Esiselvitys pohjustaa uusia rahoitusmalleja maa- ja metsätalouden hajakuormituksen pienentämiseen

Akordi on tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle esiselvityksen tulosperusteisista rahoitusmalleista maa- ja metsätalouden hajakuormituksen pienentämiseen. Tänään julkaistu esiselvitys luo suuntaviivoja mahdollisten tulosperusteisten järjestelmien pilottihankkeiden valmisteluun.

Mitattuihin ympäristövaikutuksiin perustuva taloudellinen ohjaus on maa- ja metsätaloudessa vaikeaa mutta mahdollista. Edellytyksenä on, että mittaustulokset kertovat sekä ympäristön tilasta että maanomistajan valinnoista.

Esiselvitys kuvaa erilaisia malleja ja mittareita vesistöön päätyvän ravinnekuormituksen vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Akordi oy:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Antti Ihon maa- ja metsätalousministeriölle tekemä esiselvitys tarkastelee mittarien ja mallien mahdollisuuksia hajakuormituksen tulosperusteisessa ohjauksessa.

”Tähän asti olemme ohjanneet maanomistajia ja viljelijöitä tekemään tiettyjä ympäristötoimenpiteitä ja maksaneet niiden tekemisestä aiheutuvista kustannuksista korvauksen. Tuloksiin perustuva kannuste sen sijaan asettaa tavoitteen, ja korvaus perustuu ainakin osittain syntyneeseen ympäristöhyötyyn. Samalla maanomistajalle jää suurempi mahdollisuus valita itse tilallaan tehokkaimmat keinot tavoitteen saavuttamiseen.”

Heini Lehtosalo, Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies

”Puhtaassa siirtymässä elinkelpoisen ympäristön, yhteiskunnan ruokaturvan ja maanomistajien toimeentulon yhteensovittaminen on keskeinen kysymys. Tämä oli esiselvitystyön lähtökohta.”

Irina Niinivaara, Akordin operatiivinen johtaja

Tulosperusteinen tuki on yksi vastaus tähän kysymykseen.

Tulosten pilotointi on mahdollinen seuraava askel

Vesiensuojelussa rehevöitymisen torjunta on keskeinen tavoite. Esiselvityksessä lupaavin konkreettinen mittari tulosperusteisille malleille on peltomaan fosforitasosta kertova P-luku.

”Fosforitaso vaikuttaa vesistöjen ravinnekuormaan ja se on viljelijän ohjailtavissa. Tulosten perusteella hyvin valmisteltu pilotti P-luvulla voisi olla seuraava askel kohti tulosperusteisia järjestelmiä.”

Antti Iho, Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja

Esiselvityksen tulokset syntyivät yhteistyössä tutkijoiden ja hallinnon edustajien kanssa ja ne perustuvat kansainväliseen kirjallisuuteen. Tulosperusteisten ohjauskeinojen käyttöönotto edellyttää pilotointia.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan esiselvityksen tutkimuksellisesta työstä vastasi Antti Iho. Irina Niinivaara ja Emma Luoma vastasivat tutkijoiden ja hallinnon edustajien näkemyksiä koonneiden työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta.