
Poronhoidon & tuulivoiman välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaminen
Miten poronhoito ja tuulivoimahankkeet voidaan yhteensovittaa oikeudenmukaisesti? Tämän kysymyksen ympärille alojen toimijat ovat jo vuodesta 2019 tulleet oppimaan toisiltaan, rakentamaan yhteistyötä ja määrittelemään hyviä käytäntöjä Akordin, Paliskuntain yhdistyksen ja Suomen uusiutuvat…
Iijoen vesistövisio
Vesistövisio on koko Iijoen vesistöalueen kattava kehittämis- ja toimenpidemalli, jossa sovitetaan yhteen erilaiset vesistön käyttöön kohdistuvat intressit. Vuoteen 2030 ulottuva Iijoen vesistövisio julkaistiin syyskuussa 2018. Toimijoiden yhteistyö alueella kuitenkin jatkuu, ja neuvottelukunta tulee kokoontumaan jatkossakin. Alueelle on visiotyön päätyttyä palkattu Iijoen kehittämiskoordinaattori edistämään vesistövisioon ja toimenpideohjelmaan kuuluvien hankkeiden toteuttamista. Akordi oli mukana Iijoen neuvottelukunnan tapaamisessa marraskuussa 2022 hahmottelemassa yhteistyön jatkoa.
Kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurantamallin rakentaminen Sodankylään
Hankkeen tavoite on luoda yhdessä Sodankylän kaivosyhtiöiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa vesistövaikutusten yhteisseurantamalli ja vakiinnuttaa se paikalliseen toimintakulttuuriin. Hankkeen tulokset toimivat esimerkkinä koko Suomen ja Pohjoismaiden kaivossektoreille.
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari
Vesistökunnostusverkoston kahdeksas vuosiseminaari järjestettiin webinaarina 27.-28.10.2020. Vuosiseminaarin teemoina olivat kalavesien hoito, vaelluskalat, valuma-aluelähtöiset kunnostukset sekä verkostoituminen. Akordi oli mukana toteuttamassa yleisökyselyitä sekä päivien seminaari että työpajaosuuksissa.
Tiesuunnittelun tukeminen Mt 180 Kurkela – Kuusisto hankkeessa
Varsinais-Suomen ELY-keskus käynnisti vuonna 2021 tiesuunnitelman laatimisen Saaristotiellä maantien 180 parantamiseksi Kurkela-Kuusisto välillä Kaarinassa. Akordin rooli tiesuunnitteluvaiheessa oli tukea ja edesauttaa hankkeesta vastaavien ja eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta, tunnistaa sidosryhmien näkökulmasta keskeisiä ratkaisua vaativia suunnittelukysymyksiä, ennakoida mahdollisia ristiriitoja ja avustaa niiden ratkaisussa sekä avustaa tilaajaa mahdollisten ennakoimattomien haastavien vuorovaikutustilanteiden
hallinnassa.
Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035
Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa ”Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle –Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035” tavoitteena oli vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet yhteen sovittavan toimintamallin kehittäminen…
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST)
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä Biodiversity offsetting as an operational tool for a just sustainability transition towards no net loss of ecosystems and biodiversity (BOOST) -hanke pureutuu siihen kuinka ekologinen kompensaatio voidaan…
Govermat-tutkimushankkeen sidosryhmävuorovaikutuksen fasilitointi
Suomen Akatemian rahoittamassa GoverMat-hankkeessa (2022-2025) perehdytään sähköisen liikkuvuuden sovelluksissa, erityisesti akuissa, akkumateriaaleissa, elektroniikan komponenteissa ja kestomagneeteissa, käytettävien kriittisten raaka-aineiden kiertotalouteen. Akordi on hankkeessa mukana…
Lohjan kaupungin maankäytön ja kaavoituksen kehittäminen
Akordi toimi vuoden 2022 Lohjan kaupungin kumppanina ja toteutti maankäytön ja kaavoituksen kehittämisprosessin.
Työ tavoitteena oli kehittää Lohjan kaupungin maankäytönsuunnittelun ja kaavoituksen käytäntöjä siten, että ne hyödyntävät tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja…
Kokemäenjoen vesivisio 2050 selvitystyö
Kokemäenjoen Vesivisio 2050 on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Vesivisio laadittiin alueellisesti sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä vuonna 2017.…
No Net Loss City
Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. No Net Loss City -yhteistyöhankkeessa on kehitettiin vuosina 2021-2022 ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien maankäytönsuunnitteluun. Mallia…
Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset
Helsingin kaupunki uudistaa luonnonhoitoa ohjaavat linjaukset. Akordi suunnitteli, toteutti ja fasilitoi keväällä ja syksyllä 2022 työpajoja luonnonhoidon linjauksia valmistelevalle kaupunkiympäristön työryhmälle. Pajojen tavoitteena oli löytää valmisteluryhmän asiantuntijoiden kanssa yhteinen…
Koitajoen valuma-alueen yhteistyö – Koitajoki-Koitere Foorumi
Koitajoen valuma-alueella Pohjois-Karjalassa on kehitetty alueen toimijoiden välille yhteistoimintamallia erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja valuma-alueen vesistöjen tilan parantamiseksi. Nyt yhteistyötä halutaan tiivistää ja kehittää edelleen. Akordi suunnitteli ja toteutti Pohjois-Karjalan…
Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys osana Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa 2040
Tuulivoima on merkittävässä roolissa valmisteilla olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa 2040. Keski-Suomen liitto pyysi Akordilta apua maakuntakaavan valmisteluprosessiin, jossa halutaan lisätä ja turvata tulevan maakuntakaavan sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Vaikka tuulivoimalla on merkittävä…
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamisen esiselvitys
Akordi oli mukana toteuttamassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamistyötä pohjustavaa esiselvitystä. Työ toteutettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kanssa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain…
Helsingin kaupungin kaupunkipuiden tulevaisuus
Akordi suunnitteli, toteutti ja fasilitoi Helsingin kaupungin kaupunkipuulinjauksen päivitystyötä palvelevan kaksiosaisen työpajakokonaisuuden keskeisille sidosryhmille keväällä 2022.
Helsingin kaupunkipuulinjauksessa määritellyt periaatteet ohjaavat kaupunkipuihin liittyvää päätöksentekoa…
Helsingin kaupunkistrategian (2021-2025) tavoitteiden yhteensovittaminen
Akordi avusti Helsingin kaupunkia sovittamaan yhteen uudessa kaupunkistrategiassa tunnistettuja keskenään ristiriitaisia tavoitteita liittyen kaupungin kasvuun ja luonnon monimuotoisuuden sekä lähivirkistysalueiden turvaamiseen.
Helsingin kaupunkistrategiassa “Kasvun paikka” (2021-2025) on…
Vesistökunnostuskoulutus
Valtakunnallinen vesistökunnostuskoulutus järjestettiin aikavälillä kesäkuu 2021 - tammikuu 2022. Koulutus oli osa YM:n ja MMM:n rahoittamaa laajempaa Vesiosaamisen kehittämishanketta ja tähtäsi paitsi alan toimijoiden asiantuntijuuden päivittämiseen ja lisäämiseen, myös vesistökunnostuskäytänteiden…
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma
Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella vuosina 2022–2027 ohjaavan suunnitelman laadinta käynnistyi lokakuussa 2020. Luonnonvarasuunnitelmalla yhteensovitetaan valtio-omistajan Metsähallitukselle asettamat tavoitteet paikallisiin tavoitteisiin. Keskeinen yhteissuunnittelun työkalu oli yhteistyöryhmä, johon osallistui alueen keskeisiä toimijoita. Akordi avusti yhteistyöryhmän työskentelyä. Uusi luonnonvarasuunnitelma julkaistiin vuoden 2021 lopulla.
Pohjoismainen merimetsotyöryhmä
Merimetso on EU:n lintudirektiivin puitteissa suojeltu laji ja merimetsokanta on suojelun ansiosta viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti Itämeren alueella. Kannan kasvu on aiheuttanut konflikteja erityisesti kalastajien ja merimetson välillä. Merimetsokannan hallinta on tunnistettu paljon…
Nurmijärvi – Ilvesvuoren asemakaava
Nurmijärven kunta käynnisti keväällä 2021 asemakaavan laadinnan Ilvesvuoren pohjoisosaan. Kaavan myötä alueelle kaavaillun Kesko Oy:n suuren logistiikkakeskuksen rakentaminen mahdollistuisi, mikä on aiheuttanut naapurustossa huolta mm. rakennuksen aikaisiin vaikutuksiin liittyen.
Nurmijärven…
Uudenmaan liiton strateginen kehittäminen
Uudenmaan liiton strategisen kehittämisen hanke (2020-2021) keskittyi liiton sidosryhmiä paremmin palvelevan ja yhtenäisen toteuttamisen kokonaisuuden luomiseen. Tavoitteena oli tuoda yhteen maakuntakaavalle, ilmastotiekartalle, liikennejärjestelmätyölle sekä Älykkään erikoistumisen strategialle…
SLL:n, Greenpeacen ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n välinen neuvottelu- ja sovitteluprosessi 2018-2021
Osapuolet (SLL, GP, MH MT) tilasivat yhdessä syksyllä 2018 luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneelta Akordilta Kainuun pitkään jatkuneita metsäkiistoja koskevan konfliktikartoituksen, joka johti metsäkiistojen ratkaisuun pyrkivän sovittelu- ja neuvotteluprosessin käynnistämiseen. Työskentelyä varten koottiin ryhmä, johon tulivat mukaan samat tahot, jotka olivat käynnistäneet yhdessä konfliktikartoituksen (SLL, GP, MH MT). Ryhmään kuului 12 henkilöä: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valtakunnallisen tason johtajat ja metsäasiantuntijat, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johdon avainhenkilöt (toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja ja kestävän kehityksen päällikkö), Kainuun ja Lapin aluejohtajat, Kainuun alue-ekologisen suunnittelun vastuuhenkilö ja yksi Kainuun tiimiesimies. Yhteistyöryhmä kokoontui marraskuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä yhteensä 14 kertaa. Työskentely laajeni valtakunnaliseksi ja sen tuloksena neuvoteltiin noin tuhannesta kiistanalaisesta leimikosta.
FSC standardineuvottelut
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestö, joka on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä.
Alkuvuodesta 2020 Akordi kutsuttiin neutraalina tahona avustamaan Suomen…
Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisvisio ja tarpeet
Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena kehittää lähijunaliikennettä. Tämän taustalla on muun muassa MAL-sopimukset, joissa lähijunien edistämisellä on keskeinen rooli. Sen lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on määritelty lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Laajemmassa mittakaavassa…
Konfliktikartoitus Saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskuntien ja Metsähallituksen liiketoimintojen välillä
Kevään ja kesän 2020 aikana toteutettiin saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon ja metsätalouden välisiä jännitteitä käsittelevä konfliktikartoitus.
Neutraalin tahon tekemä tilannekuva on uudenlainen interventio pitkään jatkuneeseen konfliktitilanteeseen. Ympäristösovitteluun kuuluva konfliktitilanteen analyysi ei ole luonteeltaan tutkimusta, vaan sillä on käytännöllinen tavoite; sen tarkoituksena on pohjustaa askeleita, joilla voidaan päästä konfliktitilanteesta eteenpäin.
Helsingin seudun MAL 2023-suunnitelma
Uusi maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelukierros, MAL 2023, täsmentää ja tarkistaa edellistä MAL 2019 -suunnitelmaa päivittyvien tavoitteiden ja toimintaympäristömuutosten perusteella. Lopputuloksena vuonna 2023 valmistuu suunnitelma, jossa on mukana maankäytön sijoittaminen, asuntotuotanto…
Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista (Argumenta)
Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua. Tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö (JYU.Wisdom), Luonnonvarakeskus…
Vaikuta vesiin -päivä
Vuoden 2020 Vaikuta vesiin -päivän teemoina olivat yhteistyö ja yhdessä tekeminen.
Akordi vastasi tilaisuuden vuorovaikutteisten osuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta.
Susien pantapalvelun kehittäminen
Luonnonvarakeskus kehittää pannoitettujen susien liikkumisesta kertovaa pantapalvelua. Kehittämistyöhön liittyen sidosryhmille järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Kajaanissa 11.3.2020 Akordi suunnitteli ja fasilitoi tilaisuudet.
Vähäpäästöisen liikenteen kehittäminen Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeen liitto aloitti syksyllä 2019 työn vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi maakunnan alueella. Akordi toimi hankkeessa vuorovaikutuksen asiantuntijana ja vastasi sidosryhmien kanssa toteutettavista työpajoista.
Vesienhoidon ympäristötavoitteiden ja poikkeusten asettamisen opasta koskeva työpaja
Ympäristöministeriön asettamassa vesienhoidon ympäristötavoitteita ja poikkeamia koskevassa työryhmässä valmisteltiin ELY-keskusten suunnittelijoille tarkoitettua opasta vesienhoidon kolmannelle suunnittelukaudelle. Ympäristöministeriö kutsui 28.2.2020 seurantaryhmän jäsenet sekä ELY-keskukset keskustelemaan opasluonnoksen kehittämistarpeista. Akordin suunnitteleman ja fasilitoiman tilaisuuden tavoitteena oli yhteisen keskustelun ja pohdinnan kautta saada palautetta ja tukea oppaan viimeistelyyn.
Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointi
Suomen ja Norjan välinen Tenojoen kalastussopimus astui voimaan maaliskuussa 2017. Käsittelyn yhteydessä eduskunta linjasi, että sopimuksen toimivuutta arvioidaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Akordi toteutti kalastussopimuksen toimivuuden arviointityön, jonka loppuraportti Tenojoen…
EuropeSay on AI -kansalaiskeskustelut tekoälystä
EuropeSay on AI (artificial intelligence) on koko Euroopan laajuinen, verkon kautta toteutettava hanke, jonka puitteissa kansalaiset ympäri Eurooppaa voivat ottaa osaa tekoälystä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Akordi vastasi kansalaiskeskustelujen toteuttamisesta Suomessa syksyn 2019 aikana.
Tulvariskien hallinta
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat tulvaryhmät työskentelevät yhdessä viranomaisten, elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja järjestöjen kanssa tulvariskialueiksi määritellyillä vesistö- ja rannikkoalueilla. Akordi tuki tulvariskien hallinnan työtä Kymijoella sekä Kotkan ja Haminan rannikoilla keväällä ja syksyllä 2019 fasilitoimalla tulva- ja sidosryhmien yhteisiä työpajoja.
Päijänne
Jyväskylän kaupungin ja Lahden ammattikorkeakoulujen vuonna 2018 toteuttamassa Päijänne Brändiksi -hankkeessa edistettiin Päijänteen alueen kestävän ja vastuullisen toiminnan yhteistyötä sekä selvitettiin alueen toimijoiden kiinnostusta hakea Unescon biosfäärialuestatusta. Akordin vetämässä hankkeen päätöstyöpajassa käytiin läpi hankkeen tilaisuuksien antia ja selvitysten tuloksia sekä pohdittiin vaihtoehtoja seuraaviksi askeliksi.

