Kohti tulosperusteisten järjestelmien soveltamista hajakuormituksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä
Tulosperusteiset mallit ovat vaihtoehto ympäristönsuojelun tehokkuuden parantamiseen. Edellytyksenä näiden hyödyntämiselle on, että vaikutuksia voidaan
mitata riittävän tarkasti ja kohtuullisin kustannuksin. Antti Ihon (UEF) ja Akordin yhdessä toteuttamassa esiselvitystyössä tarkastellaan erilaisia mittareita, joita voitaisiin hyödyntää monimuotoisuutta, vesien suojelua sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista edistävissä tulosperusteisissa toimenpiteissä sekä tunnistetaan mittaamiseen liittyviä reunaehtoja.
Selvitys: Vihreän siirtymän vauhti ja ympäristömenettelyjen laatu : miten sujuvoittaminen, hyväksyttävyys ja ympäristönsuojelu yhdistetään?
Ympäristösääntelyn keventäminen ei automaattisesti sujuvoita lupaprosesseja, vaan vaikutus voi olla päinvastainen. Tämä käy ilmi Akordin julkaisemasta oikeustieteellisestä selvityksestä.
Vihreän siirtymän hankkeiden läpimenoa pyritään nopeuttamaan useilla hallitusohjelmaan pohjautuvilla…
Katsaus: Energiahankkeiden ekologisten ja sosiaalisten haittojen kompensointi
Energiasiirtymän hyväksyttävyyden kannalta on olennainen kysymys, miten hankkeiden haitallisia vaikutuksia voidaan hallita ja korvata.
Akordin julkaisema katsaus esittelee kirjallisuudessa tunnistettuja keinoja hankkeiden luonnolle ja eläimille aiheuttamien haittojen sekä sosiaalisten vaikutusten…
Tilannekuva: Tampereen kaupungin kasvun, luontoarvojen sekä ilmastotavoitteiden nykytila ja ristiriitojen yhteensovittaminen
Erilaiset kansainväliset ilmasto- ja luontostrategiat asettavat tavoitteita myös kaupunkien maankäytölle. Kasvun, luontokadon torjumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden yhteensovittaminen on kuitenkin haastavaa, sillä tavoitteet voivat olla keskenään osin risteäviä. Tampereen…
Vihreän siirtymän konfliktien ennakointi ja ratkaisu
Vihreään siirtymään ja energiamurrokseen liittyvät hankkeet tulevat väistämättä synnyttämään erilaisten tahojen ja intressien törmäämistä sekä paikallisia konflikteja. Jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, tarvitaan ristiriitojen parempaa ennakointia, käsittelyä…
Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen
Poronhoitoalue on houkutteleva tuulivoiman kehittämiselle harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Samat alueet ovat kuitenkin jo poronhoidon käytössä. Alojen välille on syntynyt jännitteitä mm. siksi, että poronhoito käytäntöineen on vieras tuulivoimatoimijoille,…
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST)
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä Biodiversity offsetting as an operational tool for a just sustainability transition towards no net loss of ecosystems and biodiversity (BOOST) -hanke pureutuu siihen kuinka ekologinen kompensaatio voidaan…
No Net Loss City
Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. No Net Loss City -yhteistyöhankkeessa on kehitettiin vuosina 2021-2022 ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien maankäytönsuunnitteluun. Mallia…
Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset
Helsingin kaupunki uudistaa luonnonhoitoa ohjaavat linjaukset. Akordi suunnitteli, toteutti ja fasilitoi keväällä ja syksyllä 2022 työpajoja luonnonhoidon linjauksia valmistelevalle kaupunkiympäristön työryhmälle. Pajojen tavoitteena oli löytää valmisteluryhmän asiantuntijoiden kanssa yhteinen…
Koitajoen valuma-alueen yhteistyö – Koitajoki-Koitere Foorumi
Koitajoen valuma-alueella Pohjois-Karjalassa on kehitetty alueen toimijoiden välille yhteistoimintamallia erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja valuma-alueen vesistöjen tilan parantamiseksi. Nyt yhteistyötä halutaan tiivistää ja kehittää edelleen. Akordi suunnitteli ja toteutti Pohjois-Karjalan…
Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys osana Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa 2040
Tuulivoima on merkittävässä roolissa valmisteilla olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa 2040. Keski-Suomen liitto pyysi Akordilta apua maakuntakaavan valmisteluprosessiin, jossa halutaan lisätä ja turvata tulevan maakuntakaavan sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Vaikka tuulivoimalla on merkittävä…
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamisen esiselvitys
Akordi oli mukana toteuttamassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamistyötä pohjustavaa esiselvitystä. Työ toteutettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kanssa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain…
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma
Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella vuosina 2022–2027 ohjaavan suunnitelman laadinta käynnistyi lokakuussa 2020. Luonnonvarasuunnitelmalla yhteensovitetaan valtio-omistajan Metsähallitukselle asettamat tavoitteet paikallisiin tavoitteisiin. Keskeinen yhteissuunnittelun työkalu oli yhteistyöryhmä, johon osallistui alueen keskeisiä toimijoita. Akordi avusti yhteistyöryhmän työskentelyä. Uusi luonnonvarasuunnitelma julkaistiin vuoden 2021 lopulla.
Pohjoismainen merimetsotyöryhmä
Merimetso on EU:n lintudirektiivin puitteissa suojeltu laji ja merimetsokanta on suojelun ansiosta viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti Itämeren alueella. Kannan kasvu on aiheuttanut konflikteja erityisesti kalastajien ja merimetson välillä. Merimetsokannan hallinta on tunnistettu paljon…
Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen
Uudenmaan liiton strategisen kehittämisen hanke (2020-2021) keskittyi liiton sidosryhmiä paremmin palvelevan ja yhtenäisen toteuttamisen kokonaisuuden luomiseen. Tavoitteena oli tuoda yhteen maakuntakaavalle, ilmastotiekartalle, liikennejärjestelmätyölle sekä Älykkään erikoistumisen strategialle…
SLL:n, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018-2021
Osapuolet (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen, joka johti metsäkiistojen ratkaisuun pyrkivän sovittelu- ja neuvotteluprosessin käynnistämiseen. Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa. Työskentely laajeni valtakunnaliseksi ja sen tuloksena neuvoteltiin noin tuhannesta kiistanalaisesta leimikosta.
FSC standardineuvottelut
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestö, joka on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä.
Alkuvuodesta 2020 Akordi kutsuttiin neutraalina tahona avustamaan Suomen…
Konfliktikartoitus Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskuntien ja Metsähallituksen liiketoimintojen välillä
Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus.
Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin.
Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista (Argumenta)
Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom), Luonnonvarakeskus…
Päijänne
Jyväskylän kaupungin ja Lahden ammattikorkeakoulujen vuonna 2018 toteuttamassa Päijänne Brändiksi -hankkeessa edistettiin Päijänteen alueen kestävän ja vastuullisen toiminnan yhteistyötä sekä selvitettiin alueen toimijoiden kiinnostusta hakea Unescon biosfäärialuestatusta. Akordin vetämässä hankkeen päätöstyöpajassa käytiin läpi hankkeen tilaisuuksien antia ja selvitysten tuloksia sekä pohdittiin vaihtoehtoja seuraaviksi askeliksi.
Ekologiset kompensaatiot teoriasta teoiksi
Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Akordin yhteinen EKOTEKO: ekologiset kompensaatiot teoriasta teoiksi -tutkimushanke etsii toteuttamiskelpoista muotoa ekologisille kompensaatioille yhdistämällä tutkimusta neuvotteluprosessiin ja kokeiluihin. Akordi toteutti toukokuussa 2019 tutkimushankkeen…
Etelä-Pohjanmaan suoraati
Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kokosivat kansalaisraadin pohtimaan maakunnan soiden käyttöä osana Etelä-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kansalaisraati oli osa kokeilua, jolla testattiin uusia osallistumistapoja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Akordin…
Jyväskylän metsäohjelma
Jyväskylän kaupungin metsäohjelma on kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä linjaava pitkän tähtäimen strateginen suunnitelma. Kesäkuussa 2018 päättynyt prosessi keräsi yhteen kaupungin edustajia ja alueen sidosryhmiä. Metsäohjelman laadinnassa sovellettiin Akordin avustamana vuorovaikutteista neuvottelumenettelyä.