Tutkimusartikkeli: Yhteistoiminnallinen foorumi poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä on mahdollistanut uusien yhteensovittamisen käytäntöjen kehittelyn
Akordin johtavan asiantuntijan Emma Luoman yhdessä Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntijan ja Lapin yliopiston tutkijan Sanna Hastin kirjoittamassa artikkelissa tarkastellaan poronhoidon ja tuulivoima-alan yhteistyöfoorumia, jota Akordi, Paliskuntain yhdistys ja Suomen uusiutuvat ry ovat yhdessä rakentaneet vuosien ajan. Luoma ja Hast tutkivat, mitkä yhteistoiminnallisen järjestelyn piirteet ovat auttaneet osapuolia kehittämään uusia vuorovaikutuksen ja yhteensovittamisen käytäntöjä vakiintuneiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien rinnalle.
Vaikka yhteensovittaminen on kaavoituksen, YVA-menettelyjen ja luvituksen keskeinen tavoite, itse yhteensovittamisen prosessi jää usein näkymättömäksi. Ratkaisut esitetään yhteensovittamisen lopputuloksina, mutta niiden taustalla olevat ristiriidat, tarpeet ja kompromissit jäävät harvoin näkyviin.
Tulosten mukaan yhteistyö neutraaliksi koetulla maaperällä, kiistojen taustalla vaikuttavien juurisyiden käsittely sekä toistuvat kohtaamiset ja pitkäjänteisen yhteistoiminnallisen rakenteen muodostaminen ovat mahdollistaneet työskentelyn, jossa poronhoitajat ja tuulivoiman hankekehittäjät ovat voineet alkaa kehittämään uusia yhteensovittamisen käytäntöjä. Riippumaton fasilitaattori on auttanut rakentamaan tasapuolisemman tilan, jossa osapuolet ovat voineet käsitellä myös vaikeita kysymyksiä rakentavasti. Hankekehittäjät ovat tutustuneet poronhoidon arkeen, toimintalogiikkaan ja sen kohtaamiin haasteisiin sekä samalla rakentaneet henkilökohtaisia suhteita poronhoitajiin. Lisääntynyt keskinäinen ymmärrys on puolestaan luonut pohjaa uusille yhteensovittamisen käytännöille.
Lisäksi etenkin poronhoitoalueelle kohdistuvan tuulivoimarakentamisesta johtuvan paineen tarkastelu yksittäisiä hankkeita laajempina kokonaisuuksina on mahdollistanut keskustelun hankkeiden yhteisvaikutuksista, kumuloituvista maankäytön muutoksista ja laajemmasta alueellisesta murroksesta.
Yhteistoiminnalliset prosessit eivät korvaa virallisia menettelyjä, mutta ne voivat täydentää niitä luomalla tilaa strategiselle, jatkuvaluonteiselle ja laadukkaalle vuorovaikutukselle ja ongelmanratkaisulle. Pysyväluonteisen yhteistoiminnallisen rakenteen muodostaminen vaatii kuitenkin resursseja ja panostuksia, mikä taas vaatii toimijoiden sitoutumista ja joissain tapauksissa resurssien käytön uudelleenajattelemista.
Artikkeli on luettavissa linkin takana (open access): https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09640568.2026.2757828#d1e151
