Yhteistä ongelmanratkaisua ja vaikuttavaa vuorovaikutusta riippumattoman osapuolen tuella
Tiistaina 19.5. järjestimme ensimmäistä kertaa Ympäristösovittelun iltapäivän. Kaikille kiinnostuneille avoin tilaisuus oli rakennettu ajankohtaisen tapausesimerkin – Merenkurkun luonnonsuojelualeen perustamiseen liittyvien konfliktien ratkaisun – ympärille.
Aihetta valotettiin työssä mukana olleiden omien kokemusten kautta, minkä lisäksi kuultiin Taika Tikkasen pro gradu -tutkimuksen haastatteluihin pohjautuvaa analyysiä prosessin onnistumisen kannalta tärkeiksi koetuista tekijöistä.
Haastattelujen perusteella onnistumisen avaimia olivat:
- Riippumattoman sovittelijaosapuolen tarjoama tuki
- Paikallislähtöiset toimintatavat ja tavoitteet
- Eri intressien paikallinen edustus ja tasapuolinen huomiointi
- Luottamusta rakentava vuorovaikutus
- Yhteisen käytännönläheisen tietopohjan rakentaminen
- Riittävä aika
Ympäristökiistojen neuvottelevalle ratkaisulle on suuri tarve ja momentum
Paneelissa Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Mats Brandt, ympäristöministeriön vesi- ja luonnonympäristöosaston ylijohtaja Tarja Haaranen, Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Heikki Mäntymäki, WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman ja oikeustieteen tohtori Hannele Pokka tarkastelivat ympäristökiistojen neuvottelevan ratkaisun tilannekuvaa kukin omilta näköalapaikoiltaan Lasse Peltosen moderoimassa keskustelussa.
Panelistien kesken vallitsi yhteisymmärrys siitä, että konfliktit eivät todennäköisesti vähene tulevaisuudessa, kun esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeet johtavat erilaisten intressien yhteentörmäykseen.
”Vihreän siirtymän hankkeiden yhteensovittaminen erityisesti luonnon monimuotoisuuden kanssa on nyt teema, joka vahvasti nousee esille ja varmasti vaatii uudenlaisia menettelyjä.” – Tarja Haaranen
“Erilaiset maankäyttöön liittyvät kiistat, keskustelut ja pohdinnat ovat meidän arkea.” – Heikki Mäntymäki
“Konflikteja on ja ne hankaloittavat etenkin paikallista päätöksentekoa. Niitä myös tulee olemaan. Siksi Akordin tyyppistä osaamista ja niitä menetelmiä, joita nyt on kehitetty, niin niitä tullaan tarvitsemaan.” – Bernt Nordman
Vihreän siirtymän nopeus ja edistämisen kiire asettavat haasteen osallistamiselle. Paneelissa korostettiin, että varhaisen vuorovaikutuksen tärkeys korostuu, kun siirtymä halutaan toteuttaa oikeudenmukaisesti.
“Kyllä siirtymä tulee toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti, rehellisesti ja avoimesti, vaikka kuinka olisi kiire ja kuinka olisi tärkeitä yleisiä etuja.“ – Hannele Pokka
Lisäksi keskusteltiin siitä, mistä asioista ei voida neuvotella, sekä siitä, miten voidaan tuoda esiin niiden näkökulmat, jotka eivät itse pysty puhumaan puolestaan, ml. luonnon ja tulevien sukupolvien tarpeet. Neuvottelevan konfliktinratkaisun riskejä tarkasteltiin mm. tiedontuotannon näkökulmista.
“Ympäristöjärjestöjen näkökulmasta on tiettyjä asioita, joista ei kannata neuvotella: luonnontieteelliset faktat. [-] Riskinä on, että tällaisien prosessien kautta voidaan tuoda virheellistä tietoa prosessiin, joka jää elämään ja saa legitimaatiota. “ – Bernt Nordman
Todettiin, että olisi erityisen tärkeää tunnistaa missä tilanteissa lakisääteisten menettelyiden tueksi tarvitaan yhteisen ongelmanratkaisun keinoja ja riippumattoman osapuolen tukea.
“Meillä on tosi vahva ympäristölainsäädäntö ja hyvät viranomaismenettelyt, mutta on selkeästi tunnistettavissa sellaisia tapauksia, missä niiden avulla ei päästä siihen kaikkien hyväksymään ratkaisuun.” – Tarja Haaranen
“Merenkurkku on hyvä esimerkki siitä, että näillä osallistavilla menetelmillä voidaan purkaa todella pitkään jatkuneita kiistoja ja rakentaa tätä luottamusta uudelleen. [-] Pitäisin tätä ainutlaatuisena mahdollisuutena. Nämä kokemukset ei saa jäädä tähän – tai ei saa jäädä poikkeukseksi.“ – Mats Brandt
Panelistit pohtivat mitä tukea menettelyille Suomessa tarvittaisiin, jotta momentumia päästäisiin hyödyntämään. Merkittävinä tekijöinä nousivat tapauksista opittujen kokemusten ja tiedon jakaminen, osaamisen kehittäminen ja toiminnan laajentaminen kokeiluista vakiintuneeksi toiminnaksi siellä, missä toimintamallista olisi hyötyä ja sille olisi tarvetta.
“Kun pystyisi tunnistamaan, mitkä on ne haastavimmat, mihin voidaan oikeasti satsata ja päästä siinä aikaisessa vaiheessa, jolloin säästettäisiin loppujen lopuksi aikaa ja voitaisiin jopa välttää kokonaan se konflikti, jos oltaisiin riittävän ajoissa käymässä sitä keskustelua.” – Tarja Haaranen
Neutraalin osapuolen toimintamalli on erityinen
Emma Luoma esitteli, mitä riippumattoman osapuolen rooli tarkoittaa, ja miten ympäristökiistojen neuvotteluratkaisut ovat kehittyneet Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Esitys perustui Luoman väitöskirjatutkimukseen, jossa on tarkasteltu Akordin tukemia yhteistyöprosesseja erilaisissa ympäristö- ja luonnonvarahallinnan konteksteissa.
Esityksessä korostettiin, että roolissa toimiminen vaatii ammattimaista osaamista ja monipuolisia taitoja. Siihen kuuluu muun muassa:
- Prosessien suunnittelu ja fasilitointi
- Räätälöityjen interventioiden suunnittelu ja toteutus
- Yhteistyön edellytysten varmistaminen
- Kiistojen ja jännitteiden sovittelu
- Uusien yhteistyörakenteiden ja -muotojen kehittäminen ja ylläpitäminen
Tunnustusta ainutlaatuiselle erityisosaajalle
Akordin eritysasiantuntija Juha-Pekka Turunen vastaanotti tilaisuudessa ympäristösovittelun elämäntyö -palkinnon ansiokkaan 30-vuotisen uransa kunniaksi. Lava täyttyi hänen kanssaan vuosien varrella työskennelleistä kollegoista.
JP jakoi oppejaan vaikuttavan vuorovaikutuksen rakentamisesta, joissa hän korosti mm. vuorovaikutuksen tavoitteiden selkiyttämisen, vastuunjaon, valmistelun, kuuntelemisen ja luottamisen merkitystä. Voit kuulla kaikki konkarin opit sekä muut päivän keskustelut katsomalla tilaisuuden tallenteen:
Suuret kiitokset kaikille ensimmäiseen Ympäristösovittelun iltapäivään osallistuneille!
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painotti vihreän siirtymän valtavaa merkitystä Suomen taloudelle. Ministeri kertoi lupahallinnon uudistuksesta yhden luukun periaatteen mukaisesti ja toi esiin hallitusohjelman tavoitteen lisätä tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Hanna Paulomäki on ekologi ja väitöskirjatutkija LUT yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsittelee uusiutuvan energian maankäytön sosio-ekologisia vaikutuksia. Hän viimeistelee parhaillaan myös oppikirjaa energiainsinööreille uusiutuvista energiamuodoista ja planeetan rajoista yhdessä professori Mika Järvisen kanssa Aalto yliopistossa. Lisäksi Hanna toimii Akordin neuvonantajana.
