossa kouluttajana oli maankäytön kiistojen ennakointiin ja ratkaisuun erikoistunut yhteiskunnallinen yritys, Akordi. Vaasan ammattikorkeakoulun puolelta Osaamista energiamurroksen johtamiseen -hanke tuki kurssin käytännön järjestelyitä.
Go slow to go fast
NIHAKin Kimmo Niskanen kertoi paneelikeskustelussa käytännön esimerkin biokaasulaitoksen ja siihen liittyvän hiilidioksidin talteenottohankkeen sidosryhmätyöstä. Asiaa valmisteltiin keskeisten osapuolten intressien pohjalta niin, että biokaasun tuotantoketjuun saatiin liitettyä yli 150 paikallista maanviljelijää. Kun projekti koettiin paikallisyhteisössä omaksi, päätöksenteko kaavoitus- ja luvitusprosesseissa oli nopeaa – kenellekään ei jäänyt tarvetta valittaa.
Tällaiseen tulokseen pääseminen edellytti kuitenkin erityissatsauksia aivan hankkeen alkuvaiheessa. Niihin kuuluivat tutustumisvierailut nykyaikaista puhdistustekniikkaa käyttäville biokaasulaitoksille. Haistelemalla yhdessä tanskalaisen biokaasulaitoksen vaikutuksia naapuritontilla olleen ravintolan terassilta voitiin viimeistään todeta, ettei hajuhaitoista tulisi huolta.
Angelique Irjala Business Kristinestadista sai kuulla muiden panelistien kadehtivan kaupungin omistuksessa olevien metsien määrää. Esimerkiksi Luodon ja Pietarsaaren yhteisprojektissa mietitään, miten maa-alaa saataisiin sataman yhteyteen lisää. Alholmen Industrial Parkin (AIP) alueelle suunnitellaan sähköpolttoaineiden tuotantoa. Siitä paneelissa oli kertomassa Thomas Käldström Luodon kunnasta.
AIP:sta pohjoiseen sijaitsee sitä jonkin verran suurempi Kokkola Industrial Park (KIP). Virve Heikkinen KIP Infrasta kertoi, että hekin joutuvat valitsemaan tarkkaan tulijoiden välillä, koska tila on rajallista. Kokkolan satamaa suunnitellaan laajennettavaksi vuoteen 2050 mennessä.
Irjala kertoi työstä sen eteen, että Kristiinankaupungin omistamien maiden käyttö olisi strategista ja että siinä huomioitaisiin eri sidosryhmien osin vastakkaiset, osin ristikkäiset intressit. Näiden esiin saamiseksi kaupunki järjestää mm. matalan kynnyksen kaavoituskahviloita suunniteltujen teollisten hankkeiden vaikutusalueilla.
Paneelikeskustelun päätteeksi Thomas Banafa esitteli Akordin Vihreän siirtymän pelikirjasta löytyviä taitoja ja työkaluja hankekehityksen tekemiseen aiempaakin etupainotteisemmin.
Seminaaritallenne on nähtävissä täällä.
Nollasummapelistä kaikkien voittoon
Akordin Jotpa-koulutuskokonaisuuden ytimessä oli sidosryhmien intressien tunnistaminen heidän esittämiensä vaatimusten takaa. Osallistujat jakoivat toisilleen käytännön tilanteita, joissa nämä usein sekoittuivat. Neuvotteluharjoitusten kautta he tunnistivat itselleen tyypillisiä toimintatapoja paineisissa tilanteissa. Interaktiivisiin neuvotteluharjoituksiin heittäytymisestä seurasi osin katkeraa selkäänpuukotusta, osin naurunremahduksia.
Kurssin loppua kohden neuvottelijat rauhoittuivat. Omista intresseistä kertominen ja toisten intresseihin vastaaminen näyttäytyi lopulta helpompana kuin piilottelu ja oman edun laskelmointi arvausten pohjalta.
Kurssi päätettiin tosielämän harjoitustehtävään. Keskustelu tehtävistä kasvatti yhtä paljon kouluttajien ymmärrystä vetysiirtymän kontekstista kuin osallistujien kykyä soveltaa taitoja käytännön työssään. Loppupiirissä hyödylliseksi koettiin etenkin monista eri näkökulmista samaa asiaa katsoneiden osallistujien keskinäinen sparraus.
Kiitos kaikille osallistujille!
Kirjoittaja:
Minna Näsman, erityisasiantuntija, Akordi Oy
minna@akordi.fi | +358 40 687 3125
Teksti on julkaistu alunperin Osaamista energiamurroksen johtamiseen -hankkeen verkkosivuilla.
