Yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta – kohti tiedon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta kaivospaikkakunnilla
Jotta vihreän siirtymän edellytyksenä olevaan materiaalituotantoon kytkeytyviin erityishaasteisiin ja jännitteisiin löydetään laajemmin hyväksyttäviä ja oikeudenmukaisuutta vahvistavia ratkaisuja, tarvitaan uusia tapoja rakentaa yhteisymmärrystä niistä tarpeista ja vaihtoehdoista, joita hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten seurantaan liittyy. Nesslingin säätiö on myöntänyt rahoituksen Akordin kaksivuotiselle hankkeelle (2027–2028), joka pyrkii kehittämään ja vakiinnuttamaan yhteistoiminnallisen vesistövaikutusten seurannan toimintamallin Sodankylän kaivoskeskittymässä, sekä edesauttamaan vastaavien yhteistyöalustojen kehittymistä muilla vihreän teollisuuden sektoreilla.
Akordi toteutti vuonna 2023 Nesslingin säätiön rahoittamana Sodankylässä pilottihankkeen, jossa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteistoiminnallista seurantaa Pohjoismaissa. Paikallisista kaivosyhtiöistä sekä kunnan ja sidosryhmätahojen edustajista koottu seurantaryhmä tunnisti lakisääteisten lupaehtojen ylittäviä vesistöseurannan tietotarpeita, suunnitteli yhteisseurannan tapoja ja sopi niiden toteutuksesta yhdessä. Kaikki työskentelyyn osallistuneet tahot kokivat uudenlaisen työskentelyn mielekkäänä ja hyödyllisenä: riippumattoman fasilitaattorin avulla pystyttiin rakentamaan jaettua tietopohjaa ja luottamusta toimijoiden välille, ja lähestymistapa sai kiitosta sekä luonnonsuojeluliiton että kaivosyhtiöiden edustajilta pilottityöskentelyn päättyessä ja keväällä 2026 toteutetuissa seurantahaastatteluissa. Haastatellut tahot korostivat riippumattoman tahon merkitystä toiminnan uskottavuudelle ja toivoivat sille jatkoa.
Tammikuussa 2027 käynnistyvä kahden vuoden työskentely hyödyntää uutta aiheesta saatua tutkimustietoa ja pyrkii vakiinnuttamaan toimintamallin Sodankylässä sekä levittämään siitä saatuja oppeja vihreän teollisuuden keskittymille. Keskeisenä periaatteena on päästä sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua syvemmälle – kohti vastavuoroista yhteistyötä, neuvottelua ja ongelmanratkaisua.
Työskentelyn lähtökohtana on seurantahaastatteluiden (2026), jatkotutkimuksen (CAMI-hanke 2025–2026) sekä Sodankylässä tehdyn asukaskyselyn (Taloustutkimus Oy 2026) perusteella tehty havainto, että yksi paikallisia yhä eniten kiinnostavista ja huolestuttavista teemoista on kaivostoiminnan ympäristövaikutukset. Paikallisyhteisöltä puuttuu kuitenkin usein kapasiteetti käsitellä niitä neutraaliksi koetulla tavalla. Sodankylän työskentelyssä pureudutaankin selvitysten korostamiin teemoihin:
- Kalatalousalueen vesistöjen ja kalaston tila
- Kaivostoiminnasta paikallisluonnolle ja elinkeinoille aiheutuvat haitat ja niiden mahdollinen välttäminen, lieventäminen ja korvaaminen
- Kaivostoiminnan vaikutukset ympäristön käyttöön (esim. marjastus, metsästys, vesistöt)
- Kaivostoiminnan yhteisvaikutukset poronhoitoon
- Ympäristövaikutuksiin liittyvän riippumattoman tietopohjan rakentaminen
Tavoitteena on muodostaa pysyvä rakenne sidosryhmien mielekkääksi koetulle osallistumiselle, jossa teolliset toimijat, paikallisyhteisöt ja muut keskeiset tahot osallistuvat riippumattoman fasilitaattorin avustuksella koordinoidusti tietotarpeiden määrittelyyn, vaikutusten seurantaan sekä vaikutustiedon käsittelyyn ja tulkintaan. Toimintatapa eroaa selvästi yhtiöiden hankekohtaisesta sidosryhmäyhteistyöstä ja perinteisistä osallistamisen keinoista, sillä yhteistyöryhmä vastaa seurantaan liittyvien tavoitteiden määrittelystä ja toteuttamisesta yhdessä, minkä lisäksi riippumattoman osapuolen fasilitoima yhteistyöprosessi mahdollistaa laadukkaan keskustelun, yhteisen tietopohjan rakentamisen ja kaikkien osapuolten hyväksymien ratkaisujen etsimisen. Hyvin toteutettujen yhteisseurantamallien, joihin paikallisyhteisö on integroitu aidosti mukaan, on todettu johtavan ympäristön kannalta parempiin tuloksiin sekä parantavan hankkeiden hyväksyttävyyttä.
Lue lisää:
Luoma, E., Kotilainen, J., Kettunen, A. ja Turunen, J-P. (2023). Yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta Sodankylässä : Kokemuksia seurantaryhmän ensimmäisen vuoden työskentelystä. Akordi Oy julkaisuja.
Luoma, E., Kotilainen, J., Peltonen, L., & Turunen, J-P. (2026). Catalyzing Collaboration: The Functions of a Neutral Third Party in Collaborative Water Monitoring in Finland. Society & Natural Resources, 1–19.



