Blogi: Vihreän siirtymän hyväksyttävyys vaatii luonnonarvomarkkinoiden rinnalle neuvottelevaa ongelmanratkaisua
Luonnonarvomarkkinat ja ekologinen kompensaatio puhuttavat nyt laajasti. Myös Akordi on jo pitkään työskennellyt sen eteen, että luontokadon pysäyttämiseksi voidaan löytää yhteisesti hyväksyttäviä ja kestäviä ratkaisuja. Olemme auttaneet eri toimijoita neuvottelemaan hyväksyttävistä ratkaisuista kestävyysmurrokseen liittyvissä kysymyksissä jo vuodesta 2013.
Viime vuodet olemme työskennelleet läheisesti ekologisen kompensaation tutkimus- ja kehitystyön äärellä STN-rahoitteisen Boost -konsortion vuorovaikutusvastaavana. Olemme olleet mukana luomassa yleismallia ekologisen kompensaation käyttöönottoon kunnissa, fasilitoineet laaja-alaisen asiantuntijajoukon kompensaatio-ohjeiden ja laskentaperiaatteiden yhteiskehittämistä sekä tukeneet rakennetun ympäristön luontotyyppien muotoilua. Työmme on tähdännyt Boost -hankkeen tulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen sekä siihen, että tutkimustyötä on tehty yhteistoiminnallisesti tiedon käyttäjien ja kentän toimijoiden kanssa. Työtapa on tuottanut tulosta ja kiitostakin. Parhaillaan olemme mukana luotsaamassa prosessia, jossa muotoillaan toimintamallia strategisen ekologisen kompensaation ja luontoarvomarkkinoiden käynnistämiseen seutu- ja maakuntatasolla.
Samalla kun toimimme ekologista kompensaatiota koskevan tutkimustiedon jalkauttamisen ytimessä, teemme jatkuvasti töitä vihreän siirtymän konfliktien ennakoinnin ja ratkaisun parantamiseksi Suomessa. Säätiörahoituksella tekemämme työ eri pilottipaikkakunnilla ja -alueilla (Kristiinankaupunki, Oulu, Kaustisen seutukunta, poronhoitoalueen läntinen merkkipiiri ja Sodankylä) tähtää tutkimuksen ja aiempien kokemusten validoimien toimintamallien ja -menetelmien levittämiseen kiistojen ennakoimiseksi ja siirtymän hyväksyttävyyden vahvistamiseksi. Pelissä on ennen kaikkea vihreän siirtymän vihreys eli hankkeiden luonnolle aiheuttamat kokonaisvaikutukset.
Viime aikoina olemme kuulleet muun muassa strateginen sidosryhmäyhteistyö puhtaan siirtymän hankkeissa -koulutuksiin osallistuneilta asiantuntijoilta ja hanketoimijoilta kokemuksia siitä, kuinka ekologista kompensaatiota on lähdetty edistämään lääkkeenä paikallisen hyväksyttävyyden lunastamiseen. Usein on kuitenkin jo alkumetreillä paljastunut, että kompensaatio ei riitä vastaamaan osapuolten huolenaiheisiin tai poista hankkeisiin kohdistuvaa vastustusta. Väärin kohdistuvissa odotuksissa piileekin riski: jos ekologiseen kompensaatioon tai muihin luontotekoihin liittyvät odotukset hyväksyttävyyden paranemisesta eivät toteudu, vapaaehtoisuuteen perustuva luonnonarvomarkkina saattaa olla vaikeuksien edessä. On hyvä tunnistaa, että sekä luontokadon pysäyttäminen että siirtymän hyväksyttävyyden varmistaminen tarvitsevat tuekseen yksittäistä työkalua laajemman keinovalikoiman.
Olemme nähneet töissämme, kuinka hyväksyttävyys on monien tekijöiden summa. Todennettavien luontovaikutusten ja niiden välttämisen, minimoimisen ja kompensaation lisäksi sidosryhmiä kiinnostaa yhä enemmän, miten hankesuunnittelu ja -kehitys tapahtuu (yhteistyön ja osallistamisen prosessit), millaisia muita vaikutuksia hankkeilla on paikallisyhteisöissä (hyötyjen ja haittojen jakautuminen), miten vaikutusten arvioiminen ja seuranta toteutetaan (tiedon luotettavuus) ja kuinka kokonaiskuvaa hallitaan ja arvioidaan (yhteisvaikutusten arviointi ja hallinta). Näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan yhteistä ongelmanratkaisua, jossa tarkastellaan rohkeasti samalle alueelle kohdistuvien hankkeiden kokonaisuutta ja sovitaan yhdessä oikeudenomistajien ja sidosryhmien kanssa, mitä hyväksyttävyyden saavuttaminen edellyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa neuvottelevaa yhteistyötä, jossa osapuolet tulevat yhteen muotoilemaan luovia, kunkin tarpeet huomioiva ratkaisuja. Osa näistä ratkaisuista saattaa lopulta johtaa luonnonarvomarkkinoille – osa muihin toimenpiteisiin.
Kirjoittaja:
Emma Luoma, johtava asiantuntija, Akordi Oy
emma@akordi.fi | +358 40 5163622
