Väitös: Paikalliset kaivossopimukset toisivat useita hyötyjä mineraalien hallintaan

Akordin asiantuntija Juha Kotilainen väitteli tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta 22.11.2024. Väitöskirjan otsikko on “Yhteistoiminnallisen mineraalihallinnan uudet muodot – Kaivossopimusten edellytykset Suomessa”.

Väitöstyössään Juha Kotilainen tutkii kaivossopimusten mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomen mineraalihallinnassa.

”Kaivossopimus on paikallisesti neuvoteltu toimintamalli, jonka tavoitteena on lisätä kaivostoiminnan hyötyjä ja minimoida sen haittoja tiiviissä yhteistoiminnassa eri osapuolten kesken.”

Kaivossopimuksia ei ole aikaisemmin tehty Suomessa. Kiinnostus niihin on kuitenkin herännyt.

Vihreän siirtymän tarpeet haastavat mineraalien hallintaa paikallistasolla, jossa kaivostoiminnan vaikutukset konkretisoituvat. Esimerkiksi tuore kriittisten raaka-aineiden asetus pyrkii vahvistamaan Euroopan unionin omavaraisuutta tärkeiksi arvioiduissa mineraaleissa. Tämä lisää painetta uusille kaivoksille myös Suomessa.

Samaan aikaan kriittisyys kaivosalaa kohtaan lisääntyy. Paikallisyhteisöt ovat kiinnostuneita siitä, kuinka heidän lähiympäristönsä luonnonvaroja hyödynnetään ja miten niistä saadut hyödyt ja haitat jakautuvat. Risteävät tarpeet vaativat paikallistasolle uusia työkaluja, joilla eri intressejä voidaan tehokkaammin yhteensovittaa.

Kaivossopimuksella parempaa ymmärrystä ja yhteistyötä

Tutkimuksen perusteella kaivossopimus mahdollistaa yhteistyötä muun muassa taloudellisessa toiminnassa, negatiivisten vaikutusten vähentämisessä ja luottamuksen rakentamisessa paikallistoimijoiden välille.

”Sodankylän tapaustutkimuksessa kunta, kaivosyhtiöt ja erilaiset sidosryhmät tunnistivat heidän omia intressejään sekä kaikkia yhteisesti palvelevia toimenpiteitä, joita voitaisiin sisällyttää kaivossopimukseen. Yhteisesti tärkeäksi toimenpiteeksi koettiin esimerkiksi yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta.”

Yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta voi auttaa rakentamaan parempaa ymmärrystä kaivosten kokonaisvaikutuksista ympäristöönsä. Väitöstutkimuksesta syntynyttä ideaa pilotoitiin Sodankylässä 2023 ja se on sisällytetty kunnan tulevaan kaivosohjelmaan.

Kaivossopimus voi vastata etenkin sellaisiin haasteisiin, joita on vaikea huomioida sääntelyn kaltaisilla instrumenteilla. Sodankylässä esimerkiksi kaivattaisiin foorumia, joka toisi yhteen alueen merkittävät kaivoshankkeet ja tarjoaisi jaetun alustan laadukkaalle vuorovaikutukselle sekä kokonaisvaltaisemman näkökulman kaivostoiminnan yhteisvaikutusten käsittelyyn.

Tutkimuksen perusteella vapaaehtoisesti neuvoteltu kaivossopimus ei sen sijaan näytä Suomessa soveltuvan kaivosveroa muistuttavien yksipuolisten taloudellisten intressien palvelemiseen. Kaivossopimuksien vapaaehtoista käyttöönottoa voivat jarruttaa myös kaivostoimijoille epäselvät kannustimet ja se, ettei kaivossopimusten tekemiseen ole toistaiseksi institutionaalista tukea.

Tulokset ovat sovellettavissa laajemmin vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin

Tutkimuksessaan Juha Kotilainen analysoi, miten kaivossopimus soveltuu Suomessa paikalliseen, kansalliseen ja osittain myös pohjoismaiseen kaivostoimintaan. Väitöstutkimus luo pohjaa kaivossopimusten sisällöille ja niiden soveltamiselle sekä vertailukohdan mallin arvioinnille tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kuvataan kattavasti paikallisen mineraalihallinnan haasteita, tarpeita ja realiteettia nykypäivänä.

”Väitöskirjan tuloksia voi soveltaa kaivossektorilla ja muilla aloilla, jossa on vastaavanlainen tarve paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi vihreän siirtymän suurissa teollisissa hankkeissa, kuten tuulivoima ja akkutehtaat, kysymykset hyötyjen ja haittojen jakautumisesta sekä vuorovaikutuksesta ovat keskeisiä.”

Keskeiset tutkimusmenetelmät

Juha Kotilaisen väitöksen ensimmäisen osan toimintatutkimuksessa kehitettiin kaivossopimusideaa Sodankylässä vuosina 2018–2021 yhdessä kunnan ja paikallisyhteisön edustajien kanssa. Tutkimuksen toinen osa perustuu käsitteelliseen analyysiin, jossa yhteistoiminnallisen hallinnan ja kaivossopimuksen käsitteitä on jäsennelty Suomen olosuhteisiin sopivaksi.

Tutkimus sisältää poikkitieteellistä yhteistyötä ja yhdistelee useita menetelmiä, kuten haastattelu- ja havainnointiaineistoa, kollektiivista reflektiota, funktioanalyysia sekä lainoppia. Pääosa väitöskirjatutkimuksesta on toteutettu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman CORE-hankkeen (2017–2022) työtä, jossa tarkasteltiin laajasti yhteistoiminnallisen hallinnan mahdollisuuksia suomalaisessa ympäristösuunnittelussa ja päätöksenteossa.

Ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Emerging forms of collaborative mineral governance – Analyzing preconditions for community benefit argeements in Finland tarkastettiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Tutustu väitöskirjaan (pdf).