Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen

Miten poronhoito ja tuulivoimahankkeet voidaan yhteensovittaa oikeudenmukaisesti? Tämän kysymyksen ympärille alojen toimijat ovat jo vuodesta 2019 tulleet oppimaan toisiltaan, rakentamaan yhteistyötä ja määrittelemään hyviä käytäntöjä Akordin, Paliskuntain yhdistyksen ja Suomen uusiutuvat ry:n johdolla.

Taustaa

Poronhoitoalue on houkutteleva tuulivoiman kehittämiselle harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Samat alueet ovat kuitenkin jo poronhoidon käytössä. Kartalla tyhjältä näyttävät alueet ovat kaikkein tärkeimpiä rauhallisia porojen vasoma- ja laidunalueita. Muu maankäyttö uhkaa vähentää ja pirstoa niitä sekä häiritsee laidunrauhaa.

Poronhoidon ja tuulivoiman alojen välille on syntynyt jännitteitä mm. siksi, että poronhoito käytäntöineen on vieras tuulivoimatoimijoille, eikä poronhoidon erityisasemaa tunnisteta. Hankesuunnittelun aikaisessa vuorovaikutuksessa on koettu olevan paljon puutteita ja yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä on liittynyt tarpeeseen muodostaa yhteinen käsitys tuulivoimahankkeiden vaikutuksista poronhoidon käytänteisiin, laidun­alueisiin ja elinkeinon tulevaisuuden näkymiin.

Vuodesta 2019 lähtien Paliskuntain yhdistys ja Suomen uusiutuvat ry (ent. Suomen tuulivoimayhdistys) ovat rakentaneet Akordin tuella systemaattista vuoropuhelua alojen välisten jännitteiden käsittelemiseksi. Aloite syntyi yhdistysten ja Akordin välisistä keskusteluista, kun toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Yhteistyö on koskenut vain saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolella olevia poronhoitoalueita, joissa on jo tuulivoimaa ja uusia hankkeita vireillä.

Mitä on tehty?

Poronhoidon ja tuulivoima-alan välille on rakennettu askel askeleelta yhteistä, neutraalia foorumia vaikeiden ja kriittisten kysymysten tarkasteluun.

Vuoropuhelu aloitettiin, kun Akordi toi toimialojen edustajat epävirallisten tunnustelujen jälkeen yhteen keskustelemaan avoimesti ja luottamuksellisesti toistuvasti koetuista yhteentörmäyksistä, sekä siitä miten vaikeasta tilanteesta voisi päästä eteenpäin. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle. Yhteiseksi tavoitteeksi tunnistettiin vahvistaa alojen välistä keskusteluyhteyttä ja lisätä ymmärrystä puolin ja toisin.

Yhteistyön alussa haasteeksi tunnistettiin, että alojen maailmat ovat hyvin kaukana toisistaan ja kielteisistä kokemuksista on kertynyt paljon epäluuloja sekä epäluottamusta. Rohkaisevia uudenlaisia kokemuksia haettiin 2021 kesän ja alkusyksyn aikana maastovierailuilla paliskuntiin ja tuulipuistoihin. Tutustumisella ja paremmalla ymmärryksellä toistensa toiminnasta nähtiin olevan suuri arvo, koska sitä mitä ei tunne ei osaa myöskään kunnioittaa tai ottaa huomioon.

“Poronhoito ja tuulivoimatoiminta ovat hyvin erilaisia aloja, joten keskeinen osa työtä on ollut rakentaa puolin ja toisin luottamusta ja oppia toisesta alasta. Tuulivoimatoimijoita on ollut tutustumassa poronhoitoon vasanmerkinnöissä ja vastavuoroisesti on vierailtu tuulipuistossa. Tutuiksi tuleminen on tärkeää, ja se onnistuu parhaiten kasvokkaisissa kohtaamisissa”, sanovat Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Uusiutuvat ry:n Heidi Paalatie.

Ensimmäinen yhteinen laaja tilaisuus järjestettiin syksyllä 2021 ja sen keskusteluissa painottuivat yhteydenpidon sekä tiedonvaihdon teemat. Mahdollisimman varhaisen yhteydenpidon merkitys korostui. Osapuolet tunnistivat tarpeen jatkokeskustelulle, joiden tulisi johtaa yhteisesti hyväksyttävän toimintamallin laatimiseen sille, miten tuulivoiman ja poronhoidon vuorovaikutus tulisi jatkossa järjestää. Tilaisuuden diat ovat ladattavissa tästä.

Syyskuussa 2022 toiseen tapaamiseen (kuva yllä) osallistui laajeneva joukko yhdistysten jäseniä ja lisäksi asiantuntijoita Lapin ELY-keskuksesta, Lapin liitosta, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitoista, Metsähallituksesta ja Luonnonvarakeskuksesta. Tilaisuudessa käsiteltiin yhteisen toimintamalliraportin luonnosta sekä keskusteltiin erityisesti haittojen välttämisen ja lieventämisen keinoista, haittojen korvaamisesta sekä haittoja koskevan tietopohjan aukoista. Edellisen vuoden ensimmäiseen yhteistyöfoorumiin nähden keskustelu oli vapautuneempaa ja pääpaino oli yhteisessä ideoinnissa. Monen osallistujan sanoin koettiin, että asiat olivat menneet eteenpäin. Tilaisuuden muistio ovat ladattavissa tästä.

Kolmannessa vuositapaamisessa 2023 osallistujien piiri oli jälleen laajentunut ja keskustelun ytimessä olivat tuulivoiman vaikutukset poronhoidolle. Keskustelua käytiin etenkin haittojen välttämisestä, lieventämisestä, laidunten ennallistamisesta ja haittojen korvaamisesta. Yhteistyön jatkuminen ja syveneminen nähtiin edelleen arvokkaana ja tarpeellisena, joten kokoontumisia on jatkettu myös tämän jälkeen vuosittain.

Yli kahden vuoden yhteistyön aikana muotoiltiin hyviä vuorovaikutuksen ja neuvottelun käytäntöjä tuulivoimahankkeiden eri vaiheissa ja ne koottiin ”Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja operointi poronhoitoalueella” –toimintamalliraporttiin, joka julkaistiin tammikuussa 2023. Yhdessä luotu toimintamalli tuo esiin molempien alojen näkemyksiä, toiveita ja tarpeita hyvistä toimintatavoista tuulivoimaprosessin eri vaiheisiin liittyen. Toimintamallia on tarkoitus päivittää sen käytön myötä kertyvien kokemusten avulla.

Yhdessä laaditut suositukset olivat merkittävä edistysaskel toimialojen välisen yhteistyön kehittämisessä ja työn vaikuttavuudessa. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila toivoo, että syntynyt toimintamalli antaa tuulivoima rakentajille osviittaa, että mitä on poronhoitoalueella toimiminen.

– Tässä on pyritty tunnistamaan näitä kipukohtia ja etsitty yhteistä linjaa, miten voitaisiin ilman isompia konflikteja ja jatkuvia oikeusriitoja saada asioita eteenpäin. Minusta tässä on nyt tehty ihan hyvää työtä.

Vuonna 2023 edistettiin toimintamallin jalkauttamista ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä kohti pitkäjänteisesti toimivaa ‘yhteistoiminta-alustaa’ (collaborative platform), jonka tarkoituksena on mahdollistaa toimijoiden välinen tiedonvaihto, neuvottelu ja ennakoiva ongelmanratkaisu. Mallin jalkauttaminen aloitettiin alueellisilla koulutuksilla tuulivoimatoimijoille, poronhoitajille, kaavoittajille ja luvittajille hyvistä käytänteistä sekä rakentavan neuvottelun menetelmistä. Koulutukset koettiin erittäin hyödyllisiksi erityisesti kontaktien luomisen ja toisten näkökulmien ymmärtämisen ansiosta, joten niitä jatkettiin myös keväällä 2024.

Läntisen merkkipiirin paliskunnat ja alueelle hankkeita suunnittelevat tuulivoimayritykset kokoontuivat tammikuussa 2025 kaksipäiväiseen yhteistyötapaamiseen (kuva yllä), jossa keskusteltiin maankäytön muutosten kumuloituvista vaikutuksista poronhoitoon ja eri hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimisen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Osa ajasta työskenneltiin karttojen ääressä ja katsottiin kokonaistilannetta kunkin paliskunnan näkökulmasta. Videokoosteen tapaamisesta löydät täältä.

Konkreettisena ideana tapaamisesta nousi se, että eri hanketoimijat kokoontuisivat yhteen paliskunnan luokse. Poronhoitajat pääsisivät yhteisesti kertomaan, miten paliskunnan eri osissa sijaitsevia alueita käytetään eri vuodenaikoina ja miten porot liikkuvat näiden alueiden välillä. Näin hanketoimijat saisivat näkymän paliskunnan kokonaistilanteeseen ja hahmottaisivat oman hankkeensa sen osana. Idea toteutui toukokuussa 2025 Ylitorniolla, kun Akordin johdolla Lohijärven ja Palojärven paliskunnat, sekä Energiequelle, Myrsky Energia, Taaleri Energia, VSB Energy ja kaivosyhtiö Mawson tapasivat. Agendalla oli yhteisvaikutusten arvioinnin ja haittojen korvaamisen keinojen tunnistaminen.

Ennallistaminen voi toimia yhtenä keinona vähentää tuulivoimarakentamisesta poronhoidolle aiheutuvia haittoja ja siitä keskusteltiin webinaarissa huhtikuussa 2025, jossa kuultiin Metsähallituksen ennallistamisasiantuntijoita sekä Kolarin ja Niemelän paliskuntien poroisäntiä. Tarve teeman käsittelylle on noussut aiemmin esiin yhteistyöfoorumilla. Keskustelussa tunnistettiin, että laidunalueiden ennallistaminen voisi olla potentiaalinen keino korvata poronhoidolle aiheutuvia haittoja, mutta käytännön kokemukset puuttuvat. Uusien käytäntöjen kehittäminen vaatiikin uusien toimintamallien koeponnistamista. Webinaarin tallenne on katsottavissa täältä.

Pudasjärvellä toukokuussa 2025 järjestetyssä koulutuspäivässä syvennyttiin tuulivoiman ja poronhoidon yhteensovittamiseen strategisen sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta (kuva alla). Tilaisuudessa käsiteltiin mm. Pudasjärven tuulivoimaohjelmaa, poronhoidon erityispiirteitä, hanketoimijoiden kokemuksia sekä paliskuntien tilannetta kasvavan hankepaineen alla. Koulutus oli suunnattu yhteistyöfoorumia laajemmalle ja osallistujina oli runsas joukko energiatoimijoita, paliskuntia, asiantuntijoita ja viranomaisia.

Tulokset

Tuulivoima-alan ja poronhoidon välille on onnistuttu rakentamaan vaikutuksiltaan merkittävä vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessi. Työn tuloksena alojen välille on muutamassa vuodessa vakiintunut jatkuvaluonteinen yhteistoiminnan foorumi, jonka piirissä on jo yli 100 ihmistä.

Yhteistyö on onnistunut liennyttämään jännitteitä mahdollistamalla tarpeellisia kohtaamisia ja ymmärryksen lisäämistä tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon ja sen käytäntöihin. Kun aiemmin kiisteltiin yksittäisistä hankkeista, on nyt päästy yhteisesti hyväksyttävien käytäntöjen kehittämiseen ja jalkauttamiseen. Laaja-alaisten tapaamisten puitteissa tuulivoimatoimijoiden ja paliskuntien on ollut mahdollista tutustua toistensa todellisuuksiin ja tunnistaa yhteisesti tuulivoiman ja poronhoidon yhteensovittamisen kannalta olennaisia reunaehtoja ja tarpeita, sekä laatia yhteisesti hyväksytyt suositukset tuulivoimahankkeiden suunnittelulle ja operoinnille poronhoitoalueella. Lisäksi on aloitettu uusien toimintatapojen kehittäminen mm. yhteisvaikutusten arvioinnin laadun parantamiseksi.

“Kiinnostus, kunnioitus ja halu ymmärtää toisen todellisuutta ovat olleet avaimia keskusteluyhteyden vahvistamisessa poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä. Tutustumiseen ja toistensa ymmärtämiseen tarvitaan aikaa. Tässä työssä on ollut tärkeää ensin tunnistaa yhteisiä kysymyksiä. Sitten kun on luottamusta ja toimiva keskusteluyhteys voidaan löytää myös niitä ratkaisuja”, Akordin Jonna Kangasoja kertoo.

Tärkeimpänä saavutuksena osapuolet näkevät sen, että yhteistyön avulla on pystytty lisäämään alojen keskinäistä ymmärrystä. Avain tulokselliseen yhteistyöhön on ollut vaikeiden kysymysten äärelle pysähtymisessä ja kiireettömyydessä: paikallinen hyväksyttävyys rakentuu arjen tilanteissa säännöllisestä yhteydenpidosta ja sovituista toimintatavoista.

Kuusamolaisen Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala sanoo, että nyt on kuultu ensimmäistä kertaa poronhoitoa tuulivoimaa suunniteltaessa.

– Olemme tyytyväisiä, että neuvotteluyhteys on olemassa. Meidänkin paliskunnasta löytyy tuulivoimalle soveltuva alue. Kyllä eri elinkeinot sopivat yhteen, kun niistä rakentavasti sovitaan, Kujala toteaa.

Prosessia ja sen siihenastisia tuloksia avataan marraskuussa 2023 ilmestyneessä julkaisussa ”Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella”. Työn vaikuttavuutta arvioivaa selvitystä varten koottiin näkemyksiä tuulivoimatoimijoilta, poronhoitajilta, kunnista sekä tuulivoiman sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointiin erikoistuneita konsulteilta. Saatujen arvioiden mukaan yhteistoiminnan ja luottamuksen rakentamisen kannalta merkittävimpiä asioita siihen mennessä toteutuneessa työssä ovat olleet luottamusta rakentavat kontaktit toimijoiden välillä, huolellisesti valmistellut ja toteutetut vuorovaikutustilanteet sekä yhteisen tietopohjan ja ymmärryksen lisääminen. Julkaisu syntyi ympäristöministeriön ja TAH-säätiön rahoituksella.

Uusimpana julkaisuna yhteistyöhön liittyen on POROTUULI-hankkeen loppuraportti ”Tuulivoimatuotannon kestävä sopiminen ja suunnittelu poronhoitoalueella”, jonka aineistoa on kerätty yhteistyöfoorumin tapaamisissa. Raportin suositukset painottavat aitoa kommunikaatiota, tiedon avoimuutta, kulttuurisensitiivisyyttä, selkeitä kompensaatioita, laajempaa alueellista suunnittelua, no-go-alueiden määrittelyä, yhteisvaikutusten arviointia sekä paliskuntien resurssien huomioimista.

Jatko

Alojen välisen yhteistyöfoorumin toiminta vakiintuu, laajenee ja saa uusia muotoja. Laajat vuositapaamiset jatkuvat ja yhteistyötä tiivistetään alueellisilla kokoontumisilla. Yhteen tuleminen on vaatinut ja vaatii jatkossakin paljon töitä sekä halua etsiä yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Maalissa emme ole, mutta pitkäjänteinen yhteistyöfoorumi tarjoaa lupaavan esimerkin konflikteja ennakoivasta ja ratkovasta toimintamallista, jolla voidaan varmistaa energiasiirtymän oikeudenmukaisuutta. Kun tullaan tutuksi, on helpompi tulla toimeen ja ratkoa vaikeat asiat silloin kun niihin voidaan vielä löytää yhteisiä ratkaisija.

Opit

Poronhoidon ja tuulivoima-alan välille neutraalille maaperälle rakennettu pitkäjänteinen yhteistyöfoorumi tarjoaa lupaavan esimerkin konflikteja ennakoivasta ja ratkovasta toimintamallista, jolla voidaan varmistaa energiasiirtymän oikeudenmukaisuutta. Toteutunut “yhteistoiminnallinen interventio” perustuu ympäristökiistojen neuvottelevan ratkaisun periaatteille: neutraalin osapuolen rooli, osapuolten intressien ja tarpeiden avaaminen ja tunnistaminen, sekä yhteisiin hyötyihin tähtäävä ratkaisuhakuinen lähestymistapa.

Yhteistyöfoorumi on ollut esillä kansainvälisesti mm. pohjoismaisessa poronhoitokonferenssissa helmikuussa 2025, missä Akordin johtava asiantuntija Emma Luoma ja Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast esittelivät yhteistä artikkelikäsikirjoitusta, jossa tarkastellaan poronhoidon ja tuulivoima-alan yhteistyöfoorumin rakentamisen prosessia ja sen merkitystä uusien yhteensovittamisen käytäntöjen kehittämiselle.

Akordille on myös myönnetty vuoden 2023 Tuulivoimateko-palkinto ”Vihreä siirtymä ei ole ilmoitusasia” työstään välittäjänä tuulivoima-alan ja poronhoidon välillä. Palkinnon vastaanottanut Jonna Kangasoja kiteytti, mitä työ on opettanut:

1. Vihreä siirtymä ei ole ilmoitusasia – etenkään paikallisesti, eli siellä missä erilaisten hankkeiden vaikutukset näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat – sekä siellä missä hankkeiden vaikutuksia maankäyttöön, ympäristöön ja paikallisyhteisöihin vasta ennakoidaan ja pelätään.
2. Hyväksyttävyys on tuulivoiman yksi tärkeä tuotantotekijä. Mikäli vaikeita kysymyksiä ei onnistuta ratkaisemaan yhdessä niiden kanssa, joita ne koskettavat, seurauksena on hankeriskejä.
3. Konfliktipotentiaalin realisoituminen vaikuttaa käänteisesti tuulivoimapotentiaalin realisoitumiseen. Esimerkkejä tästä on nähtävissä niin kotimaassa kuin lähialueillakin.
4. Suomessa on jo ymmärretty, että asialle on tehtävä jotakin. Mutta valitut keinot, kuten luvituksen nopeuttaminen ja sujuvoittaminen, sekä hallinto-oikeuksien resurssien lisääminen ovat sellaisia keinoja, joilla ei välttämättä pystytä lisäämään hyväksyttävyyttä. Nämä keinot myös kertovat oletuksesta, että konfliktien määrä on vakio.
5. Keinovalikoimaan pitäisi viimeistään nyt – vielä hyvän sään aikana – lisätä neuvottelevaan yhteistyön ja osapuolten yhteiseen ongelmanratkaisuun perustuvia joustavia ja konflikteja ennakoivia menettelyjä.
6. Palkitussa työssä on nähtävissä, että näillä on konkreettista vaikutusta – sillä, että tullaan tutuiksi ja tullaan paremmin toimeen on vaikutusta hanketason yhteistyön sujumiselle.
7. Palkitut menettelyt ovat skaalattavissa valtakunnallisesti, alueellisesti ja myös hanketasolle kaikkialle, missä vihreän siirtymän hankkeiden ennakoidut tai todelliset vaikutukset herättävät huolta ja missä siirtymän hyväksyttävyys rakennetaan.
8. Ennaltaehkäisy on parasta konfliktinratkaisua. Se on tehokkainta, edullisinta ja varmasti kaikkien osapuolten kannalta mielekkäämpää kuin muut tarjolla olevat vaihtoehdot.