Blogi: Koulutuksessamme pohdittiin, miten vihreän siirtymän hanke saa vahvan sosiaalisen toimiluvan

Koulutuspäivän päätteeksi kuultu kommentti jäi mieleeni: ”Osasin odottaa, mutta siitä huolimatta yllätyin siitä, miten vaikeita kysymyksiä hankkeiden kanssa työskentelevät kohtaavat.” Vihreän siirtymän tarina lupaa kaikille pelkkää hyvää, ja odotusten lunastaminen on vaikeaa.

Akordin koulutuksen ”Strateginen sidosryhmäyhteistyö puhtaan siirtymän hankkeissa” ensimmäisen kurssitoteutuksen lähipäivät pidettiin Helsingissä Pasilassa 24. ja 25. maaliskuuta. Ensimmäisellä kurssilla on mukana yli 30 osallistujaa eri sektoreilta: yrityksistä, julkiselta puolelta ja kansalaisjärjestöistä. Kurssin koordinaattorina tunsin iloa isosta joukosta osallistujia, ylpeyttä asiantuntijatiimimme vaikuttavasta koulutussisällöstä ja huojennusta siitä, että löytämämme tilat Pasilan Linkissä toimivat tarkoitukseensa. Osallistujamäärän vuoksi emme olisi mahtuneet omaan toimistoomme, kuten alun perin suunnittelimme.

Pohdinnoista teorian kautta käytäntöön

Teema oli omakohtaisesti tuttu kaikille osallistujille. Nopeasti keskustelu syveni yhdessä jaettuihin kysymyksiin: Miten pysyn avoimena kritiikille kuitenkaan ruokkimatta periaatteellista vastustusta? Mihin asioihin voin vaikuttaa yhden hankkeen puitteissa? Miten perustelen, mihin vihreää siirtymää ylipäätään tarvitaan tai miksi asiat eivät voi olla kuin ennen?

Itä-Suomen yliopiston professori Lasse Peltosen valottaman tutkimuksen mukaan paikallisyhteisön kokemat haitat tai hyödyt hankkeesta vaikuttavat paikalliseen hyväksyttävyyteen – ja päinvastoin! Reiluksi koettu prosessi ja varhaisessa vaiheessa ansaittu vahva sosiaalinen toimilupa vaikuttavat siis siten, että hankkeen koetut haitat jäävät pienemmiksi ja hyödyt vastaavasti kasvavat suuremmiksi kuin aivan vastaavassa hankkeessa, jolla on vain heikko sosiaalinen toimilupa.

Hyvä tapa ymmärtää sosiaalisen hyväksyttävyyden merkitys on suhtautua paikallisyhteisön myöntämään (tai epäämään) sosiaaliseen toimilupaan yhtenä hankkeen tuotannontekijänä. Sosiaalinen toimilupa vaikuttaa hankkeen onnistumiseen ja yrityksen maineeseen.

Soveltuvaksi lähestymistavaksi Akordin toimitusjohtaja Jonna Kangasoja nosti esiin varhaisen vuorovaikutuksen venyttämisen totuttua pitemmälle ajanjaksolle. Yksisuuntaisesta tiedottamisesta voi siirtyä esimerkiksi kohti työpajatyöskentelyä. Tiedottaminen ei useinkaan riitä muuttamaan käyttäytymistä, sillä ihmisen toimintaan ja tekoihin vaikuttavat faktojen lisäksi havainnot, oletukset ja tulkinnat sekä niistä tehdyt johtopäätökset.

Perinteinen tupailta toimii paremmin, kun ihan ensimmäiseksi kirkastaa itselleen tilaisuuden tavoitteen, teroitti Akordin erityisasiantuntija Juha-Pekka Turunen. On mietittävä myös, mikä tieto todella vastaa asukkaalle tärkeisiin kysymyksiin. Turunen kertoi konkreettisia esimerkkejä eri tavoin onnistuneista asukasilloista.

Kurjuuden ämpäri, intressi ja BATNA

Paikallinen konteksti on ohittamaton, kun puhutaan strategisesta sidosryhmäyhteistyöstä. Niin kutsuttu ”kurjuuden ämpäri” voi olla täynnä eri syistä eri paikkakunnilla, ja paikan historia takaiskuineen ja huippuhetkineen on tärkeää tuntea.  Uutta hanketta esitellessä on tärkeää ymmärtää, millaiseen tilanteeseen on tuomassa suunnitelmansa.

Intressipohjainen neuvottelustrategia lähtee osapuolten intressien selvittämisestä. On siis kysyttävä ja kuunneltava. On osattava erottaa esitetyt vaatimukset niiden takana vaikuttavista intresseistä. Vain tunnistamalla kunkin intressit niitä voi sovitella yhteen.

BATNA puolestaan tarkoittaa vaihtoehtoa, joka kullekin osapuolelle jää jäljelle, mikäli neuvottelemalla ei päästä sopimukseen. Lyhenne tulee sanoista Best Alternative To a Negotiated Agreement. Osapuolten BATNAt ovat erilaiset ja ne vaikuttavat kaikkeen, mitä neuvottelupöydässä tapahtuu.

Entä termodynamiikka?

Lähipäivien jälkeen ratkaistavaksi kysymykseksi monelle taisi jäädä erään osallistujan ääneen lausuma: ”Olen vaikuttunut oppimastani, mutta miten välitän oivallukset työkavereilleni, jotka katsovat maailmaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sijaan termodynamiikan lakien ja kustannustehokkuuden näkökulmasta?”

Seuraavaksi osallistujat soveltavat oppimaansa omassa työssään, ja näihin kehitystehtäviin palaamme porukalla parin viikon päästä.

Meille koulutuksen tarjoajille ensimmäiset lähipäivät antoivat mahtavan sysäyksen eteenpäin. Kurssitoteutuksia on koulutuskalenterissamme tälle vuodelle vielä viisi, ja pian ajatuksemme alkavatkin askarrella tulevien kohtaamisten parissa.

 

Irina Niinivaara

Kirjoittaja on Akordin operatiivinen johtaja ja kurssin koordinaattori.

Tutustu koulutuskalenteriimme ja hae mukaan seuraaville kurssitoteutuksille!