Herttoniemen kaupunginosavisio

Herttoniemen kaupunginosalle (Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori) rakennettiin kevään ja kesän 2018 aikana oma visio, jossa kuvataan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä. Akordi, yhteistyössä MDI:n ja Mapita Oy:n kanssa, vastasi visiotyön suunnittelusta, toteutuksesta ja fasilitoinnista.

Kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden yhdessä tuottama visio Herttoniemestä ulottuu vuoteen 2030. Työssä keskeistä oli alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien sekä kaupungin suunnittelijoiden ja henkilöstön välinen vuoropuhelu sekä jaetun ymmärryksen muodostaminen. Kaupunginosavisiosta valmistunut julkaisu on synteesi työn aikana synnytetyistä ideoista ja luo pohjan Herttoniemen kaupunginosan tulevaisuuden kehittämiselle. Yhdessä työstetty tahtotila alueen kehittämisestä tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että kaupunkilaiset ja viranhaltijat pystyvät toimimaan yhdessä myös vision toteuttamiseksi.

Visiotyö alkoi tilanteen kartoituksella loppuvuodesta 2017. Odotuksia ja tarpeita kartoittaviin taustahaastatteluihin osallistui alueelta noin 55 henkilöä. Mukana haastatteluissa oli noin 30 henkilöä niin sanotuista ’hiljaisista ryhmistä’, kuten nuoria ja maahanmuuttajia. Lisäksi haastateltiin keskeisiä virkahenkilöitä ja järjestettiin kaupungin sisäisille toimijoille työpajoja visiotyön tavoitteiden täsmentämiseksi. Kevään 2018 aikana kaupunginosavision työstämistä jatkettiin avoimissa visioilloissa, jotka herättivät huomattavaa kiinnostusta: kaikissa illoissa osallistujia oli yli 100. Lisäksi työtä edistettiin kaupunginosavisiota varten perustetussa Facebook-keskusteluryhmässä. Visiotyön aikana toteutettiin myös Herttoniemen kaupunginosaa käsittelevä verkkokarttakysely, joka keräsi yli 2000 vastaajaa.

Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten osallistumisen oman ympäristönsä pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa kaupunkikehittämiseen.