Uusi säätiörahoitteinen hanke tuo asiantuntijat avuksi vihreän siirtymän hallintaan viidellä paikkakunnalla

TAH-säätiö ja RELEX Säätiö ovat lähteneet yhdessä rahoittamaan ympäristökiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneen Akordi Oy:n työtä. Valtakunnallisessa hankkeessa tarjotaan apua reilujen ja hyväksyttävien ratkaisujen löytämiseksi maakunnissa.

Suomeen on vireillä vihreitä investointeja yli 300 miljardin euron edestä, mutta moni hankkeista on vaarassa viivästyä tai kariutua kokonaan paikallisen vastustuksen vuoksi. Isojen hankkeiden tulo voi syystäkin tuntua asukkaista hallitsemattomalta. Vaikka hankkeilla on ilmastotavoitteet puolellaan, niiden on silti ansaittava paikallisyhteisön hyväksyntä. Usein ympäristö- ja talousnäkökulmat asettuvat keskusteluissa vastakkain ja se jakaa yhteisön puolesta ja vastaan -leireihin. Hyväksyttävyyden ongelmat ja niiden ratkaiseminen ovatkin vihreän siirtymän koetinkivi. Nyt käynnistyvässä hankkeessa hyödynnetään oppeja konfliktinratkaisun kentältä ja kokeillaan uusia toimintatapoja vihreän siirtymän hallintaan kuntien arjessa, jotta moninaiset paikalliset arvot voidaan tunnistaa ja huomioida aidosti ja reilusti.

”On selvää, että suuret teolliset hankkeet herättävät huolta ja epävarmuutta. Vihreän siirtymän hankkeilla on usein paikallisia negatiivisia luontovaikutuksia ja tästä syntyy niin sanottuja ‘green-on-green’-konflikteja. Lisäksi hankkeet muuttavat sijoittumisalueiden elinkeinoja, väestöä ja identiteettiä merkittävillä tavoilla. Meidän on otettava nopeasti käyttöön parempia tapoja ennakoida ja ratkoa näitä vaikeita yhtälöitä yhdessä reiluilla ja laajasti hyväksyttävillä tavoilla”, Akordin toimitusjohtaja Jonna Kangasoja avaa.

Akordi ehdotti TAH-säätiölle ja RELEX Säätiölle täsmähanketta, jossa näihin haasteisiin vastataan soveltamalla ympäristökiistojen ratkaisun kentällä kehitettyjä menettelyjä. Molemmat säätiöt lähtivät rahoittamaan hanketta yhteensä 200 000:lla eurolla.

”Vihreässä siirtymässä ei ole kyse vain teknologiasta, taloudesta ja ilmastosta. Siinä on kyse myös luonnosta, ihmisistä ja oikeudenmukaisuudesta. Tarvitsemme käytännön esimerkkejä, jotka osoittavat, miten vihreään siirtymään liittyviä konflikteja ratkaistaan paikallistasolla ja löydetään paikallisyhteisöjen, yritysten, luonnon ja ilmaston kannalta hyvä ratkaisu. Siksi haluamme rahoittaa Akordin työtä”, sanoo RELEX Säätiön toimitusjohtaja Outi Kuittinen.

Kesäkuussa alkaneessa työssä näitä kysymyksiä ratkotaan vuoden ajan mukaan ilmoittautuneilla paikkakunnilla Kristiinankaupungissa, Oulussa, läntisellä poronhoitoalueella, Sodankylässä ja Kaustisen seutukunnassa. Hankkeessa on varattu resursseja myös muilta alueilta tuleviin avunpyyntöihin.

Kristiinankaupungissa työ alkoi uusien valtuutettujen keskustelutilaisuudella kesäkuussa. Kaupunki haluaa vahvistaa Akordin tuella kunnan omaa kykyä käsitellä edessä olevia isoja muutoksia läpinäkyvästi, hallitusti ja reilusti.

“Yksi Kristiinankaupungin suurimmista kysymyksistä ovat suunnitteilla olevat vihreän siirtymän hankkeet, jotka vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuteen. Yhteistyössä Akordin kanssa haluamme lisätä ymmärrystä erilaisista näkökulmista ja luoda yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta käymällä dialogia oikeaan aikaan ja riittävän tiedon pohjalta. Tavoitteena on, että keskustelu on ennakoivaa ja koskee sitä, millaisia hankkeita Krstiiinankaupunkiin halutaan ja millä ehdoilla”, kertoo Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall.

Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt on mukana keskustelemassa aiheesta 11.7. Kristiinankaupungin yhteiskuntapäivillä samassa paneelissa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Marjo Lehtisalon kanssa. Brandt odottaa Kristiinankaupungin pilotista toimintamallia, jonka voisi levittää koko maakuntaan.

Hankkeen päätavoite onkin levittää testattuja ja toimivaksi havaittuja menettelyjä. Näitä on koottu Vihreän siirtymän paikallinen hyväksyttävyys -pelikirjaan, jonka Akordi julkaisi TAH-säätiön tuella viime vuonna. Pelikirjasta löytyy konkreettisia neuvoja siihen, miten hanketoimijan, kunnan ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä voi ihan käytännössä parantaa.

”Akordin tiedeperustainen, taitava ja kansainvälisistä hyvistä esimerkeistä ammentava lähestymistapa on osoittautunut erittäin vaikuttavaksi. Kestävyyssiirtymän yhteiskunnallisten pullonkaulojen avaamiseen tarvitaan tällaisia ratkaisuja, jotta planeetan rajoihin mahtuva tulevaisuus on mahdollista saavuttaa”, sanoo TAH-säätiön toiminnanjohtaja Henna Hakkarainen.

Tavoitteena levittää ja vakiinnuttaa toimivaksi testattuja menetelmiä

Hankkeen taustalla on TAH-säätiön rahoittama kaksivuotinen (kesäkuu 2023 – kesäkuu 2025) hanke ”Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi ja ratkaisu”, jonka aikana Akordi mm.

• kokosi kansainvälisiä esimerkkejä konfliktien ennakointi- ja ratkaisutoiminnasta Yhdysvalloista ja Alankomaista
• järjesti avoimia tilaisuuksia, kv-asiantuntijoiden vierailuja Suomeen, sekä suomalaisille ekskursion Alankomaihin
• pilotoi riippumattoman välittäjän avustamia prosesseja useammassa eri kontekstissa, joista hyviä esimerkkejä ovat mm. uusiutuvan energian ja poronhoidon välisen yhteistyöfoorumin perustaminen, Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustaminen, Inkoon terästehdasta koskevan paikallisen kiistan jäsentäminen, sekä eri osapuolten hyväksymän välittäjän roolissa toimiminen yksittäisissä vihreän siirtymän hankkeissa.

Kokeiluista syntyi sekä konkreettisia ratkaisuja näihin tilanteisiin että levitettäviä toimintamalleja, joita jatkohankkeessa pyritään skaalaamaan.

TAH ja RELEX Säätiöiden yhdessä rahoittamassa jatkohankkeessa jalkaudutaan seuraaville paikkakunnille:

• Kristiinankaupunki – ennakoiva harkinta ja laajasti hyväksytyt ratkaisut kuntatasolla
• Läntisen merkkipiirin paliskuntien alueella on rakennettu tuulivoiman ja poronhoidon välistä vuoropuhelua ja ongelmanratkaisua konkreettisesti. Yhteisvaikutusten arvioinnin ja haittojen korvaamisen keinojen tunnistaminen on aloitettu Akordin johdolla Lohijärven ja Palojärven paliskuntien, sekä Energiequelle, Myrsky Energia, Taaleri Energia, VSB Energy ja kaivosyhtiö Mawson yhteistyössä
• Sodankylä (eteneminen Akordin aiemman kaivostoiminnan vesistövaikutuksia koskevan yhteisseurantaryhmän toiminnan tukemisen ja laajentamisen muodossa)
• Kaustisen seutukunta (tilannekartoitusvaiheessa – teemoina mm. vety ja uusiutuvat)
• Oulun kaupunki (tilannekartoitusvaiheessa – teemoina mm. vety ja uusiutuvat)

Hankkeessa on varattu resursseja myös odottamattomiin tarpeisiin reagoimiseksi eri puolilla Suomea. Vastaamme avunpyyntöihin ja jalkaudumme selkiyttämään tilanteen. Rakennamme yhdessä osapuolten kanssa tilanteeseen sopivan etenemismallin. Tarkoituksen on tarjota nopeaa ennakoivaa apua kunnille, maakunnille, yrityksille ja kansalaisjärjestöille ennen kuin erimielisyydet kärjistyivät.

Uudet haasteet edellyttävät uudenlaista osaamista

“Kestävyysmurros on valtava yhteiskunnallinen muutos ja siinä tarvitaan paljon uusia valmiuksia ja osaamista niin yrityksissä, kunnissa kuin koko yhteiskunnan toimintojen tasolla. Haluamme tuoda neuvottelun ja vaihtoehdoisen riidanratkaisun kentällä toimivaksi havaittuja menettelyjä laajempaan tietoisuuteen ja avuksi vihreän siirtymän arjen tilanteisiin. Säätiöiden tuella pääsimme työssä nopeasti liikkeelle“, kertoo Jonna Kangasoja.

Vihreän siirtymän paikallinen hyväksyttävyys -pelikirja on otettu yrityksissä suurella kiinnostuksella vastaan. Sen pohjalta on järjestetty ilmaisia koulutuksia eri puolilla Suomea. Koulutusten osallistujat ovat lähes 80:stä eri organisaatiosta, joista yli kolmekymmentä on energia-alan yrityksiä ja verkkoyhtiöitä. Osallistujissa on myös kuntien, ministeriöiden ja järjestöjen työntekijöitä. Koulutukset jatkuvat syksyllä.

Hankkeessa kehitetään osaamista myös ruotsiksi. Kehitystyö tukee myös pohjoismaista yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista yli valtakuntarajojen.

 

TAH-säätiön hankkeen aikana syntyneet Akordin julkaisut:

• Vihreän siirtymän paikallinen hyväksyttävyys – pelikirja. (2024). Akordi Oy julkaisuja.
• Local Acceptability of Green Transition – Playbook. (2024). Akordi Oy publications.
• Näsman, M., Turunen, J-P., ja Kangasoja, J. (2024). Tilannekartoitus Joddbölen maankäyttöön liittyvistä erimielisyyksistä. Akordi Oy julkaisuja.
• Näsman, M., Turunen, J-P., ja Kangasoja, J. (2024). Situationskartläggning av oenigheterna kring markanvändning i Joddböle. Akordi Oy julkaisuja.
• Paulomäki, Hanna (2024). Katsaus energiahankkeiden ekologisten ja sosiaalisten haittojen kompensointiin. Akordi Oy julkaisuja.
• Pölönen, Ismo (2024). Vihreän siirtymän vauhti ja ympäristömenettelyjen laatu: miten sujuvoittaminen, hyväksyttävyys ja ympäristönsuojelu yhdistetään? Akordi Oy julkaisuja.
• Turunen, Juha-Pekka ja Strandberg-Panelius, Camilla (2023). Merenkurkun luonnonsuojelun ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet [Naturvården i Kvarken: meningsskiljaktigheter och möjliga lösninga]. Akordi Oy julkaisuja.
• Härter, E. (2024). Increasing the size of the pie. Factors Accelerating the Development and Implementation of Multi-Party Mediated Processes for Environmental Challenges in the Netherlands. Akordi Oy & Windesheim Honours College.
• Luoma, E., Hast, S., & Kangasoja, J. (2023). Luonnonvarahallinnan uudet tuulet: tuulivoiman ja poronhoidon välinen yhteistoiminta rakentaa oikeudenmukaisempaa energiasiirtymää. Alue ja ympäristö, 52(2), 121-132.
• Luoma, Emma ja Kangasoja, Jonna (2023). Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen: Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella. Akordi Oy julkaisuja

 

Lisätietoja:

Jonna Kangasoja, toimitusjohtaja, Akordi Oy

jonna@akordi.fi, +358 50 441 2863