Luken ja petoyhdyshenkilöverkoston yhteistyön kehittäminen suurpetohavaintoaineistojen laadun ja kattavuuden vahvistamiseksi
Luke käynnisti keväällä Riistakeskuksen tukemana MMM:n rahoittaman hankkeen, jossa kartoitettiin petoyhdyshenkilöiden ajatuksia petoyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseksi ja sen mielekkyyden lisäämiseksi sekä Luken ja petoyhdyshenkilöiden välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi.
Työn aikana haastateltiin joukko petoyhdyshenkilöitä ja haastattelujen pohjalta käytiin keskusteluja neljässä eri puolella maata järjestetyssä työpajassa, joissa pohdittiin yhdessä kehittämisideoita, tarpeita ja mahdollisuuksia. Työpajoihin osallistui yhteensä yli 70 petoyhdyshenkilöä sekä Luken suurpetotutkijoita ja Riistakeskuksen asiantuntijoita.
Akordi vastasi riippumattomana tahona alkukartoituksen haastatteluista, työpajojen toteutuksesta sekä toimenpidesuositusten laadinnasta. Joulukuun alussa esittelimme työpajojen keskustelujen pohjalta kootun yhteenvedon ja toimenpidesuositukset kaikille petoyhdyshenkilöille suunnatussa avoimessa webinaarissa. Webinaarin pohjalta saimme vielä kymmenkunta palautetta petoyhdyshenkilöiltä.
Akordin toimenpide-ehdotukset
Petoyhdyshenkilöiden motivaatiota haastavat etenkin tilanteet, joissa omien havaintojen ja kanta-arviointien välillä koetaan olevan merkittäviä ristiriitoja. Syyt näiden kokemusten taustalla on ensiarvoisen tärkeää selvittää, jotta luottamus petoyhdyshenkilöiden ja tutkijoiden välillä säilyy. Tämän kysymyksen käsittelemiseksi ja yhteisen näkemyksen löytymiseksi ehdotamme kahta alueellista pilottihanketta, joissa paneuduttaisiin yhdessä paikallisten petoyhdyshenkilöiden ja mahdollisesti muiden toimijoiden kanssa ilmiön mahdollisiin syihin ja selityksiin, kehitettäisiin havaintojen keruuta käytännössä yhden kauden aikana, arvioitaisiin tulokset yhdessä ja tehtäisiin johtopäätökset laajemmin jaettavaksi. Toinen pilottihanke keskittyisi susihavaintoihin ja toinen karhuun.
Myös ilveksen kanta-arvion tuloksista ja tulosten vastaavuudesta tehtyjen havaintojen välillä keskusteltiin työpajoissa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että kanta-arvioinnin tekotapaa on jo kehitetty ja käynnissä on tähän liittyvää tutkimusta. Ilveksen osalta esitämmekin laaja-alaista ja aktiivista viestintää kanta-arvioinnin menetelmistä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä.
Yksi keskeinen motiivi petoyhdyshenkilöiden toiminnassa on kiinnostus suurpetoja ja niiden käyttäytymistä kohtaan ja tähän liittyvä jatkuva oppiminen ja ymmärryksen lisääntyminen. Ehdotamme joukkoa toimenpiteitä, joilla Luke ja Riistakeskus voivat tukea petoyhdyshenkilöiden motivaatiota ja tarjota vastinetta tehdylle vapaaehtoistyölle. Tällaisia keinoja olisivat petoyhdyshenkilöille kohdennettu suora viestintä ajankohtaisista tutkimuksista ja niiden tuloksista, suurpetotilanteen muutoksista, havaintojen keruun saloista sekä suurpetojen käyttäytymisestä. Jatkuvan oppimisen tukeminen voisi parantaa osaltaan myös havaintoaineiston laatua.
Pelkän tietosisällön lisäksi petoyhdyshenkilöt kaipasivat havainnollistavaa aineistoa, jonka avulla voisivat jakaa tietoa omissa yhteisöissään. Kanta-arviointitulosten jakaminen petoyhdyshenkilöille ennen niiden käsittelyä mediassa auttaisi petoyhdyshenkilöitä myös vastaamaan niihin kyselyihin, joita tulee heille kanta-arviointien julkaisun myötä.
Työpajat osoittivat, että petoyhdyshenkilöiden, Riistakeskuksen ja Luken yhteiset tapaamiset toimivat hyvin kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Kokemuksen perusteella ehdotamme toimintamallia, jossa Riistakeskusten aluetoimistot muodostaisivat alueensa aktiivisimmista petoyhdyshenkilöistä ”ydinryhmiä”, joissa vastaavaa keskustelua käytäisiin myös jatkossa ja joiden kautta erilaiset kehittämistarpeet välittyisivät Riistakeskuksen lisäksi myös Lukelle.
Lisäksi työpajoissa nousi esiin mahdollinen petoyhdyshenkilöiden ”mestari – kisälli” malli, jossa pätevöityneet konkarit voisivat osaltaan ohjata aloittelevia petoyhdyshenkilöitä ja koordinoida havaintojen tekoa alueellaan. Näin työtaakka jakautuisi tasaisemmin ja tukisi uusien petoyhdyshenkilöiden sitouttamista mukaan toimintaan.
Kiitämme kaikkia työskentelyyn osallistuneita – yhteistyöllä päästään kohti mielekkäämpää petoyhdyshenkilötoimintaa!
Hankkeesta ja Akordin ehdotuksista voit lukea lisää Metsästäjä -lehden jutusta: 10 ehdotusta petoyhdyshenkilöiden ja Luken yhteistyön edistämiseen (sivut 9 ja 40-41).
