Akordin uudenvuodenlupaus

Vuoden alkaessa on tapana miettiä prioriteetteja ja keskittyä niihin asioihin, joihin todella haluaa käyttää rajallisen aikansa. Akordissa olemme jo useamman vuoden ajan valinneet vuodelle muutaman teeman, joihin todella haluamme panostaa.

Vihreän siirtymän hankkeet ovat Suomen talouskasvun suurimpia mahdollisuuksia. Samalla on jo selvää, että kestävyysmurroksen mukanaan tuomien jännitteiden kärjistyminen ja konfliktoituminen aiheuttaa hankkeille, hanketoimijoille ja sidosryhmille monenlaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Hankkeiden viivästyminen tai peruuntuminen ovat näistä ilmeisimpiä: konfliktoituvia hankkeita joudutaan suunnittelemaan uusiksi, palauttamaan päätöksentekoon jne. Paikallisyhteisöille syntyy erittäin merkittäviä joskin vaikeammin mitattavia kustannuksia hankkeiden negatiivisista vaikutuksista. Jo ennen vaikutusten realisoitumista huolet ja kamppailu hanketta vastaan vievät paljon aikaa muulta elämältä ja heikentävät hyvinvointia.

Onnistuakseen hankkeiden täytyy huomioida ja minimoida hankeriskit: pitkälle edennyt ja sitten kokonaan peruuntuva hanke, esimerkiksi kunnanvaltuuston poliittisen käänteen tai valituskierteen vuoksi voi aiheuttaa hanketoimijan taseeseen huomattavat alaskirjaukset. Siksi juuri nyt on oikea hetki ottaa käyttöön kaikki keinot hankkeiden varhaisvaiheen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tämä on myös hankkeiden rahoittajien sekä vastaanottavien paikallisyhteisöjen ja ympäristön etu.

Opitaan kansainvälisistä esimerkeistä

Monissa maissa valtio on panostanut systemaattisesti vihreän siirtymän hankkeiden prosessien tukemiseen ja hankeriskien vähentämiseen: Tanskassa uusiutuvan energian liikkuva asiantuntijaryhmä auttaa kuntia uusiutuvan energian hankkeiden riskien hallinnassa. ‘Reissuryhmä’ perustettiin kolmen ministeriön yhteistyössä v. 2022 kansallisen ilmastosopimuksen nojalla.

Yhdysvalloissa Energiaministeriön lainoitusyksikkö (LPO) myöntää lainoja energiasiirtymän hankkeisiin noin 400 miljardin dollarin valtuuksin. Yksikkö haluaa varmistaa hankkeiden menestyksen korostamalla hankkeiden riskienhallintaa. Onnistumisen edellytyksenä on varhainen toimiva vuoropuhelu ja paikallisyhteisön hyväksynnän saaminen.

Näissä kansainvälisissä esimerkeissä paikallinen hyväksyttävyys nähdään yhtenä hankkeiden menestymisen avaimena, ja paikallinen vuoropuhelu ymmärretään tärkeänä osana hankeriskien pienentämistä.

Kuulemistilaisuuksista kestäviin kumppanuuksiin

Suomessa tarvitaan nyt paikallisista tarpeista ja omistajuudesta lähteviä,  suostumukseen ja kuuntelemiseen perustuvia prosesseja, joissa kunta, sidosryhmien ja toiminnanharjoittajat rakentavat yhdessä kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa ohuen, kuulemismenettelyyn perustuvan osallistumisen sijaan.

Kumppanuusjärjestelyitä voidaan edistää hyödyntämällä laajemmin ns. yhteistoiminnallisen hallinnan (collaborative governance) periaatteita ja työkaluja. Yhteistoiminnallista hallintaa voidaan toteuttaa myös sopimisen keinoin, jossa paikallisesti neuvotellaan miten hankkeen hyödyt ja haitat jaetaan (ks. Juha Kotilaisen väitös).

Yhteistoiminnallinen hallinta vaatii uudenlaista prosessiosaamista, ja erityisesti riippumattomia, välittäviä toimijoita, jotka nauttivat eri tahojen luottamusta.

Prosessien parempi suunnittelu ja fasilitointi auttavat ennakoimaan ja käsittelemään ongelmia ennen kuin ne johtavat valituskierteisiin tai kiistakysymysten eskaloitumiseen ja politisoitumiseen.

Akordin tiimi jatkaa vuonna 2025 suurella innolla työtä näiden haasteiden parissa.

Jonna Kangasoja
Akordin toimitusjohtaja